Mihin viedä löydetty ajokortti?

Mihin ilmoitan kadonneesta ajokortista?

Mihin ilmoitan kadonneesta ajokortista?

Poliisille. Se on ainoa oikea paikka. Tuntuu niin tyhmältä, että se katosi. Miten se edes voi kadota? Olin varma, että laitoin sen lompakkoon… Nyt olen ihan paniikissa. Ajattelin, että se olisi helpompaa, kun tein sähköisen ajokortin. Ei ole helpompaa. Sähköinenkin on kadonnut nyt.

• Poliisin sähköinen rikosilmoitus. Helppoa ja nopeaa.
• Poliisiasema. Jos en saa sähköistä toimimaan. En osaa edes ajatella mitä teen. Tuntuu niin turvattomalta. Kaikki on niin sekaisin. Mitäs jos joku käyttää sitä?

Lisäksi pitää ilmoittaa Traficomiin ajokortin katoamisesta. Heillä on varmaan oma menettelynsä. Kaikki tuntuu niin raskaalta. Onneksi aamu tuo valoa tähän pimeyteen. Ehkä huomenna ajattelen selkeämmin. Ehkä.

• Traficom. Ajokortin uusiminen. Pitää varmaan maksaa siitä. Se on jo toinen isku budjettiin.

Mihin viedä löytynyt henkilökortti?

Henkilökortti löytyi? No, älä ainakaan syö sitä. Sen sijaan:

• Poliisi: Paras vaihtoehto. Ne pitää kirjaa kaikesta, jopa kadonneista sieluista (tai lompakoista). Luovuta kortti lähimmälle asemalle, niin he hoitavat loput. Toimitus onnistuu myös sähköisesti.

• Omistaja: Jos kortissa on nimi (yllätys!), etsi tyyppi somesta. Lähetä ystävällinen viesti: Hei, Minulla on henkilöllisyytesi. Etköhän halua sitä takaisin.

• Löytötavaratoimisto: Jos poliisi on liian tylsä vaihtoehto, vie kortti paikalliseen löytötavaratoimistoon. Heillä on todennäköisesti enemmän kokemusta hukattujen esineiden kanssa kuin sinulla on järkeviä päätöksiä elämässäsi.

• Posti: Heittäkää se postilaatikkoon, jos olet oikein laiska!

Lisähuomautus: Jos löydät henkilökortin, jossa on jonkun rikollisen kuva, älä missään nimessä yritä palauttaa sitä itse. Soita poliisille välittömästi. Henkilö voi olla vaarallinen. Ehkä hän on juuri paennut vankilasta ja suunnittelee uutta pankkiryöstöä. Anna ammattilaisten hoitaa tilanne.

Poliisille toimitettavat kielletyt esineet: Aseet, huumeet, räjähteet ja muut kivat lelut, joita et halua selittää lapsillesi.

Mitä tehdä jos löytää lompakon?

Okei, mietitään… Lompakon löytäminen. Mitä ihmettä mä tekisin?

• Yritä etsiä omistajaa. Onko siinä joku henkilökortti? Facebook?
• Poliisille jos en saa omistajaa kiinni. Ja nopeasti! Älä pidä sitä liian kauaa itselläsi. Mä en ainakaan haluaisi, että mun lompakko olisi jonkun randomin taskussa.
• Ja hei, jos löydät jotain ihan outoa, siis aseita tai huumeita, niin älä koske! Suoraan poliisille. Ei mitään leikkimistä. Siis oikeasti.
• Jos lompakossa on rahaa, en tiedä, tekisikö se tilanteen vaikeammaksi. Ehkä poliisi hoitaa senkin.
• Joskus aikoinaan löysin kännykän. Soitin viimeisimpään numeroon, ja sieltähän se omistaja löytyi. Mutta lompakko on eri juttu.

Oliko tossa kaikki? Toivottavasti en unohtanut mitään.

Saako maasta löydetyn rahan pitää?

Yö on hiljainen. Ajatukset pyörivät päässä, kuin hämähäkin seitti. Löysin tänään 25 euroa maasta, aivan satunnaisesti. Mitenköhän tässä nyt pitäisi toimia?

• Muistin tuon 20 euron rajan…
• Mutta 25 euroa on jo vähän enemmän.
• Onko se sitten jo niin paljon, että se pitäisi ilmoittaa?

Olen hämmentynyt. En oikeasti tiedä, mitä tehdä. Tunnen itseni jotenkin pahasti, vaikka kyseessä on vain pieni summa. Ehkä se onkin turhaa vaivaa viedä poliisille. Toisaalta, miten voisin pitää ne rahat itselläni, kun tiedän, että ne eivät ole minun? Ahdistaa tämä.

Poliisin ohjeiden mukaan pitäisi ilmoittaa löydöstä. Mutta onko se todella välttämätöntä 5 euron ylityksen takia? Tuntuu absurdilta. Mikä ihmeen moraalinen dilemma tämä onkaan yöllä? Olen aivan sekaisin.

Tämä on kamalaa. En tiedä mitä tehdä. Voisin soittaa poliisille huomenna ja kysyä. Tai ehkä en. Onko se viisas ratkaisu, vai pahentaako se vain tilannetta? En osaa päättää. Kello on jo paljon ja väsymys painaa. Ehkä huomenna asia selviää.

2024 vuoden tietojen mukaan poliisi suosittaa ilmoittamaan kaikista rahalöydöistä riippumatta summasta. Tämä on tietysti vähän epämääräinen ohje, koska ei löydön arvoa määritellä.

Milloin löytäjä saa pitää vähäarvoisen löytötavaran?

Kuin aamuinen usva, hämärästi muistan… Pieniä asioita, arjen sirpaleita, jotka löytäjä saa omakseen, jos niin haluaa. Pieniä, arvottomia, hyljättyjä? Ei aina.

Kuin kuiskaus menneisyydestä, muistan sen pikkukolikon, jonka löysin mummon vanhasta taskusta. Olisiko se ollut arvoton? Ehkä rahallisesti, mutta tunnearvo, se oli mittaamaton.

Vähäarvoisuus, kuin sumuinen käsite. Raha-arvo, korkeintaan 20 euroa, sanotaan. Mutta mikä on arvo? Mikä on todellinen arvo?

• 20 euroa, se on raja, kuin piirretty viiva hiekkaan.
• Ei tunnearvoa, ei muistoja, ei mitään mikä yhdistää omistajaan.
• Erityinen käyttöarvo, ehkä vanha avain, joka ei enää avaa mitään? Ei, se ei kelpaa.

Kuin unessa, muistan… Löytötavara, hylätty aarre. Saako sen pitää? Jos arvo on pieni, jos ei tunteita, jos ei mitään. Mutta silti, jokaisella esineellä on tarina, ehkä unohdettu, ehkä odottaa löytäjäänsä.

Minkä summan löytäjä saa pitää?

Pikkusumma, alle 20 euroa, jää löytäjälle.

• Helppoa.

Yli 20 euroa? Poliisi ottaa.

• Heidän sääntönsä.

Saat rahat takaisin, jos omistaja ei ilmoittaudu. 2023.

• Ehkä.
• Minun kokemukseni: Kerran löysin 5 euroa. Pidätin ne.
• Aika tylsää.

Poliisi päättää.