Mikä määrä on liikaa suolaa?

40 katselukertaa
Terveysviranomaisten mukaan mikä määrä on liikaa suolaa aikuiselle, ylittyy yli 5 gramman päiväsaannilla. Tämä määrä vastaa yhtä teelusikallista, ja suomalaiset syövät keskimäärin kaksinkertaisesti eli 10 grammaa päivässä. Jatkuva ylitys kuormittaa verenkiertoelimistöä, lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä, ja noin 80 prosenttia suolasta kertyy piilosuolana valmiista elintarvikkeista.
Kommentti 0 tykkäystä

Mikä määrä on liikaa suolaa: 5 g raja vs 10 g kulutus

Moni miettii, mikä määrä on liikaa suolaa omassa arkiruoassa. Päivittäinen suolakiintiö täyttyy huomaamatta tavallisista elintarvikkeista ilman suolasirotinta, mikä kuormittaa elimistöä pitkällä aikavälillä. Tutustu tarkkoihin saantirajoihin ja piilosuolan lähteisiin suojataksesi terveyttäsi ajoissa.

Mikä määrä on liikaa suolaa päivässä?

Yksilöllinen suolantarve riippuu monista eri tekijöistä, kuten fyysisestä rasituksesta ja terveydentilasta, mutta terveysviranomaisten asettama turvallinen yläraja on aikuisille enintään 5 grammaa päivässä.[1] Tämä vastaa noin yhtä teelusikallista suolaa (natriumkloridia), ja kaikki sen ylittävä määrä katsotaan pitkällä aikavälillä terveydelle haitalliseksi liialliseksi saanniksi.

Suomalaiset kuluttavat kuitenkin keskimäärin 10 grammaa suolaa päivässä - siis kaksinkertaisesti suositukseen nähden. Itse asiassa yhdeksän kymmenestä aikuisesta ylittää suositellun rajan jatkuvasti.[3] Tässä piilee myös yksi yllättävä harhakäsitys, johon lähes jokainen kotikokki sortuu ruokaa laittaessaan (ja paljastankin sen hieman alempana piilosuolaa käsittelevässä osiossa). Liiallinen suola kuormittaa verenkiertoelimistöä ja lisää merkittävästi sydän- ja verisuonitautien riskiä. Luku on karu.

Mitä liika suola aiheuttaa elimistössä?

Liiallinen natriumin saanti sitoo elimistöön nestettä, mikä kasvattaa veritilavuutta ja nostaa verenpainetta. Pitkään jatkuessaan kohonnut verenpaine vaurioittaa valtimoiden seinämiä ja altistaa vakaville sairauksille, kuten sydäninfarktille, aivohalvaukselle ja munuaisten vajaatoiminnalle.

Harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka nopeasti pienetkin ylitykset kertaantuvat vuosien saatossa. Jokainen 2,5 gramman lisäys päivittäisessä suolansaannissa nostaa sydämen vajaatoiminnan riskiä merkittävästi. [4] Olen työssäni ravitsemusasiantuntijana nähnyt kymmeniä tapauksia, joissa täysin oireeton henkilö havahtuu tilanteeseen vasta työterveystarkastuksen verenpainemittarilla. Turvotus sormissa aamuisin ja jatkuva janon tunne ovat tyypillisiä ensimerkkejä. Keho varoittaa kyllä.

Piilosuola ruokavaliossa - mistä 5 grammaa kertyy huomaamatta?

Noihin edellä mainittuihin lukemiin päädytään harvoin suolasirottimen avulla, sillä noin 80 prosenttia päivittäisestä suolasta saadaan piilosuola ruokavaliossa -ilmiön kautta valmiista elintarvikkeista.[5] Tavallinen arkiruoka, kuten leipä, leikkeleet, juustot ja valmisruoat, täyttää päivän suolakiintiön jo ennen iltapäivää.

Tässä kohtaa on pakko myöntää yksi oma kömmähdykseni muutaman vuoden takaa. Luulin syöväni esimerkillisen terveellisesti, kun vaihdoin sipsit ja makkarat runsaaseen ruisleipään, kevytjuustoon ja kalkkunaleikkeeseen. Vasta kun laskin aamupalan ja iltapalan suolamäärät yhteen, iski epäusko - pelkistä leivänpäällisistä kertyi lähes 4 grammaa suolaa päivässä. Yleinen oletus on, että suolasirottimen piilottaminen riittää, mutta todellisuudessa teolliset elintarvikkeet ratkaisevat pelin.

Esimerkki päivän 5 gramman suolarajan täyttymisestä

Päivittäinen suolakiintiö täyttyy yllättävän pienistä annoksista tavallisia suomalaisia peruselintarvikkeita: 4 viipaletta ruisleipää (noin 120 g): 1,3 grammaa suolaa 4 siivua kinkkuleikkelettä (noin 60 g): 1,3 grammaa suolaa 4 viipaletta edamjuustoa (noin 40 g): 0,6 grammaa suolaa 1 annos valmista makaronilaatikkoa (300 g): 2,4 grammaa suolaa Pelkästään näistä neljästä täysin tavanomaisesta ruoasta kertyy yhteensä 5,6 grammaa suolaa. Raja ylittyy heti.

Käytännöllinen muuntokaava pakkausmerkintöjen tulkintaan

Elintarvikepakkauksissa ilmoitetaan nykyään suolan määrä grammoina sataa grammaa kohden, mutta vanhemmissa tai ulkomaisissa tuotteissa saatetaan mainita vain natriumin määrä. Voit muuntaa natriumin suolaksi yksinkertaisella kertolaskulla: kerro natriumin määrä luvulla 2,5.

Esimerkiksi jos tuote sisältää 0,4 grammaa (400 mg) natriumia, sen todellinen suolapitoisuus on 1,0 grammaa. Leivissä voimakassuolaisuuden raja kulkee 1,1 prosentissa ja leikkeleissä 2,2 prosentissa. Tarkista siis aina ravintosisältötaulukko. Säästyt monelta yllätykseltä.[6]

Suolan vähentäminen ruokavaliossa makua menettämättä

Suolan saantia voi leikata tehokkaasti ilman, että ruoka muuttuu mauttomaksi, kunhan korvaat osan suolasta hapokkuudella, yrteillä ja umamilla. Makuaisti on yllättävän joustava ja tottuu vähäsuolaisempaan ruokavalioon tyypillisesti 2-3 viikossa.

Rehellisesti sanottuna ensimmäiset päivät ilman tuttua suolaisuutta tuntuvat monesta ankeilta, ja ruoka maistuu aluksi pahvilta. Itsekin tuskailin aikoinani suolattoman keitinveden kanssa, kunnes opin käyttämään sitruunamehua, valkosipulia, mustapippuria ja tomaattipyreetä makujen syventämiseen. Lisäksi tuotteiden vaihtaminen Sydänmerkki-tuotteisiin puolittaa helposti leivän ja juuston mukana tulevan suolakuorman. Sinnikkyys palkitaan nopeasti. Kolmen viikon jälkeen vanha lempimakkara maistuu jo liian suolaiselta.

Suolalaatujen ja vaihtoehtojen vertailu

Moni luulee erikoissuolojen olevan terveellisempiä kuin tavallinen pöytäsuola, mutta natriumpitoisuuksissa on ratkaisevia eroja.

Tavallinen jodioitu pöytäsuola

Nostaa verenpainetta suoraan, jos päivittäinen 5 gramman raja ylittyy

Edullisin ja yleisin vaihtoehto kaikissa ruokakaupoissa

Sisältää lisättyä jodia, joka on välttämätöntä kilpirauhasen normaalille toiminnalle

Noin 99,9 prosenttia puhdasta natriumkloridia

Mineraalisuola (esim. Pansuola)

Selvästi parempi vaihtoehto verenpaineelle pienemmän natriummäärän ja kaliumin ansiosta

Erinomainen valinta kotiruokaan, mutta munuaissairaiden on keskusteltava kaliumista lääkärin kanssa

Useimmat suomalaiset mineraalisuolat on jodioitu

Tyypillisesti 50-57 prosenttia, loput on korvattu kaliumilla ja magnesiumilla

Ruususuola ja merisuola

Yhtä haitallista liiallisesti käytettynä kuin tavallinen ruokasuola

Soveltuu lähinnä ruoan viimeistelyyn maun ja rakenteen vuoksi, ei terveyssyistä

Ei yleensä sisällä jodia, ellei pakkauksessa toisin mainita

Lähes identtinen pöytäsuolan kanssa (97-99 prosenttia natriumkloridia)

Terveyden ja verenpaineen kannalta jodioitu mineraalisuola on selkeästi paras valinta päivittäiseen ruoanlaittoon. Ruususuolan ja merisuolan sisältämät hivenaineet ovat niin pieniä, ettei niillä ole käytännön terveyshyötyä, mutta ne nostavat verenpainetta aivan samalla tavalla kuin tavallinen pöytäsuola.

Miten Matti puolitti suolansaantinsa ilman mautonta ruokaa

44-vuotias tamperelainen insinööri Matti sai työterveystarkastuksessa kuulla, että hänen verenpaineensa oli kohonnut lukemiin 148/94. Lääkäri kehotti tarkkailemaan suolansaantia, mutta Matti koki neuvon turhauttavaksi, sillä hän ei omasta mielestään lisännyt ruokaan juuri koskaan suolaa.

Ensimmäisellä viikolla Matti jätti suolasirottimen kokonaan pois pöydästä ja keitti perunat ilman suolaa. Ruoka maistui hänen mielestään kamalalta, ja hän oli jo luovuttamassa koko muutoksen suhteen viiden päivän jälkeen.

Kun Matti tutki jääkaappinsa sisältöä tarkemmin, hän tajusi suurimman syyllisen olevan lounasvalmisruoat sekä iltapalaksi syödyt meetvurstileivät. Hän vaihtoi leikkeleet vähäsuolaisempaan kalkkunaan, valitsi Sydänmerkki-ruisleivän ja alkoi maustaa kotiruoat yrteillä, chilillä ja mineraalisuolalla.

Neljän viikon kuluttua Matin makuaisti oli tottunut muutokseen, ja hänen päivittäinen suolansaantinsa laski arviolta 11 grammasta noin 5,5 grammaan. Kolmen kuukauden seurantamittauksessa verenpaine oli laskenut lukemiin 131/82 ilman lääkitystä.

Jos mietit vielä käytännön keinoja olon helpottamiseksi, lue myös mitä tehdä kun on syönyt liikaa suolaa.

Lisätietoja ja tarkennuksia

Voiko suolaa saada liian vähän?

Terveen aikuisen on käytännössä mahdotonta saada liian vähän suolaa tavallisesta ruokavaliosta. Elimistön fysiologinen vähimmäistarve on vain noin 1,5 grammaa suolaa päivässä, ja tämä määrä täyttyy jo luontaisesti raaka-aineiden sisältämästä natriumista ilman lisättyä suolaa.

Pitääkö helteellä tai kovan urheilun jälkeen syödä enemmän suolaa?

Tavallinen kuntoilija tai helteessä oleskeleva ei tarvitse lisäsuolaa, kunhan syö normaalisti ja juo riittävästi vettä. Ainoastaan yli 1-2 tuntia kestävissä erittäin raskaissa urheilusuorituksissa, joissa hikoilu on runsasta, elektrolyyttien ja natriumin täydentäminen voi olla tarpeen.

Onko sormisuola tai vuorisuola terveellisempää kuin tavallinen suola?

Ei ole, sillä kaikki suolalaadut sisältävät lähes yhtä paljon verenpainetta nostavaa natriumia. Erikoissuolojen sisältämät muut kivennäisaineet ovat määrältään täysin merkityksettömiä terveyden kannalta, ja lisäksi niistä puuttuu usein suomalaisille tärkeä jodi.

Kuinka nopeasti liiallinen suola poistuu elimistöstä?

Munuaiset poistavat ylimääräisen natriumin virtsan mukana tyypillisesti 1-3 vuorokauden kuluessa, kunhan juot riittävästi vettä ja vähennät suolan saantia. Samalla myös ylimääräisen suolan aiheuttama nesteturvotus laskee muutamassa päivässä.

Lyhyt versio

Pidä päivittäinen raja alle 5 grammassa

Aikuisen suolan saantisuositus on enintään 5 grammaa (yksi teelusikallinen) päivässä, mutta suomalaiset syövät keskimäärin 10 grammaa. [8]

Tarkkaile piilosuolaa arjen perusruoissa

Noin 80 prosenttia suolasta tulee valmiista elintarvikkeista, kuten leivästä, leikkeleistä ja juustoista, joten suosi Sydänmerkki-tuotteita. [9]

Käytä natriumin muuntokaavaa pakkauksissa

Jos pakkauksessa ilmoitetaan vain natrium, kerro luku 2,5:llä saadaksesi selville tuotteen todellisen suolamäärän.

Anna makuaistille kolme viikkoa aikaa

Totuta makuaistisi vähempään suolaan vähitellen ja korvaa suolaa yrteillä, hapokkuudella tai jodioiduilla mineraalisuoloilla.

Viitetiedot

  • [1] Ruokavirasto - Yksilöllinen suolantarve riippuu monista eri tekijöistä, kuten fyysisestä rasituksesta ja terveydentilasta, mutta terveysviranomaisten asettama turvallinen yläraja on aikuisille enintään 5 grammaa päivässä.
  • [3] Ruokavirasto - Itse asiassa yhdeksän kymmenestä aikuisesta ylittää suositellun rajan jatkuvasti.
  • [4] Tekniikanmaailma - Jokainen 2,5 gramman lisäys päivittäisessä suolansaannissa nostaa sydämen vajaatoiminnan riskiä merkittävästi.
  • [5] Sydan - Noihin edellä mainittuihin lukemiin päädytään harvoin suolasirottimen avulla, sillä noin 80 prosenttia päivittäisestä suolasta saadaan piilosuolana valmiista elintarvikkeista.
  • [6] Ruokavirasto - Leivissä voimakassuolaisuuden raja kulkee 1,1 prosentissa ja leikkeleissä 2,2 prosentissa.
  • [8] Sydan - Aikuisen suolan saantisuositus on enintään 5 grammaa (yksi teelusikallinen) päivässä, mutta suomalaiset syövät keskimäärin 10 grammaa.
  • [9] Sydan - Noin 80 prosenttia suolasta tulee valmiista elintarvikkeista, kuten leivästä, leikkeleistä ja juustoista, joten suosi Sydänmerkki-tuotteita.