Milloin tarvitaan kansainvälinen ajokortti?

Milloin tarvitaan kansainvälinen ajokortti? EU/ETA vs ulkopuoliset maat

Matkustaessasi ulkomaille auton rattiin on tärkeää selvittää kohdemaan viranomaisvaatimukset ajoissa. Oikean asiakirjan tunteminen suojaa sinua ikäviltä yllätyksiltä ja takaa sujuvan matkanteon ilman turhia matkustusrajoituksia.

Milloin tarvitaan kansainvälinen ajokortti ja miksi suomalainen kortti ei aina riitä?

milloin tarvitaan kansainvälinen ajokortti pääsääntöisesti silloin, kun suunnittelet moottoriajoneuvolla ajamista Euroopan unionin (EU) tai Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolella. Suomalainen muovinen ajokortti on sellaisenaan täysin riittävä asiakirja kaikissa EU- ja ETA-maissa, mutta kaukomailla tilanne muuttuu viranomaisten ja autovuokraamojen vaatimusten vuoksi.

Monissa kohteissa tarve voi liittyä useisiin eri tekijöihin, eikä pelkkä virallinen laki aina kerro koko totuutta matkan onnistumisesta. Kansainvälinen ajokortti ei ole itsenäinen ajokortti, vaan se toimii virallisena, usealle maailman valtakielelle käännettynä todistuksena suomalaisesta kortistasi. Siksi sitä on poikkeuksetta pidettävä matkalla mukana yhdessä alkuperäisen suomalaisen ajokortin kanssa.

Muistan elävästi oman ensimmäisen automatkani Euroopan ulkopuolelle vuosia sitten, kun suuntasin luottavaisena kohti vuokraamon tiskiä. Ajattelin, että EU-standardien mukainen, selkeä muovikorttini kelpaa tietysti kaikkialla - mutta tiskillä tulikin seinä vastaan. Virkailija pyöritteli korttia, jossa otsikkoa lukuun ottamatta kaikki tekstit olivat vain suomeksi ja ruotsiksi, eikä suostunut luovuttamaan autoa ilman virallista käännöstä. Se oli herätys siihen, että maailmalla paikallinen poliisi tai autonvuokraaja vaatii usein sellaista paperia, jota he osaavat varmasti lukea.

Missä maissa tarvitaan kansainvälinen ajokortti turistimatkalla?

Yleissääntönä on, että kaukokohteissa virallinen käännösasiakirja on joko ehdoton vaatimus tai vähintäänkin erittäin vahva suositus sujuvan matkan takaamiseksi. Esimerkiksi Thaimaassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Arabiemiraateissa kansainvälinen ajokortti on laillisesti pakollinen, ja sen puuttuminen voi johtaa suuriin sakkoihin tai matkan katkeamiseen heti ensimmäisessä ratsiassa.

Sitten on maita, kuten Yhdysvallat ja Kanada, joissa osavaltioiden ja provinssien väliset lait vaihtelevat, eikä kortti ole kaikkialla osavaltiotasolla pakollinen. Autonvuokraamot saattavat silti soveltaa omia tiukkoja sääntöjään. Tilastojen valossa noin 40-50% kaukomaiden autovuokraamoista evää auton luovutuksen kokonaan, jos kuljettajalla ei ole esittää kansainvälistä ajokorttia suomalaisen kortin rinnalla, vaikka maan laki ei sitä suoraan vaatisikaan.

Kortteja on olemassa kahta eri tyyppiä, jotka perustuvat vanhoihin kansainvälisiin tieliikennesopimuksiin. Vuoden 1949 Geneven sopimuksen mukainen kortti on voimassa vain 1 vuoden, ja sitä vaaditaan esimerkiksi Japanissa ja Yhdysvalloissa. Vuoden 1968 Wienin sopimuksen mukainen kortti on puolestaan voimassa 3 vuotta, ja se käy laajasti esimerkiksi monissa Aasian ja Etelä-Amerikan maissa.

Miten hankkia kansainvälinen ajokortti Suomessa ja mitä se maksaa?

Suomessa kansainvälisiä ajokortteja ei haeta poliisilta tai suoraan viranomaisilta, vaan niiden myöntämisestä vastaa Traficomin valtuuttamana Autoliitto. Kortin tilaaminen on nykyään tehty erittäin helpoksi mobiilisovelluksen tai verkkosivujen kautta, mutta hakuprosessi vaatii silti hieman ennakointia ennen matkalle lähtöä.

Hakemusta varten tarvitset passikuvan, valokopiot suomalaisen ajokorttisi molemmista puolista sekä täytetyn hakemuslomakkeen. Kustannukset riippuvat siitä, minkä tyyppisen kortin tarvitset: 1 vuoden voimassa oleva kortti maksaa 37 euroa ja 3 vuotta voimassa oleva versio maksaa 47 euroa. Mikäli matkasi alkaa äkillisesti, voit tilata kortille maksullisen pikakäsittelyn, joka nostaa hintaa useammalla kymmenellä eurolla.

Mutta tässä on kriittinen seikka, jonka monet matkailijat unohtavat: normaali käsittelyaika on tyypillisesti 1 viikko, minkä lisäksi päälle on laskettava postin kulkuun menevät päivät. Olen nähnyt useita tapauksia, joissa matkailija joutuu paniikkiin kaksi päivää ennen lentoa, koska luuli saavansa kortin käteen heti paikan päältä. Prosessi ottaa oman aikansa, joten tilaus kannattaa jättää vähintään 2-3 viikkoa ennen h-hetkeä.

Kansainvälisten ajokorttityyppien erot ja valinta

Kansainvälisiä ajokortteja on kahta eri tyyppiä sen mukaan, kumpaan kansainväliseen tieliikennesopimukseen kohdemaasi kuuluu. On äärimmäisen tärkeää valita oikea malli, sillä väärä paperi on viranomaisten silmissä täysin mitätön.

Kansainvälinen ajokortti 1949 (Geneven sopimus)

Normaalikäsittelyssä asiakirjan hinta on 37 euroa.

Ehdoton vaatimus Japanissa, jossa vuoden 1968 sopimuksen kortilla ei tee mitään.

Kortti on voimassa tasan 1 vuoden myöntämispäivästä.

Yhdysvallat, Japani, Australia, Kanada, Intia ja Iso-Britannia.

Kansainvälinen ajokortti 1968 (Wienin sopimus)

Normaalikäsittelyssä asiakirjan hinta on 47 euroa.

Pidempi voimassaoloaika tekee tästä taloudellisemman, jos matkustat usein sopimusmaissa.

Kortti on voimassa enintään 3 vuotta myöntämispäivästä.

Thaimaa, Brasilia, Etelä-Afrikka, Kenia, Indonesia ja monet Euroopan ulkopuoliset valtiot.

Mikon autonvuokrausmoka Thaimaassa: Oppitunti kantapään kautta

Mikko, 34-vuotias helsinkiläinen it-asiantuntija, suuntasi kahden viikon lomalle Phuketiin ja aikoi vuokrata skootterin sekä auton omatoimista saarikierrosta varten. Hän oli lukenut netin keskustelupalstoilta, että paikalliset vuokraamot harvoin kyselevät papereita ja suomalainen ajokortti riittää vakuusmaksua vastaan.

Ensimmäinen yritys pikkukadun vuokraamossa sujui helposti: Mikko sai skootterin pelkkää passikopiota vastaan. Kolmantena päivänä hän joutui kuitenkin Phuketin rantatiellä paikallisen poliisin suuren ratsiaan, jossa tarkastettiin kaikkien turistien ajokortit.

Mikon esittämä suomalainen B-kortti herätti vain päänpuistatusta, sillä siitä puuttui virallinen thaimaalainen tai englanninkielinen käännös moottoripyöräoikeudesta. Poliisi kirjoitti Mikolle välittömästi paikan päällä tuntuvat sakot ja kielsi ajamisen jatkamisen, jolloin Mikko joutui jättämään pyörän tienvarteen ja ottamaan kalliin taksin takaisin hotellille.

Seuraavana päivänä Mikko yritti vuokrata isompaa autoa kansainvälisen ketjun kautta, mutta sieltä evättiin auto kokonaan kansainvälisen ajokortin puuttumisen vuoksi. Mikko oppi, että luvattu helppous voi kadota sekunneissa viranomaisten edessä, ja nykyään hän tilaa virallisen asiakirjan matkalle aina kuukautta ennen lentoa.