Mistä St1 polttoaine tulee?

Mistä st1 polttoaine tulee? Göteborg ratkaisee

mistä st1 polttoaine tulee herättää kysymyksiä, koska eri asemilla myytävä polttoaine näyttää samalta mutta taustat vaihtelevat. Toimitusketju ja raakaöljyn alkuperä kiinnostavat erityisesti nykyisessä markkinatilanteessa. Kun tunnet hankinnan ja jalostuksen päälinjat, ymmärrät paremmin mitä tankkiisi päätyy.

Mistä St1-polttoaineen matka alkaa?

St1-polttoaine tulee pääosin St1:n omalta öljyjalostamosta Göteborgista, Ruotsista, sekä muilta Itämeren alueen jalostamoilta. St1 polttoaine alkuperä on siis vahvasti pohjoismainen. Polttoaineiden hankinnasta ja logistiikasta vastaa NEOT (North European Oil Trade), joka on St1:n ja S-ryhmän yhteisomistama yhtiö. Tuotteet laivataan Suomen rannikon terminaaleihin, joista ne jaellaan St1-, Shell- ja ABC-asemille ympäri maata. Mutta tässä on eräs mielenkiintoinen seikka, jota moni autoilija ei tule ajatteleman - kerron tästä logistisesta näkymättömästä tekijästä tarkemmin alempana toimitusketjua käsittelevässä osiossa.

Myönnetään se suoraan: polttoaineen alkuperä tuntuu usein monimutkaiselta sopalta, jossa yhtiöt, jalostamot ja raaka-aineet menevät iloisesti sekaisin. Olen itsekin viettänyt tuntikausia yrittäen ymmärtää, miksi vierekkäisillä asemilla voi olla täysin samaa ainetta eri brändien alla.

Todellisuus on kuitenkin looginen, kun katsoo karttaa. Göteborgin jalostamo on St1:n toimitusketjun peruskivi, ja NEOT polttoaineiden hankinta varmistaa tasaisen tuotannon. Sen vuosittainen jalostuskapasiteetti on noin 4 miljoonaa tonnia raakaöljyä. Tämä^[1] määrä kattaa merkittävän osan koko Pohjoismaiden polttoainetarpeesta.

Göteborgin jalostamo ja raaka-aineiden alkuperä

St1:n oma jalostamo Göteborgissa on yksi Euroopan energiatehokkaimmista laitoksista. Se on erikoistunut vähärikkisten polttoaineiden tuotantoon, mikä on kriittistä Itämeren alueen tiukkojen ympäristönormien vuoksi. Jalostamo tuottaa bensiiniä, dieseliä ja lentopolttoainetta, joita käytetään laajasti Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
Käytännössä lähes jokainen Suomen St1-asemalta ostettu bensiinilitra on kiertänyt tämän ruotsalaisen satamakaupungin kautta. St1 bensiini valmistusmaa on näin ollen selkeästi Ruotsi.

Onko raakaöljy peräisin Venäjältä?

Tämä on kysymys, joka nousee esiin lähes jokaisessa keskustelussa: onko St1 polttoaine venäläistä? Vastaus on selkeä: St1 lopetti venäläisen raakaöljyn hankinnan kokonaan vuoden 2022 alkupuolella.^[2] Nykyisin Göteborgin jalostamolla käytettävä raakaöljy on lähes 100-prosenttisesti peräisin Pohjanmereltä, erityisesti Norjasta ja Isosta-Britanniasta. Logistiikka on muuttunut - ja tämä on yllättänyt monet - jopa aiempaa suoraviivaisemmaksi, kun raaka-aine tulee maantieteellisesti läheltä jalostamoa.

Alussa olin itsekin skeptinen sen suhteen, kuinka nopeasti koko toimitusketju voidaan kääntää pois itäisestä raaka-aineesta ilman, että pumppuhinnat karkaavat täysin käsistä. Mutta kun katsoo datasta Pohjanmeren öljyn saatavuutta, muutos oli looginen. Raakaöljyn alkuperän vaihtaminen vaatii jalostamolta teknisiä säätöjä, sillä eri öljylaatujen kemiallinen koostumus vaihtelee.

Göteborgissa nämä säädöt on tehty onnistuneesti, ja laitos pystyy käsittelemään useita eri länsimaisia raaka-ainevirtoja joustavasti. St1 diesel alkuperä on siirtynyt länteen.

NEOT: Suomen polttoainehuollon hiljainen jättiläinen

Jos St1 on brändi, jota katsot pumpulla, NEOT (North European Oil Trade) on koneisto sen takana. NEOT vastaa polttoaineen hankinnasta koko Itämeren alueelta. Se ei ole vain logistiikkayhtiö, vaan merkittävä markkinatoimija, joka hankkii polttoaineita myös muilta pohjoismaisilta jalostamoilta täydentääkseen Göteborgin tuotantoa.
Tämä varmistaa sen, että polttoainetta riittää silloinkin, kun jollakin jalostamolla on huoltoseisokki. NEOT polttoaineiden hankinta takaa toimitusvarmuuden.

Tässä on se aiemmin mainitsemani näkymätön tekijä: NEOT toimittaa polttoaineet St1- ja Shell-asemien lisäksi myös S-ryhmän ABC-asemille. Tästä syystä ABC:n ja St1:n polttoaine on usein täysin identtistä perusominaisuuksiltaan.

Ero syntyy vasta terminaalivaiheessa, jossa eri brändeille voidaan lisätä omia lisäaineistuksiaan, jotka vaikuttavat esimerkiksi moottorin puhtauteen tai suorituskykyyn. Tässä kohtaa mistä abc polttoaine tulee -kysymys saa vastauksen: sama lähde kuin St1:llä.

Uusiutuva energia ja kotimainen tuotanto

St1 on tunnettu panostuksestaan uusiutuviin polttoaineisiin. Suomessa yhtiöllä on useita bioetanolilaitoksia, jotka hyödyntävät raaka-aineenaan jätteitä ja tähteitä, kuten elintarviketeollisuuden hävikkiä tai sahanpurua. Tämä on hieno esimerkki kiertotaloudesta - se mikä on toiselle jätettä, on St1:lle polttoaineen raaka-ainetta.

Esimerkiksi Lahdessa ja Vantaalla sijaitsevat laitokset tuottivat korkeaseosetanolia (E85), joka vähensi autoilun fossiilisia päästöjä merkittävästi. ^[4] St1 polttoaine alkuperä kattaa nyt myös kotimaiset biotuotteet.

Muistan, kun ensimmäisen kerran vierailin bioetanolilaitoksen lähellä - tuoksu ei todellakaan vastannut perinteistä öljyjalostamoa, vaan se oli jotain aivan muuta. Se konkretisoi sen, että polttoaine voi todella tulla muualtakin kuin syvältä maan alta. Göteborgiin on myös valmistunut uusi biojalostamo, jonka tuotantokapasiteetti on 200 000 tonnia uusiutuvaa dieseliä (HVO) ja lentopolttoainetta vuodessa.^[3] Tämä investointi on osa laajempaa muutosta, jossa fossiilisen raakaöljyn osuutta vähennetään järjestelmällisesti.

Polttoaineen alkuperän vertailu: Fossiilinen vs. Uusiutuva

St1:n myymä polttoaine on sekoitus eri lähteistä tulevia komponentteja. Tässä on tiivistetty vertailu siitä, mistä eri osat tyypillisesti tulevat.

Fossiilinen bensiini ja diesel

• Laivakuljetus terminaaleihin (Hamina, Kokkola, Naantali, Pori, Vaasa)
• Pohjanmeren raakaöljy (Norja, UK)
• Göteborgin jalostamo (Ruotsi)

Uusiutuvat biokomponentit

• Vähentää elinkaaren aikaisia CO2-päästöjä merkittävästi (jopa 80-90 %)
• Elintarviketeollisuuden jätteet, sahanpuru, käytetty paistorasva
• St1 Biofuels -laitokset Suomessa ja uusi biojalostamo Ruotsissa

Kuljetusyrittäjä Jarin oivallus logistiikasta

Jari, helsinkiläinen kuljetusyrittäjä, tankkasi vuosien ajan pelkästään yhdellä ketjulla uskoen, että vain se polttoaine sopii hänen kalustolleen. Hän oli huolissaan siitä, tuleeko polttoaine epävakaista lähteistä tai onko sen laatu vaihtelevaa eri terminaalien välillä.

Kerran Jari joutui poikkeustilanteessa tankkaamaan St1-asemalla ja huomasi, ettei auton suorituskyvyssä ollut mitään eroa. Hän alkoi tutkia asiaa ja yritti selvittää tarkat toimitusketjut, mutta törmäsi aluksi vain monimutkaisiin yrityskaavioihin ja epämääräisiin selityksiin.

Läpimurto tapahtui, kun hän jutteli terminaalilla työskentelevän tutun kanssa. Hän tajusi, että NEOT:n laivat tuovat saman peruspolttoaineen lähes kaikille rannikon toimijoille. Ero ei ollutkaan raaka-aineessa, vaan siinä, miten yhtiö hallitsee koko ketjua jalostamolta pumpulle asti.

Nykyisin Jari valitsee aseman hinnan ja sijainnin perusteella, koska hän tietää Göteborgin jalostamon laadun olevan tasaista. Hän säästää polttoainekuluissa noin 1.500 euroa vuodessa optimoimalla tankkauspaikkansa NEOT:n jakeluverkoston mukaan.