Onko Suomessa ollut maanjäristystä?

0 katselukertaa
Kyllä, onko suomessa ollut maanjäristystä on kysymys, johon vastaus on myönteinen. Suomessa tapahtuu maanjäristyksiä, mutta tarkkoja vuotuisia määriä tai voimakkuuslukuja ei ole tässä vahvistettu. Maanjäristykset liittyvät maankuoren luonnollisiin liikkeisiin, ja ne ovat osa suomalaista kallioperän toimintaa. Lisätiedot järistysten esiintymisestä ja taustoista auttavat ymmärtämään ilmiötä tarkemmin.
Kommentti 0 tykkäystä

Onko Suomessa ollut maanjäristystä? Selkeä vastaus ja taustat

Moni pohtii, onko suomessa ollut maanjäristystä ja millaisia vaikutuksia niillä on arkeen. Aihe herättää uteliaisuutta, koska vakaa kallioperä tuntuu turvalliselta. Tutustu tarkemmin siihen, mitä ilmiöstä tiedetään ja miksi aiheeseen kannattaa perehtyä.

Onko Suomessa ollut maanjäristystä?

Maanjäristykset Suomessa voivat liittyä moneen eri tekijään, ja ilmiön luonne riippuu paljon paikallisesta kallioperästä. Kyllä, Suomessa on todistetusti ollut maanjäristyksiä, mutta niiden voimakkuus on poikkeuksetta suhteellisen heikko. Vaikka maamme kallioperä mielletään vakaaksi ja turvalliseksi, täällä tapahtuu säännöllisesti useita pieniä järistyksiä, joita havaitaan herkimmillä mittalaitteilla yleensä vain kymmeniä vuosittain.

Suurin osa näistä kallioperän liikkeistä on niin mitättömiä, että ne jäävät tavalliselta ihmiseltä kokonaan huomaamatta. Suomessa on ollut vain muutama maanjäristys, joka on ollut voimakkaampi kuin 1 Richterin asteikolla ja tuntuva. Aluksi saattaa tuntua vaikealta uskoa - varsinkin kun olemme tottuneet pitämään kotimaatamme täysin vakaana suojana luonnonmullistuksilta - mutta kallioperämme elää ja hengittää jatkuvasti omaa hiljaista elämäänsä.

Suomen historian voimakkaimmat maanjäristykset

Suomessa on myös tapahtunut pieniä järistyksiä, jotka ovat olleet alle 5 Richterin asteikolla ja siten globaalissa mittakaavassa hyvin lieviä. Tämän vuoksi meillä ei tarvitse pelätä rakennusten sortumista tai suuria maanjäristyskatastrofeja. Historialliset asiakirjat ja vanhat sanomalehdet kuitenkin osoittavat, että menneisyydessä on koettu hetkiä, jolloin maa on tärissyt tavanomaista rajummin.

Suomen historian voimakkaimman tunnetun maanjäristyksen arvioidaan tapahtuneen Perämeren pohjukassa kesäkuussa vuonna 1882. Tuon poikkeuksellisen luonnonilmiön voimakkuudeksi on jälkikäteen määritetty 4,9 Richterin asteikolla. Järistys oli sen verran tuntuva, että se havaittiin hyvin laajalla alueella Pohjois-Suomessa, ja se sai astiat helisemään kaapeissa. Harva kuitenkin tietää tästä tapauksesta nykypäivänä.

Nykyaikaisen mittaushistorian eli seismografien aikakauden suurin suomalainen kallioperän tärähdys mitattiin puolestaan Alajärvellä vuonna 1979. Tämän järistyksen magnitudi oli 3,8 Richterin asteikolla. Se herätti alueen asukkaita ja aiheutti pientä hämmennystä, mutta vakavilta tuhoilta vältyttiin tälläkin kertaa. Nämä kaksi historiallista maamerkkiä osoittavat, missä rajoissa maamme seismiset ilmiöt käytännössä liikkuvat.

Miksi maa voi liikahtaa vakaalla alueella?

Moni pohtii aivan syystäkin, miksi maa voi täristä Suomessa, vaikka emme sijaitse lähelläkään mannerlaattojen aktiivisia reuna-alueita. Selitys löytyy jännityksestä, joka siirtyy valtavien mannerlaattojen reunoilta syvälle laatan sisäosiin. Atlantin keskiselänteen jatkuva laajeneminen työntää Euraasian laattaa, ja tämä synnyttää puristuspainetta myös tänne Pohjolan vanhaan peruskallioon.

Kun kallioperään vuosituhansien aikana kertynyt jännitys ylittää kiven kestävyyden, se purkautuu äkillisesti vanhoja siirroslinjoja pitkin. Lisäksi taustalla vaikuttaa edelleen jääkauden jälkeinen maannousu - vaikkakin sen osuudesta nykyisiin järistyksiin tutkijat keskustelevat ahkerasti - joka muuttaa kallioperän tasapainoa hitaasti mutta varmasti. Kyseessä on siis täysin luonnollinen prosessi.

Richterin asteikon vaikutukset käytännössä

Koska maanjäristysten voimakkuutta kuvaavat lukuarvot voivat tuntua abstrakteilta, on hyödyllistä verrata niitä käytännön havaintoihin arjessa.

Magnitudi alle 3

- Ei tunnu arjessa eikä aiheuta minkäänlaisia muutoksia ympäristössä.

- Äärimmäisen vaikea havaita ilman erittäin herkkiä seismometrejä.

Magnitudi 3 - 4

- Ikkunalasit voivat helistä ja kattokruunut saattavat liikahtaa hieman.

- Tuntuu usein sisätiloissa vaimeana tärinänä tai kevyenä heilahduksena.

Magnitudi 4 - 5

- Irtoesineet voivat pudota hyllyiltä ja vanha rappaus saattaa halkeilla.

- Tuntuu selvästi sekä ulkona että sisällä ja voi herättää nukkujat.

Suomessa esiintyvät järistykset sijoittuvat lähes poikkeuksetta kahteen alimpaan luokkaan. Tämä tarkoittaa sitä, että maamme järistykset ovat käytännössä luonnon omia pieniä muistutuksia kallioperän elämisestä ilman todellista vaaraa ympäristölle.
Jos aihe kiinnostaa enemmän, lue myös kuinka monta maanjäristystä suomessa on vuodessa.

Matin havainto kotisohvalla Oulun seudulla

Matti, Oulussa asuva tavallinen toimistotyöntekijä, oli viettämässä rauhallista iltaa kotonaan, kun yhtäkkiä lattia tuntui värähtävän omituisesti muutaman sekunnin ajan. Hän luuli aluksi, että naapurissa tehtiin jotain raskaampaa remonttia tai kadulla ajoi poikkeuksellisen suuri kuorma-auto.

Ensimmäinen yritys selvittää asiaa ikkunasta katsomalla ei tuottanut tulosta, sillä katu oli täysin hiljainen eikä mitään erikoista näkynyt. Seuraavana päivänä Matti kyseli asiasta työkavereiltaan, mutta kukaan muu ei ollut huomannut mitään, mikä sai hänet jo epäilemään omia aistejaan.

Matti päätti lopulta tarkistaa asian netistä ja löysi pienen paikallisen uutisen, jossa kerrottiin alueella mitatusta heikosta kallioperän tärähdyksestä. Se oli huojentava hetki, joka vahvisti hänen oman havaintonsa oikeaksi.

Tämän pienen kokemuksen jälkeen Matti ymmärsi konkreettisesti, että maanjäristykset ovat todellisuutta täälläkin, ja hän osaa nyt suhtautua kallioperän vaimeisiin elonmerkkeihin mielenkiinnolla ilman turhaa säikähtämistä.

Avainkohdat

Suomen järistykset ovat vaarattomia

Kaikki maassamme havaitut maanjäristykset ovat voimakkuudeltaan niin vähäisiä, etteivät ne aiheuta riskiä ihmisille tai modernille rakennuskannalle.

Järistysten taustalla on laattatektoniikka

Vaikka laattojen reunat ovat kaukana, Atlantin keskiselänteen leventyminen välittää painetta syvälle Suomen peruskallion halkeamiin.

Mittaushistoriassa on selkeät ylärajat

Suomen suurin tunnettu historiallinen järistys saavutti voimakkuuden 4,9 Richterin asteikolla vuonna 1882, mikä osoittaa ilmiöiden tyypillisen maksimitason.

Laajenna tietämystäsi

Voiko Suomessa tapahtua vaarallisia tai tuhoisia maanjäristyksiä?

Ei voi. Suomen kallioperä on hyvin vanhaa ja vakaata, minkä vuoksi meillä ei esiinny suuria ja tuhoisia maanjäristyksiä. Suurimmatkin mahdolliset järistykset jäävät voimakkuudeltaan lieviksi.

Miksi maa voi järistä Suomessa vaikka emme ole mannerlaattojen reunoilla?

Maa järisee, koska mannerlaattojen kaukaiset liikkeet aiheuttavat jatkuvaa puristuspainetta laattojen sisäosiin. Tämä jännitys vaeltaa kallioperän läpi ja purkautuu Suomen alueen vanhoissa murtumavyöhykkeissä vaimeina tärähdyksinä.

Kuinka usein maanjäristyksiä oikeasti mitataan Suomessa?

Suomessa rekisteröidään herkimmillä laitteilla kymmeniä maanjäristyksiä joka vuosi. Valtaosa näistä on kuitenkin niin pieniä ja syvällä maankamarassa, etteivät ihmiset havaitse niitä lainkaan ilman seismografien apua.