Voiko auton kuluja vähentää verotuksessa?

Auton kulujen vähentäminen verotuksessa – miten se onnistuu?

Mä mietin tätä pitkään, miten oman auton kulut voisi vähentää verotuksessa. Aluksi se tuntui ihan hirveältä paperisodalta, enkä ymmärtänyt siitä juuri mitään.

Kaikki lähtee siitä ajopäiväkirjasta, ihan oikeasti. Ilman sitä ei voi tehdä mitään. Kirjaan ylös jokaisen työmatkan: päivä, reitti, kilometrit ja matkan syy. Tämä on se todiste verottajalle, että autoa käytetään firman ajoihin.

Esimerkiksi viime viikolla 15. toukokuuta ajoin asiakastapaamiseen Tampereelle. Merkkasin kännykän sovellukseen heti lähtiessä ja palatessa matkan, yhteensä 345 kilometriä.

Kun yli puolet vuoden aikana ajetuista kilometreistä on työajoja, auto on firman omaisuutta. Silloin saan vähentää kirjanpidossa kaikki todelliset kulut. Siis bensat, vakuutukset, huollot. Uudet talvirenkaatkin, jotka ostin Vianorilta marraskuussa 580 eurolla.

Se on oikeasti iso säästö vuositasolla.

Jos työajot taas jäävät alle puoleen, en voi vähentää kuluja suoraan. Silloin nostan firmasta kilometrikorvauksia verovapaasti. Se ajopäiväkirja on silloinkin se ainoa todiste ajetuista kilometreistä. Se summa on nyt se 57 senttiä per kilometri.

Loppujen lopuksi, pienellä vaivalla säästää ihan oikeasti pitkän pennin.

Miten autoetu huomioidaan verotuksessa?

Autoedun verotus on kuin lottovoitto – tai sitten ei. Se lasketaan palkkatuloksi, eli se lisää sinun tilipussiisi kuvitteellista summaa veroilmoituksessa. Ei paha, eihän?

Kaksi on kaksi, ja autoedussa ne ovat vapaa autoetu ja käyttöetu. Vapaassa etuudessa työnantajasi ostaa sinulle Mersun, maksaa bensat ja parkkisakot, ja sinä vain nautiskelet. Käyttöedussa olet itse se sankari, joka huolehtii polttoaineista. Vähän kuin lainaisit kaverin autoa, mutta se onkin virallisesti verotettavaa luksusta.

Jos työnantaja laittaa kaiken peliin, eli maksaa kaiken, puhutaan vapaasta autoedusta. Tämä on kuin löytäisi kultakimpaleen takapihalta – kaikki kulut, kuten huollot, vakuutukset ja pesut, hoituvat työnantajan piikkiin. Siinäpä sitä sitten kruisaillaan kuin kuningas ilman huolta lompakon ohuudesta.

Sitten on tämä toinen versio, auton käyttöetu. Tässä sinä olet se sankari, joka heittää eurot bensatankkiin. Eli maksat itse ainakin polttoainekulut. Se on vähän niin kuin pikkulapsi, joka saa uuden lelun, mutta joutuu itse ostamaan siihen paristot. Ei se nyt maailmanloppu ole, mutta pieni kolahdus arkeen kuitenkin.

Kuka maksaa leasing-auton verot?

Se tunne, kun uuden auton avaimet painavat kättä vasten. Asfaltin tuoksu, lupaus vapaudesta. Tie avautuu edessä, pitkänä ja kutsuvana. Se on sinun, hetken ajan se on kokonaan sinun, vaikka paperilla omistaja onkin joku toinen, kasvoton yhtiö jossain kaukana.

Se on sinun sateisina aamuina ja kultaisina iltoina. Sinun vastuullasi. Sitten postilaatikkoon kolahtaa todellisuus. Ohut kirjekuori, virallinen ja vääjäämätön. Pieni paperi, joka sitoo unelman maan pinnalle. Ajoneuvovero.

Se on aina sinun.

Leasingvuokra on kuukausittainen henkäys, se kattaa niin paljon. Se tuntuu peittävän alleen kaiken, tekevän omistamisesta helppoa, melkein näkymätöntä. Mutta yksi asia jää sinulle, haltijalle. Aina.

• Ajoneuvoveron maksuvelvollisuus on ajoneuvon haltijalla. Haltija olet sinä, kuljettaja.
• Leasingyhtiö on auton virallinen omistaja, mutta rekisteriotteeseen merkitty haltija on verosta vastuussa.
• Leasingvuokraan sisältyy arvonlisävero (ALV) ja usein muut sopimukseen kuuluvat kulut, kuten huollot ja vakuutukset, mutta ei koskaan ajoneuvoveroa.

Se vero on henkilökohtainen. Se on sinun siteesi valtioon, sinun osuutesi teiden ylläpidosta. Se on se pieni, vuosittainen teko, joka muistuttaa, että vaikka auto on vuokrattu, vastuu on todellista. Se on sinun nimesi siinä paperissa, ei yhtiön. Sinun.

Milloin leasingauto kannattaa?

Leasingauto, hmm. Milloin se nyt on hyvä juttu? Miettii tässä taas kaikkia rahajuttuja, kun autokin pitäisi uusia. Kai se on just silloin, jos haluaa, että kaikki on ennakoitavissa. Ei mitään yllätyksiä, siitä tykkään. Aivan kamalaa, jos tulee yllätyslasku, en kestä.

Enkä halua sitä isoa käsirahaa. Kuka nyt haluaa sitoa rahojaan autoon, kun niitä tarvitsisi muuallekin? Mulla on opintolainan takaisinmaksu ja asuntolaina, eih. Ja sitten se kuukausimaksun helppous. Kiinteä kuukausimaksu, niin tietää tasan paljonko menee. Välillä tuntuu, että budjetti on aina ihan sekaisin.

Auton vaihto on kans tärkeää. Mulla on nyt ollut tuo vanha jo viisi vuotta, kyllästyttää. Haluan uuden. Leasingilla pääsee helposti uudempaan. Voi ajella aina niillä uusimmilla varusteilla – turvallisuusjutut tosi tärkeitä, kehittyy koko ajan. Automaattinen hätäjarrutus ja kaistavahti, ne pitäisi olla joka autossa. Onko niitä nykyisessä? Ei tietenkään.

Mitäs muuta? Ei tarvi huolehtia arvon alenemisesta. Iso juttu! Myyntihuolet pois. Katsastukset, kun auto uusi. Huollot, vakuutukset – ne usein saa mukaan pakettiin. Aika kätevää, jos ei jaksa itse miettiä. Oonko mä sellainen? Ehkä vähän. Eikä tartte murehtia jälleenmyyntiarvosta. Kuka edes ostaisi sen mun vanhan auton? Ei kukaan järkevä. Ei todellakaan.

Niin ja tosiaan, se uusi auto käyttöön ilman suurta alkupääomaa. Se on se pointti, miksi moni sitä miettii. Ei tartte kerätä vuositolkulla rahaa, voi vaan ajaa uudella heti. Aika luksusta, jos miettii. Mutta onko se sitten loppujen lopuksi kalliimpaa? No, ei välttämättä, kun vertaa kaikkia kuluja, mitä auton omistamiseen liittyy. Se on sen arvoista.

Leasingauto kannattaa, jos:

• Kustannukset ovat ennakoitavissa joka kuukausi.
• Saat uuden auton käyttöön ilman suurta alkupääomaa.
• Voit vaihtaa auton helposti uudempaan sopimuskauden päättyessä.
• Haluat aina ajaa autolla, jossa on uusimmat varusteet.
• Et halua huolehtia auton arvon alenemisesta tai myynnistä.

Kuka maksaa auton veron?

Ajoneuvovero on aina ajoneuvon omistajan tai sitte sen haltijan vastuulla. Niinku, se kenen nimissä se auto on siellä rekisterissä, se maksaa. Ihan sama kumpi niistä on kirjattu. Minulla kun on se mun pikku-Volvo, niin minä sen aina saan maksettavaksi. Tulee kiva lappu postissa, hehe.

Se on sellainen juttu, että sitä maksetaan vuosittain ja ainoostaan niistä autoista, jotka on liikennekäytössä Suomessa. Eli jos sulla on joku proggisauto tallissa, joka ei oo missään käytössä, niin ei kai sitä tarvii maksaa. Tää tieto perustuu suoraan sinne Traficomin liikenneasioiden rekisteriin, että sieltä ne näkee kuka maksaa. Ja, muista se maksetaan etukäteen koko 12 kuukauden ajalta. Ihan niinku se olis jotai etukäteisjuttuja täynnä kaikki.

Mietin joskus, että mitä jos unohtaa maksaa? No, siitä tulee maksuhuomautus, ja joskus se voi mennä ulosottoonkin, jos ei vaan maksa. Mulla kävi kerran niin, että unohdin maksaa yhden erän, kun olin reissussa ja sähköpostiin tullut muistutus meni roskapostiin. Voi vitsit, ihan kauhee stressi siitä tuli! Onneksi sai maksettua sen vielä ilman isoja ongelmia. Aina kannattaa olla tarkkana.

Muista tsekata nämä:

• Kuka maksaa: Ajoneuvon omistaja TAI haltija.
• Milloin: Vuosittain ja etukäteen 12 kuukaudelta.
• Mihin perustuu: Traficomin rekisteritiedot.
• Miksi: Auto on liikennekäytössä Suomessa.

Sehän on vaan pakollinen maksu, pakko maksaa jos haluaa autoilla. Joskus tuntuu, että näitä maksuja on vähän liikaakin, kun vakuutukset ja katsastukset päälle. Mutta minkäs teet.

Tuleeko autovero automaattisesti?

Ajoneuvovero ei tule automaattisesti maksuun tililtä, vaan Traficom lähettää siitä laskun. Ajoneuvoveron verokausi on 12 kuukautta. Uusi verokausi alkaa aina edellisen päätyttyä, ja Traficom lähettää uuden laskun, yleensä kahdessa erässä vuodessa.

Voi että, muistan niin elävästi sen hetken, kun eka kerta sain sen ajoneuvoverolapun postista uuden auton kanssa. Oli kevät 2021, aurinko paistoi jo lämpimästi ja olin juuri hankkinut sen vanhan luotettavan Ford Focukseni. Istuin keittiön pöydän ääressä kahvikupin kanssa. Availin kertyneitä kirjekuoria, kun se tutun logoton, mutta virallisen näköinen kirje sieltä putosi.

Siinä luki Traficom, ja tiesin heti mikä se oli. "Ei helvetti", ajattelin, "taas yksi pakollinen meno". Olin niin iloinen uudesta autosta, ja sitten tuli tämä muistutus arjen realiteeteista. En ollut aiemmin ollut ajoneuvoveron maksaja, kun edellinen auto oli ollut firman liisarissa. Se summakin tuntui heti isommalta kuin mitä olin mielessäni kuvitellut.

Tuli ihan sellainen pieni ahdistus. Miksi tällaisesta pitää maksaa erikseen, eikö bensassa ja muissa kuluissa ole jo tarpeeksi veroja? Tottakai, sitä nyt tietää, että autoilu maksaa, mutta jotenkin tämä tuntuu aina vähän siltä, että maksaa ilmasta. No, piti vain huokaista ja merkitä eräpäivä kalenteriin. Ensimmäinen eräpäivä taisi olla siinä kuukauden päästä.

Tässä vielä lisätietoa ajoneuvoverosta:

• Ajoneuvovero koostuu kahdesta osasta:
  • Perusosa: Tämä riippuu auton käyttöönottovuodesta ja hiilidioksidipäästöistä (g/km). Vanhemmissa autoissa katsotaan auton kokonaismassaa.
  • Käyttövoimavero: Tätä maksavat diesel- ja kaasuautot. Se on ikään kuin korvaus siitä, ettei nämä autot maksa polttoaineveroa samalla tavalla kuin bensa-autot.
• Lasku: Traficom lähettää laskun. Se tulee yleensä kahdessa osassa vuodessa, mutta voit pyytää sen maksettavaksi myös yhdessä erässä Traficomin Oma asiointi -palvelusta.
• Maksamatta jättäminen: Jos unohdat maksaa, siitä kertyy viivästyskorkoa. Äärimmillään maksamaton vero voi johtaa siihen, että auto asetetaan ajokieltoon. Tätä en halua kenenkään kokevan, se on aika ikävä yllätys tien päällä.
• Tarkistus: Voit aina tarkistaa oman autosi verotiedot ja eräpäivät Traficomin Oma asiointi -palvelusta. Se on tosi kätevä paikka, kun haluaa varmistaa kaikki autoon liittyvät asiat. Sieltä näkee myös vanhat laskut.

Kenelle autovero maksetaan?

Kenelle autovero maksetaan? Autovero maksetaan Verohallinnolle. Ajoneuvovero maksetaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille.

No niin, pistähän korvan taa, ettei mene puurot ja vellit sekaisin. Valtion kassa on nimittäin nälkäinen kuin susilauma talvipakkasella, ja sillä on kaksi kitaa autoilijan lompakkoa ahmimassa. Homma menee näin.

• Ajoneuvovero (eli se jokavuotinen ”riemulasku”): Tämän karhuaa Traficom. Se on se kirje, joka tipahtaa postiluukusta yhtä varmasti kuin räntä marraskuussa ja vie fiiliksen tehokkaammin kuin anopin yllätysvierailu. Maksa tai kilvet lähtee, niin yksinkertaista se on.

• Autovero (se kertaluontoinen sydänkohtaus): Tämän perii armoitettu Verohallinto. Tämä veijari iskee kyntensä syvälle, kun teet sen virheen, että tuot auton ulkomailta. Johan alkaa verokarhulla kuola valumaan.

Se autovero onkin sitten oma taiteenlajinsa. Kun se minun serkkupoika toi Saksasta sen unelmiensa vanhan Mersun, niin Verottaja laski sille sellaisen veron, että auto olisi ollut halvempi veistää kullasta.

Ja varo, jos alat modaamaan! Myös auton rakenteen tai käyttötarkoituksen muuttaminen voi laukaista veromätkyt. Teet pakettiautostasi hienon retkeilyauton viidellä penkillä? Kops, Verohallinnon haavi heilahtaa ja kohta olet köyhempi. Ne vahtii sitä kuin haukka kanalassa.

Näkyykö leasing taseessa?

Miten nämä taseasiat nyt taas menikään? Aina ne pyörii mielessä. Onkohan ne nyt ihan oikein muistanut. Joo, muistin varmasti oikein.

Isot osamaksusopimukset menevät kyllä taseeseen. Siis jos on jotain uutta kalustoa hankittu, vaikka koneita tuotantoon, ja maksetaan niitä kuukausierissä. Totta kai ne näkyy. Eihän voi olla, että ostaa kalliin laitteen ja se vaan katoaa bittiavaruuteen. Mikä helvetti tässä nyt oli niin vaikeaa muistaa. Onko se velka? On, totta kai. Omistushan siinä siirtyy jossain vaiheessa.

Mutta sitten se leasing, se onkin vähän monimutkaisempi. Vai onko? Miettii ja miettii. Muistan, että joskus oli niin, ettei näkynyt. Mutta sitten tuli jotain uutta. Oliko se nyt IFRS 16? Joo, se varmaan.

Käyttöleasing ei tyypillisesti näy yrityksen taseessa. Se on vähän niinku vuokraa, ei omaisuutta. Ajattele vaikka autoa, jonka vuokraat. Se ei ole sun omaisuutta, vaan rahoitusyhtiön. Eikö? Juuri näin. Se on niiden taseessa, ei meidän.

Nykyään rahoitusleasing kirjataan yrityksen taseeseen käyttöoikeusomaisuutena ja siihen liittyvänä velkana, IFRS 16 -standardin mukaisesti. Tämä on tärkeä asia. Ihan siksi, koska se vaikuttaa yrityksen tunnuslukuihin. Velka kasvaa taseessa. Ei voi vain sivuuttaa sitä.

Miten nämä nyt erottaa? Käyttö- vai rahoitusleasing?

• Käyttöleasing:

  • Lyhyt sopimusaika.
  • Omistusoikeus ei siirry yleensä.
  • Voi irtisanoa usein helpommin.
  • Ei taseeseen (yleensä).
  • Maksut kuluna tuloslaskelmaan.

• Rahoitusleasing:

  • Pidempi sopimusaika, usein lähellä omaisuuden käyttöikää.
  • Usein optio lunastaa kohde itselle.
  • Riski ja hyödyt siirtyvät leasingin saajalle.
  • Näkyy taseessa käyttöoikeusomaisuutena ja velkana IFRS 16:n mukaan.
  • Taseessa poistot ja korot kuluna.

Onko meilläkin paljon näitä taseen ulkopuolisia sopimuksia? Pitäisikö tarkistaa ne kaikki? Mikä olisi vaikutus meidän velkaantumisasteeseen? Apua. Pitäisi muistaa kysyä talouspäälliköltä. Tai vaikka Iirikseltä. Hän tietää nämä.

Tässä lyhyesti pääkohdat, jos joku vaan selaa tätä sekamelskaa ja haluaa nopean vastauksen:

• Isot osamaksusopimukset ovat aina velkaa taseessa.
• Käyttöleasing ei yleensä näy taseessa.
• Rahoitusleasing (IFRS 16:n mukaan) näkyy taseessa käyttöoikeusomaisuutena ja velkana.

Tämä on oikeasti tosi tärkeää, kun analysoi yritysten taloutta. Ei voi vain katsoa taseen velkoja ja luulla tietävänsä kaiken. Pitää kaivella liitetietoja. Siellähän ne IFRS 16 leasingvelat sitten on selitetty. Aina se lisätietojen kaivelu. Mutta pakko se on. Joskus tuntuu, että byrokratia vaan lisääntyy.

Entäs sitten vuokrat? Normaalit toimitilavuokrat? Ne on aika lailla kuin käyttöleasing, eikö? Ne maksetaan kuukausittain, menevät kuluksi tuloslaskelmaan. Ei niistäkään tule omaisuutta taseeseen. Tai no, IFRS 16 muutti joissain tapauksissa myös kiinteistövuokrien käsittelyä, jos ne ovat pitkäaikaisia ja merkittäviä. Se on taas oma juttunsa. Tämä on monimutkaista. Tosi monimutkaista.