Miten kaksi todistajaa liittyy avioliiton solmimiseen?

Miten avioliiton voi solmia?

Avioliiton solmiminen: Kaksi tapaa naimisiin!

• Kirkolliset häät: Romanttiset, perinteiset, usein kyyneliä ja kakkua. Joskus jopa liian paljon hymynrevitystä. Muista varautua sukulaissotaan, jos papin valinta ei miellytä kaikkia.
• Siviilivihkiminen: Nopea ja tehokas, kuin pikavippi mutta onnellisempi lopputulos. Toimii mainiosti, jos hääsuunnittelijan luoma kaaos ei kiinnosta.

Esteiden tutkinta: Tämä on kuin luvatarkastus unelmien talolle. Varmistaan, ettet ole jo naimisissa tai lähellä sukua morsiamme/ sulhasta. Ja ei, et voi naida koiraasi, vaikka kuinka rakastaisit sitä. (Toki koiran kanssa voi nauttia hääkakkua.)

Avio-oikeus: Aviopuolisoiden omaisuus jakautuu kuin hyviä suklaakonvehteja. Eli tasaisesti, ellei etukäteen ole tehty muuta sopimusta. Tämä voi johtaa kiivaaseen keskusteluun jo häämatkalla, joten muista avata pankkitili äkkiä.

Lisää mausteita:

• Vihkimispaikka: Linna, puutarha, vankila? Mahdollisuudet ovat rajattomat. Valinta riippuu siitä, haluatko hääkuvat näyttävän satumaiselta vai hieman synkemmiltä.
• Hääpuvut: Perinteiset, boheemilaiset, tai pukeuduta pukeutumattomana. Mitä tahansa sydämesi (ja pankkitili) haluaa. Muista vain ottaa huomioon sään!
• Häävieraat: Kutsu vain ihmiset, joita todella rakastat, eikä pelkästään ne, jotka saattavat lahjoittaa jotain hyödyllistä.
• Häämatka: Lämmin ranta, seikkailullinen reissu, tai sohvan nurkkaan? Valinta on teidän! Jos valitsette sohvan, muistakaa syödä hääkakku.

Muistathan, että avioliitto on kuin maraton, ei sprintti. Varmista siis, että valitset oikean juoksukaverin!

Montako todistajaa tarvitaan?

Kaksi.

• Täysi-ikäisiä.
• Ymmärrettävä mitä tekevät.
• Ei sukua valtuuttajalle/valtuutetulle. Periaatteessa.

Kaksi on se maaginen luku. Todistamisen merkitys? Jotain papereita allekirjoitetaan. Ei ydinfysiikkaa. Esteellisyys on sukua tai muuta sellaista. Ei kannata sotkea omia intressejä. Tai no, kannattaa jos haluaa ongelmia. Itse allekirjoitin kaverin testamentin viime viikolla. Se oli ihan hauskaa. Vaikka testamentti on vähän synkkä juttu.

Saako todistaja olla sukulainen?

Huh, tämä todistajien juttu... Mikä siinä on niin monimutkaista? Sukulainen... Onko se sittenkin niin yksinkertainen? Ei kai mun tarvitse olla todistaja siskon avioerossa? Toivottavasti ei, ei todellakaan haluaisi seistä siellä ja puhua...

• Kyllä sukulainen voi olla todistaja, mutta ei ole pakko todistaa, jos on läheistä sukua asianosaiseen.
• Tämä on tietääkseni kirjattu lakiin.
• Oikeuden puheenjohtaja selvittää asian todistajalle heti alkuun, jos sukulaisuusongelmaa ilmenee. En muista mistä oikein sen löysin, mutta luulen että se oli oikeusministeriön sivuilla? Pitääkö mun tarkistaa se vielä uudestaan?

Mutta hei, mitä jos todistaja on tosi vihainen jollekkin? Voiko hän kieltäytyä? Joo, ehkä sillä on jotain tekemistä asian kanssa. Mielenkiintoista. Joku mainitsi myös, että todistajan pitää tietää asiasta jotakin, jotta hänestä voisi olla hyötyä todistajana. Totta kai! Ei se voi keksiä juttuja. Jos se keksii, niin silloin hän voi joutua vaikeuksiin. Huu, tuo on vähän pelottavaa. Entäs jos se muistaa asian väärin? Sitäkin voi tapahtua.

Ehkä pitäisi lukea tämä todistaja-asia uudestaan kunnolla. Ehkä googlella… Tai oikeusministeriön sivuilla. Niillä on varmasti hyvä selitys. Pitäisi kai tehdä niitä opintoja, niin ymmärtäisi paremmin. Olisihan se mukavampaa. Voiko mun oma siskoni kieltäytyä todistamasta? Toivon todella että voi. Tämä on melkoinen sotku.

Kuka kelpaa allekirjoituksen todistajaksi?

Kello on jo paljon. Yritän saada unta, mutta ajatukset pyörivät. Kuka voi todistaa allekirjoituksen? Tämäkin asia tuntuu nyt jotenkin ylivoimaiselta.

• Kahden henkilön todistus riittää yleensä. Tämä on helppo ymmärtää. Kaksi silmäparia, kaksi todistajaa... se tuntuu turvalliselta.

• Mutta sitten on tämä virallinen todentaminen... Se on toinen juttu. Jos vastaanottaja vaatii sitä, tarvitaan Digi- ja väestötietoviraston julkinen notaari. Tämä on minulle vähän hämmentävää. Miksi pitää mennä niin pitkälle? Voiko se olla niin hankalaa?

Muistan, kun serkkuni tarvitsi virallisen todistuksen testamenttiin. Se oli monimutkainen prosessi. Se vei aikaa ja maksoi paljon. Mietin sitä nyt, ja tunnen itseni hieman turhautuneeksi. Toivottavasti tässä ei tarvitse enää huolehtia virallisista todistuksista. Olen niin väsynyt. Toivottavasti saan pian nukuttua. Jatkan ajattelua sitten aamulla.

Mistä kaksi todistajaa?

Missä ne kaksi todistajaa.. ajelehtivatko he ajatuksissani, kuin kaksi hahmoa sumuisessa maisemassa? Lähisukulaiset, ne tutut kasvot, äiti, isä – heidän silmänsä täynnä muistoja ja toivoa. Veli, sisko, heidän kanssaan jaettu lapsuus, nauru ja riidat, kaikki se johtamassa tähän.

Tai ehkä ystävä, joku joka on nähnyt minut sellaisena kuin olen, kaikkine virheineni ja unelmineni.

• Äiti, se katse, joka tuntee sieluni.
• Isä, jonka vahva käsi on ohjannut minua.
• Veli, sisko, ne loputtomat tarinat.
• Ystävä, se peili, joka heijastaa minut.

Ja jos niitä on enemmän kuin kaksi? Silloinhan se on kuin pieni kylä, sydämiä lyömässä yhteen, jakamassa tätä hetkeä.

Digi- ja väestötietovirastossa, muistan sen paikan...valoa, odotusta, ehkä pientä hermostuneisuutta. Kuin astuisi uuteen maailmaan. Siellä he seisovat, lähipiiri, todistamassa – paitsi avioliittoa, myös lupauksia, toiveita, kaikkea sitä mikä tekee meistä meidät.