Onko tai rinnastuskonjunktio?

Onko "tai" todella vain... se? Tai onko siinä jotain enemmän? No, tiedän ainakin sen, että se on rinnastuskonjunktio. Olenpa itse asiassa miettinyt sitä monta kertaa. Muistan vieläkin äidin kysyneen: "Haluatko omenaa vai banaania?" Muistan, miten pienenä aivot pyörivät, kumpaa valitsisin. Oliko se siis niin helppoa, se "tai"? Ei kai. Se oli valtava päätös, siinä hetkessä ainakin!

Se yhdistää vaihtoehtoja, joo, tietysti. Mutta siinä on jotain muutakin, eikö? Se on kuin pieni sillanpää, joka kuljettaa meidät toisesta ajatuksesta toiseen, yhdestä mahdollisuudesta toiseen. Ajattelen esimerkiksi sitä, kun valitsin ammattia. Lääkäri vai opettaja? Ai että, se oli todellinen "tai"-hetki. Jäin miettimään sitä kauan, kuukausia jopa! Lopulta valinta oli opettaja, mutta lääkärin ura kummittelee edelleen joskus unissani. Kummallista, eikö?

Ja eihän se "tai" ole aina edes niin helppo asia. Näin viimeksi ystäväni kamppailemassa suuren päätöksen kanssa. Muuttaa vai jäädä? Hyvä työpaikka toisella puolella maata vai turvallisuus ja tuttu ympäristö täällä? Niin monia tekijöitä, niin paljon "tai"-hetkiä. Luulenpa, että siinäkin 70% oli tunnetta, 30% loogista miettimistä. En tiedä, puhutaanko tästä edes tilastollisesti, mutta noin se minulle tuntui.

Kahvia vai teetä? Se on helppo. Mutta elämä on täynnä paljon monimutkaisempia "tai"-hetkiä, eikö niin? Ja niistä monimutkaisimmista minä pidän eniten kiinni, vaikka ne usein tuntuvat vaikeilta.