Ovatko sisarusten lapset perillisiä?

6 näyttökertaa

Kuolleen sisaruksen lapset ovat laillisia perillisiä, jos sisarus on menehtynyt ennen perittävää. Näin ollen perittävän veljen tai sisaren lapset perivät hänen osuutensa perinnöstä. Esimerkiksi jos perittävän vanhemmat ja ainoa veli ovat kuolleet eikä perittävällä ole omia lapsia tai puolisoa, koko perintö siirtyy veljen lapsille.

Palaute 0 tykkäykset

Ovatko sisarusten lapset perillisiä?

Kun henkilö kuolee, herää kysymys perinnöstä ja siitä, kenelle omaisuus siirtyy. Usein perimysjärjestys on selvä, mutta entä jos perittävällä ei ole puolisoa tai lapsia, ja hänen vanhempansa ovat myös jo kuolleet? Tässä tilanteessa sisarusten lapset, eli perittävän veljen- tai sisarentyttäret ja -pojat, astuvat kuvaan.

Kyllä, sisarusten lapset ovat laillisia perillisiä. Suomen perintökaaressa on määritelty perimysjärjestys, joka etenee sukupolvi sukupolvelta. Jos perittävällä ei ole rintaperillisiä (lapsia tai lapsenlapsia) eikä elossa olevaa puolisoa, perintö siirtyy vanhemmille. Jos vanhemmat ovat myös kuolleet, perintö siirtyy seuraavalle sukuhaaralle eli sisaruksille.

Kuolleen sisaruksen lapset, eli perittävän veljen- tai sisarentyttäret ja -pojat, perivät kuolleen vanhempansa sijaan. Tätä kutsutaan sijaantuloperimiseksi. He jakavat tällöin keskenään sen osuuden, jonka heidän vanhempansa olisi perinyt, jos tämä olisi vielä elossa.

Otetaan esimerkki: Liisa kuolee. Hänellä ei ole puolisoa tai lapsia. Myös Liisan vanhemmat ovat jo kuolleet. Liisalla oli yksi veli, Matti, joka myös on kuollut. Matilla oli kaksi lasta, Anna ja Pekka. Tässä tapauksessa Liisan perintö menee Annan ja Pekan kesken tasan. He perivät siis yhdessä sen osuuden, jonka Matti olisi perinyt, jos hän olisi vielä elossa.

Toinen esimerkki havainnollistaa sijaantuloperimistä hieman monimutkaisemmassa tapauksessa: Olavi kuolee. Hänellä ei ole puolisoa tai lapsia. Hänen vanhempansa ja yksi sisar, Leena, ovat myös kuolleet. Leenalla oli yksi lapsi, Maria. Olavin elossa oleva sisar on nimeltään Helena. Tässä tapauksessa Olavin perintö jaetaan Marian ja Helenan kesken. Maria perii sen osuuden, jonka hänen äitinsä Leena olisi perinyt, jos tämä olisi vielä elossa. Helena puolestaan perii oman osuutensa.

On tärkeää muistaa, että perintöoikeus on monimutkainen asia ja perintökaaressa on useita erityissäännöksiä. Epäselvissä tapauksissa kannattaa aina konsultoida lakimiestä varmistaakseen, että perintö jaetaan oikein lain mukaisesti.