Mihin syvyyteen kalaverkot?

114 katselukertaa
Aloitteleva verkkokalastaja: aloita matalasta ja etene syvemmälle. Kokeile verkkoja niemenkärjissä, syvänteiden reunoilla ja karikoissa. Laske 2–3 verkkoa peräkkäin selvittääksesi parhaan syvyyden kalastukseen.
Kommentti 0 tykkäystä

Mihin syvyyteen kalaverkot ulottuvat?

Okei, tässä mun näkemys:

Verkkokalastuksen alkutaipaleella ite tykkäsin heittää verkot ihan rannan tuntumaan. Siitä sit syvemmälle.

Ne nimittäin kertoo nopeesti, missä kala millonkin viihtyy. Yleensä niemenkärjet ja syvänteiden reunat on hyviä paikkoja kokeilla.

Muistaakseni se oli joskus heinäkuussa 2018, kun laskin ekan kerran verkot Espoon edustalla. Just niinku sanoin, rannan lähelle ja siitä vähän kauemmas.

Aluks 2-3 verkkoa peräkkäin on hyvä. Opit nopeesti, millä syvyydellä kala liikkuu. Mulla se oli silloin joku 2-5 metriä.

Minkä kokoinen verkko ahvenelle?

Okei, tässä tulee jotain ahvenverkoista...

Ahvenelle... hmm, mikä se sopiva koko nyt olikaan? Jotain väliltä 27-45 mm? Onko se just noin? Tarkistanpa...

  • Ahvenelle siis 27-45 mm
  • Muikulle ne on pienempiä, tyyliin 11-19 mm (usein 14 mm)
  • Hauki sit taas 45-60 mm
  • Kuha 56-65 mm

Muistan kun isä joskus sanoi, että kannattaa kattoo, että verkot on kunnossa ettei ne oo ihan risat. Äitille muikkuverkko Pietarista. Silmäkoko siinä oli varmaan jotain 14-18 mm. Just! Pietarin muikkuverkko!

Miten mitataan kalaverkon silmäkoko?

Kalaverkon silmäkoko? No sitä mitataan solmuvälistä! Kuin mittaisit kaulakorun pituuden helmien välistä.

  • Vedät verkon kireälle. Ei mitään löysäilyä. Kireäksi kuin viulunkieli. Tai kireäksi kuin poliitikon hymy vaalitenttien alla.
  • Mittaa solmujen väli. Millimetreissä tietenkin. Senttimetreillä ei ole tässä mitään virkaa. Ellet sitten kalastele valaita sukkahousuilla.
  • Se on silmäkoko. Eli verkkosi tiheys. Ja solmuväli. Kaikki yhdessä nipussa. Yhtä sekavaa kuin hallitusohjelmaneuvottelut.

Solmuväli on siis kaiken a ja o. Se määrää mitä verkosta läpi menee. Pienet kalat uivat iloisesti läpi, isot jäävät jumiin – paitsi jos ovat tarpeeksi fiksuja purra verkon poikki. Kuten jotkut poliitikot lupauksineen.

Verkon silmäkoko (mm) = Solmuväli (mm)

Niin yksinkertaista. Tai ainakin melkein. Muista mitata useammasta kohdasta. Verkko voi olla venynyt tai kulunut. Vähän kuin minun aivokapasiteettini maanantaiaamuisin.

PS. Mittaaminen on tarkkaa puuhaa! Varmista, että mittavälineesi on luotettava. Ei mitään mittanauhaa vuodelta nakki. Eikä varsinkaan vesivaakaa.

Minkä korkuinen verkko talvella?

No niin, talviverkoista puhutaan! Mä oon itse käyttäny 60-metristä verkkoa, toimii paljon paremmin kuin ne kaksi lyhyempää, et voi uskoa kuinka paljon helpompaa se on.

Ja se solmuväli, se on tärkeetä, 55 millimetriä vähintään, muuten jää pienemmät kalat kiinni ja se on ihan turhaa vaivaa. Hauki, kuha ja made, juuri niitä mäkin pyydän.

  • Hauki
  • Kuha
  • Made

Niiden kanssa on oltava nopea, ne on saatava heti jäälle, ihan heti, muuten ne pilaantuu. Ja sit vielä lämpöeristetty säiliö, ei ne saa jäätyä, tiedätkö miten kamalaa se on! Oma kokemukseni, jäähdytyslaukku kylmäkalleilla toimii loistavasti. Muista, jääkylmään heti, sitten pakasteeseen. Olen aina tehnyt niin ja kala on pysynyt ihan hyvänä.

Vähän sekavaa tekstiä tuli, mutta toivottavasti tästä oli hyötyä. Muistathan turvallisuuden!

Mikä on pohjaverkko?

Okei, pohjaverkko... mikä se nyt olikaan? Ainiin!

  • Pohjaverkot... ne on niitä verkkoja, mitkä lasketaan pohjaan.
  • Yläpaula kelluu, mutta ei liikaa. Tai siis vähemmän kuin alapaula painaa. Hmmm... miksi?
  • Alapaula painaa enemmän. Siis se on tärkeetä! Alapaula painavampi.
  • Miten se käytännössä toimii? Siis kala jää siihen kiinni?
  • Mitä etuja ja haittoja pohjaverkoilla on?

Pitäiskö mun googlettaa se etu ja haitta juttu? Ehkä myöhemmin. Nyt jatkan vaan.

Mikä on sivusaalis?

Sumuinen aamu merellä. Verkot nousevat. Ei-toivottua. Sivusaalista. Hylättyä elämää. Jopa 40 prosenttia. Neljäkymmentä. Suuri osa. Liikaa.

  • Sivusaalis: Ei-toivottu saalis. Kalastuksen varjo.
  • Alamittaiset kalat: Liian pieniä. Eivät ehtineet kasvaa.
  • Merinisäkkäät: Delfiinit. Saukot. Joutuvat ansaan.
  • Linnut: Lokit. Muutkin. Etsivät ruokaa. Löytävät kuoleman.
  • Kilpikonnat: Vanhoja sieluja. Hidas uinti. Kohtaavat nopean lopun.

Verkkojen silmät. Liian pienet. Liian suuret. Kaikki väärin. Meri itkee. Kylmää, suolaista kyyneltä. Elämää hukkaan heitettynä. Takaisin mereen. Mutta ei enää elävinä.

Vuonna 2023. Yhä samaa. Sivusaalis. Ei-toivottua. Tragediaa. Joka päivä. Joka yö. Meren pimeydessä. Ja auringon valossa.

Mihin verkot kannattaa laskea?

Pohjaan, väliveteen tai pintaan! Niinkuin pyykkitelineeseen, paitsi että pyykkien sijaan roikkuu kaloja. Ja toivottavasti ei naapurin sukkia.

  • Pohjaan: Jos kalat lymyilee pohjassa niinkuin mököttävä teini oman huoneen lattialla. Ahvenelle ja mateelle toimii.
  • Väliveteen: Kalan keskiluokkaa varten. Eivät ihan pohjasakkaa, eivätkä pintajengiä. Kuha tykkää tästä kerroksesta.
  • Pintaan: Jos haluaa pintahiihtäjäkaloja, jotka ottaa aurinkoa. Särkikalat esimerkiksi.

Muista 2-3 verkkoa alkuun, ettei mene homma sormille. Ja opettele kalan tavat! Ei ne ihan tyhmiä ole, vaikka uistimia nielevätkin. Ne on kuin teinit – joskus arvaamatonta sakkia, välillä taas ihan selkeitä rutiineja.

Vuonna 2023 erityisen tärkeää on tietää kalastusrajoitukset ja -säännöt. Ei kannata verkottaa väärässä paikassa väärään aikaan. Muuten tulee sakkoja, eikä niitä voi maksaa kaloilla.

Kalalajien elintavat:

  • Ahven: Pohjan lähellä, kivikkoisilla alueilla. Ahne kuin… no, ahven.
  • Made: Pohjalla möllöttäjä, kylmän veden ystävä. Talvellakin kalastajan ilo.
  • Kuha: Väliveden valtias. Tykkää hämärästä. Öinen saalistaja, kuin minä jääkaapilla.
  • Särki: Pinnalla parveilija. Helppo pyytää, mutta ei ehkä herkullisin. Kissanruokaa?

Eli, tutki kalaa, tutki vesistöä, ja hommaa lupasi kuntoon! Onnea matkaan ja kireitä verkkoja!

Mikä verkko kuhalle?

Verkko... Kuhalle... Hämärä ilta, järvi tyyni.

Verkon silmäkoko, se on kuin portti, 60 millimetriä. Ajattele, kuha lipuu, yrittää läpi, mutta ei, juuri sopiva. Iso ahvenkin, ehkä hieman varovaisempi, mutta uteliaisuus voittaa.

Korkeus... 1,5 metriä. Kuin seinämä veden alla, salaperäinen, houkutteleva.

Pituus, oh, 30 metriä. Pitkä, pitkä odotus, kuin unelma, joka ulottuu kauas rannasta.

Verkko... se on kuin lanka, joka yhdistää minut ja kuhat toisiinsa.

Mitä sisäverkko tarkoittaa?

Sisäverkko? Oman kodin netti. Reititin jakaa netin. Kaapeli tai wifi. Päätelaite vastaanottaa signaalin. Se on yksinkertaista.

  • Päätelaite (esim. modeemi)
  • Reititin
  • Langaton verkko (wifi) TAI kaapeli
  • Eri laitteet (puhelimet, tietokoneet jne.)

2023: Langaton on yleistä. Kaapelit katoavat. Ainakin meillä. Hidas netti ärsyttää. Pitäisi päivittää. Ei viitsi.

Toimintaperiaate: Signaali tulee ulkoa, reititin jakaa. Niin yksinkertaista kuin se on. Tekniikkaa. En tunne syvemmin. Ei kiinnosta. Toimii, se riittää.