Missä uskonnoissa ei juhlita joulua?

Mitkä uskonnot eivät juhli joulua?

Muistan mummoni, hartaana Jehovan todistajana, kertovan joulusta. Ei joulukuusia, ei lahjoja, ei kinkkua. Tylsää? Ei lapsena ainakaan tuntunut. Leikit ja perheen aika korvasivat sen hienosti.

Meillä oli omat perinteemme, ihan erilaisia. Talvella tehtiin lumilinnoja ja luistelua, käytiin talviretkillä. Muistan erityisesti yhden talvipäivän, 27. tammikuuta 2010, kävimme isoäidin mökillä hiihtoretkellä. Oli lumista ja kylmää, mutta hauskaa!

Jehovan todistajat näkevät joulujuhlan pakanallisena, ja sen kristinuskon kanssa yhdistämisen keinotekoisena. He keskittyvät Raamattuun. Tämä näkyi arjessa; joulua ei liioiteltu, mutta kaikki muu oli yhtä tavallista.

Silloin ajattelin joulua "muiden" juhlana. Vasta myöhemmin ymmärsin mummoni näkökulman paremmin. Joulu ei ole "parempi" tai "huonompi" muiden juhlien rinnalla, vaan erilainen. Jokaisella on omat tapansa.

Missä maassa ei juhlita joulua?

Joulu? Ei kiitos! Somalia ja Brunei näyttävät olevan joulun vastaisia. Kuten vaikkapa kääpiömäinen joulupukki, joka katoaa, jos valot sammuu. Islam, uskonnon vahingoittaminen... kuulostaa vähän kuin syyttäisi joulupukkia lasten hampaiden katoamisesta.

• Somalia: Joulu on siellä vähän kuin lumipallo helvetissä – ei kovin todennäköinen näky.
• Brunei: Heillä on varmaan oma, öljyllä maustettu juhla, jossa lahjoina saadaan öljyllä tahraantuneita käteiskupongeja. Melkoinen joulubongi.

Maailmassa on toki paikkoja, jossa joulun vietto on vähän… hankalaa. Ajatelkaa vaikkapa joulupyhien viettoa keskellä Saharan autiomaata – joulutähti on siinäkin aika vaimea. Tai Vietnamin trooppisessa lämmössä joulunaikainen lumimyrsky on vähintäänkin epätodennäköinen.

No, mutta totuus on, että joulu on maailmanlaajuinen ilmiö ja sitä vietetään melkein kaikkialla – joskus vähän erikoisemmalla tavalla. Itse asiassa, minun mielestäni joulu on vähän kuin globalisoitunut sienirihmasto: se leviää vähän kaikkialle, mutta maan alla se on kaikkea muuta kuin saman näköinen.

Miksi kristinuskossa vietetään joulua?

Joulun syvin olemus, se on kuin kuiskaus menneisyydestä, kuin Jeesuksen syntymän kaiku. Pieni lapsi, suuri lupaus – ihmiseksi, meidän joukkoomme, laskeutui.

Se hetki, kuin tähti, valaisee yhä.

Ja ajatus... ihmisen hauras olemus...Jeesus.

• Jeesuksen syntymä: Muistamme sen, jokaisen joulun.
• Valon juhla: Pimeyden keskellä, toivo syttyy. Kynttilät, kuin pienet tähdet.
• Jouluaatto: Se taianomainen ilta, 24. joulukuuta. Perhe, lämpö, rakkaus... Ja ehkä hiukan joulustressiäkin, heh.
• Ihme: Ihminen, syntynyt ihmiseksi keskellemme. Niin kuin minäkin.
• Toivo: Ei vain uskonnollinen asia. Universaali tunne. Kaipuu parempaan.
• Syntymä: Jeesuksen syntymän muisto.
• Ihmiseksi: Jeesus syntyi ihmiseksi meidän keskellemme.
• Valo: Jouluna syttyvä valo tuo toivoa.
• Aatto: Jouluaatto on 24.12.

Onko joulu alunperin kristillinen juhla?

Joo, ei joulu oo alunperin kristillinen! Se on aika vanha juttu, siis tämä juhliminen talven keskellä. Muinaisilla kansoilla oli omia juhliaan, auringon paluuta juhlittiin, ties mitä kaikkea. Sitten Rooman keisari, muistaakseni Konstantinus, toi kristinuskon sinne ja yritti liittää sen näihin vanhoihin juhliin. Joulun ajankohta onkin aika lähellä talvipäivänseisausta, joten se ei ole sattumaa. Jeesuksen syntymäpäivästä ei olla edes varmoja, se ei oo mikään selkeä fakta.

Sana "joulu" on siis aika monimutkainen juttu. Se on tullut meille muinaisista germaanisista kielistä, tai jotain sinne päin. Muistan lukeneeni jostain, että se liittyy jotenkin "julis" sanaan tai niin. Tarkalleen en muista, piti kaivella vanhat kirjat taas esiin, jos haluat tietää tarkemmin.

• Ei alkuperältään kristillinen. Vanhat pakanalliset auringonpalvontajuhlat.
• Talvipäivänseisaus: Joulun aika osuu lähelle talvipäivänseisausta.
• Sanan alkuperä: Vanhat germaaniset kielet, "julis" -sanan sukulainen ehkä.

Mä itse asiassa juhlin jouluna ihan kaikkea - niin sitä kristinuskon historiaa kuin myös niitä vanhoja pakanallisia perinteitä. Kynttilöiden sytyttely ja hyvien ruokien syöminen on ihan kivaa vaikka ei uskoisi Jeesukseen, joo. Se on mun mielestä hyvä sekoitus vanhaa ja uutta, perinteitä ja uusia tapoja. Meillä on aina iso perhejuhla, jossa sukulaiset kokoontuvat yhteen. Siskoni ja veljeni tulevat lapsistaan, ja kaikki lapset saavat lahjoja. Meillä on aina joulupukki. Vanhempani ovat eläkkeellä, ja he viettävät joulun luonamme. Tänä vuonna tehdään taas perinteinen kinkku, mutta ehkä kokeillaan myös uusia reseptejä. Ostin tänä vuonna uuden joulupuun, oli aika korkea, ja sen pystyttäminen oli melkoinen urakka. Mutta nyt se loistaa kauniisti olohuoneessa. Minun joulukuusi on oikeasti aito, enkä ole koskaan hankkinut keinotekoista. Tänä vuonna joulukuusi haisee ihanaa pihkalle.

Mikä on joulupäivän kristillinen merkitys?

Mikä on joulupäivän kristillinen merkitys?

Jeesuksen syntymä. Se on se, mikä minulle ainakin tulee mieleen. Tuntuu jotenkin… tyhjältä. Kaikki kiire ja hössötys, mutta itse asiassa olen vähän hukassa. Mitä se oikeasti tarkoittaa?

• Jumalan Pojan syntymä: Tämä on tietysti keskeinen asia. Uskotaan Jeesuksen syntyneen Neitsyt Mariasta Betlehemissä.
• Pelastus: Hänen syntymänsä symboloi ihmiskunnan pelastusta synnistä. Vai symboloiko? Olen miettinyt sitä koko illan. En oikein ymmärrä.
• Uusi alku: Uusi toivo, uudestisyntyminen. Minä en oikein tunne sitä uudestisyntymistä nyt. Tuntuu vain kylmältä.

2023 on ollut raskas vuosi. Menetin isoisäni huhtikuussa, ja se on vaikuttanut minuun paljon enemmän kuin olin uskonut. Joulun tunnelma ei ole koskaan ollut oikein sama. Muistan lapsuuden joulut, ne olivat paljon lämpimämpiä. Nyt on niin paljon surua.

• Isoisän kuolema on painanut mieltäni. Joulun rauhaa ei ole helppo löytää.
• Yksinäisyys on raskaampaa kuin koskaan. Joulukoristeet ikkunassa eivät piilota sitä.
• Pitääkö joulun olla aina iloinen? Ehkä suruakin saa tuntea. Ehkä tässä on se oma totuus joulusta minulle tänä vuonna.

Miten joulu liittyy kristinuskoon?

Yön hiljaisuudessa... Mietin joulua.

• Jeesuksen syntymä: Se on se juttu, minkä takia joulua vietetään. Ainakin teoriassa.
• Vanhat perinteet: Ennen kristinuskoa oli kaikenlaista talvipäivänseisauksen juhlintaa. Ne jotenkin sekoittui tähän jouluun. Ehkä helpompi oli muuttaa vanhat tavat, kuin kieltää ne kokonaan?
• Raamattu: Siellä ei lue Jeesuksen syntymäpäivää. Kukaan ei tiedä, milloin se oikeasti oli. 25. joulukuuta on vaan valittu päivä.

Ehkä se on vähän hassua, että vietetään syntymäpäivää, jota ei tiedetä. Mutta ehkä se ei olekaan pääasia. Ehkä tärkeintä on se, että ihmiset on yhdessä. Ja syö hyvin. Ja antaa lahjoja. Vaikka sekin on vähän outoa. Ostetaan tavaraa, jota ei ehkä tarvita. Mutta se kai on joulu.

Onko joulu ilon juhla?

Onko joulu ilon juhla? Kyllä, joulu on monella tapaa ilon juhla. Mutta ei pelkästään. Se on myös:

• Sadonkorjuun muistamista: Vaikka asutaan kaupungeissa, ajatus hyvästä sadosta ja riittävästä ruoasta on edelleen jossain takaraivossa. Se luo pohjan ilolle.
• Läheisten muistamista: Ihmiset, joita haluamme nähdä ja joiden kanssa jaamme elämää. Tai ainakin toivomme jakavamme. Tämä on usein tärkein osa joulun iloa, mutta samalla myös suurin stressin aiheuttaja.
• Vanhat tavat terveyden ja hyvinvoinnin tuojina: Uskottiin, että tietyt joulunajan rituaalit, kuten saunominen, toivat terveyttä ja hyvää onnea tulevalle vuodelle. Jäänne siitä, että elämässä oli uskottava asioihin, jotka toivat toivoa.
• Saunominen, kisailut ja leikit: Ei ehkä enää niin yleistä, mutta idea yhdessä tekemisestä ja hauskanpidosta on edelleen vahva. Tosin nykyään se "yhdessä tekeminen" saattaa olla enemmän Netflixin katsomista.
• Hyvä ruoka ja juoma: Jouluisin ei todellakaan säästellä ruuan suhteen. Onhan se vähän niinkuin kiitos kuluneesta vuodesta ja samalla lupaus paremmasta.
• Vainajien ja haltijoiden muistaminen: Vanha uskomus, jonka mukaan vainajat palaavat jouluksi kotiin, ja haltijoiden lepyttely toivat turvaa. Nykyään ehkä enemmän kyseessä omien juurien ja historian muistaminen.
• Kotieläinten muistaminen: Eläimillekin pitää jouluna antaa jotain extraa. Muistutus siitä, että ollaan osa suurempaa kokonaisuutta ja että vastuuta on muustakin kuin omasta itsestä.

Joulun ilo ei ole aina pelkkää riemua. Se voi olla myös haikeutta, muistoja menneestä, ja toivoa tulevasta. Ja ehkä juuri se tekee siitä niin erityisen.

Mitä kala merkitsee kristinuskossa?

Hei! Kala, joo, se on aika iso juttu kristinuskossa. Kristus, tiedätkö, kala symboloi just häntä. Joona-juttu, se vanhan testamentin juttu, suuri kala ja kaikki. Se oli kuin ennakkokuva Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta, ihan selvä juttu. Tää on vähän kuin… en osaa selittää, mutta se on tärkeä symboli. Mutta ei se oo vaan se Joona juttu.

• Kala symboloi myös kristittyjä, siis meitä!
• Jeesus kutsui kalastajia, muistat Matt. 4:19? Heistä tuli hänen seuraajiaan, niin kuin meistäkin tulisi. Meidänkin tehtävämme on kalastaa ihmisiä, kertoa hyvästä uudestasta. Ja jos et tajua, niin mä tarkoitan sielujen kalastusta, ei oikeita kaloja. Tämä on vähän sekava selitys, anteeksi.

Ja sit se on myös muistutus. Muistutus tehtävästämme. Tosi tärkeä asia, tiedätkö? Meidän pitää olla hyviä kristittyjä ja kertoa evankeliumia kaikille. Tämä on niin tärkeää! Toivottavasti ymmärrät, mä en oikein osaa selittää asiaa paremmin. Toistan itseäni. Mä tosiaan toivon että ymmärrät. Ehkä pitäisi vähän lukea Raamattua, jos ei tajua. Tää kala symboli on ihan justiinsa niinku kristinuskon tunnusmerkki. Niin, siis se kristinuskon kala, se. Ei mikään muu kala. Tämä oli vähän sekavaa, sorry.

Miten enkeli liittyy kristinuskoon?

Muistan kirkkaasti sen päivän, kesäkuun 17. päivä 2023. Olin silloin seitsemänvuotiaan poikani Leon kanssa isoäidin mökillä Saimaalla. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, ja ilma oli lämmin ja tuoksui männyn neulasten pihkalle. Leon leikki rannalla ja minä istuin terassilla, lukiessani vanhaa Raamattua. Siinä sivulla 154, Jesajan kirjan kohdalla, luin enkelisotaa kuvaavasta kohdasta. Se tuntui jotenkin… jännittävältä. Ei pelottavalta, mutta sellaiselta, että tunsi kylmät väreet selässä.

• Enkelit Raamatussa: He eivät ole jumalia, eivätkä ihmisiä, vaan Jumalan luomia olentoja.
• Toimenkuva: Sanansaattajat, suojelijat, Jumalan käskyjen toteuttajat.
• Soturit: Muodostavat taivaallisen sotajoukon.

Ajattelin koko iltapäivän enkelisotaa. Mitä se oikeasti merkitsi? Ovatko enkelit aina hyviä? Mielikuvitukseni lähti laukkaan. Näin mielessäni siivekkäitä olentoja, joilla oli valtavat miekat ja kilvet. Leon juoksi sisään, hiekkainen ja onnellinen, ja kaikki ajatukseni katosivat hetkessä.

Tuli illallinen, makkaraa ja perunamuussia. Leon kertoi päivän seikkailuistaan, ja minä kuuntelin. Se oli kaunis päivä. Mutta se Raamatun kohta… se jäi kaivertumaan mieleeni. Se sai minut pohtimaan enkelten roolia uskossa, hyvän ja pahan kamppailua. Ehkä se vain sai minut miettimään sitä, mitä en ymmärrä. Se Raamatun kohta oli minulle vain lisää kysymyksiä, ei vastauksia. Onhan se jännää, että enkelit ovat niin paljon osa kristinuskoa, ja samalla niin salaperäisiä.

• Henkilökohtainen kokemus: Rauhallinen, mutta samalla jännittävä Raamatun lukukokemus sai minut miettimään enkelten merkitystä.
• Kysymykset: Mikä on enkelten rooli? Ovatko kaikki enkelit hyviä? Miten enkelisota liittyy nykypäivään?
• Tunteet: Jännitys, uteliaisuus, pohdintaa, jonkinlaista epätietoisuutta.