Miten suojella luonnon monimuotoisuutta?

Miten suojella luonnon monimuotoisuutta? Arjen teot vs valtion päätökset

Monipuolinen ja elinvoimainen ympäristö on elämän säilymisen elintärkeä edellytys maapallolla. Jokainen voi oppia, miten suojella luonnon monimuotoisuutta omilla jokapäiväisillä valinnoillaan ja samalla ehkäistä vakavaa luontokatoa. Tutustu käytännöllisiin ja tehokkaisiin keinoihin vaalia elonkirjoa sekä suojella yhteistä elinympäristöämme helposti.

Miten suojella luonnon monimuotoisuutta arjessa ja maankäytössä?

Luonnon monimuotoisuuden suojelu eli biodiversiteetin suojelu suomessa voi liittyä moniin eri tekijöihin, eikä kehityksen suunnan kääntämiseen ole yhtä ainoaa ratkaisua. Suomessa eliölajeistamme noin 12 prosenttia on luokiteltu uhanalaisiksi, ja lähes puolet luontotyypeistämme on vaarassa hävitä. Tämä kehityskulku kytkeytyy suoraan tehokkaaseen maa- ja vesialueiden käyttöön, mikä heikentää ekosysteemien kykyä sopeutua esimerkiksi ilmastonmuutokseen. Tehokkaimmat luonnon monimuotoisuuden suojelu keinot edellyttävät toimia niin valtiotasolla, kunnissa kuin yksityisillä pihoilla ja metsissä.

Monesti ajatellaan, että luonnon säästäminen vaatii valtavia erämaita, mutta todellisuudessa pienilläkin teoilla on merkitystä. Seurasin kerran sivusta, kun eräs taloyhtiö korvasi puolet hoidetusta nurmikostaan niityllä - muutos houkutteli paikalle kymmeniä uusia hyönteislajeja jo ensimmäisen kesän aikana. Mutta miten laajempi suojelualueverkosto saavutetaan ja mitä se vaatii maanomistajalta? Siitä kerron tarkemmin alempana vapaaehtoisen suojelun osiossa.

Vapaaehtoinen metsien suojelu: METSO- ja Helmi-ohjelmat

Suomen metsien monimuotoisuutta turvataan tehokkaasti valtion rahoittamilla ohjelmilla, jotka perustuvat täysin maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Esimerkiksi uusi METSO-toimenpideohjelma asettaa merkittävän 50.000 hehtaarin suojelutavoitteen yksityismaille, ja talousmetsien luonnonhoitoon tähdätään lisäksi 30.000 hehtaarin alalla. Nämä ohjelmat tarjoavat taloudellisia kannustimia, sillä valtio maksaa maanomistajalle täyden korvauksen puuston laskennallisen arvon mukaan joko määräaikaisesta tai pysyvästä suojelusta.

Kun itse tutustuin METSO-ohjelman kriteereihin, luulin aluksi, että vain koskematon aarnimetsä kelpaa suojelukohteeksi. Tämä luulo osoittautui vääräksi. ELY-keskukset ja metsäammattilaiset etsivät kohteita, joissa on runsaasti lahopuuta, vanhoja kolopuita tai reheviä, soistuneita painanteita. Hakeutuminen on tehty helpoksi: metsänomistaja voi tarkistaa oman metsänsä tiedot verkkopalvelusta ja täyttää yhteydenottolomakkeen alueelliseen viranomaiseen. Hakemuksen jättäminen ei vielä sido mihinkään, vaan viranomaiset arvioivat kohteen luontoarvot ennen tarjouksen tekemistä.

Luonnon monimuotoisuus kotipihalla ja kaupungissa

Yksittäinen ihminen voi ottaa käyttöön keinoja pysäyttää luonnon köyhtyminen muuttamalla oman lähiympäristönsä hoitotapoja. Noin joka kolmannen mehiläis-, perhos- ja kukkakärpäslajin kanta on heikentynyt Euroopassa elinympäristöjen pirstoutumisen vuoksi. Tehokas luonnon monimuotoisuus kotipihalla tarkoittaa sitä, että jätetään osa nurmikosta leikkaamatta, istutetaan kotimaisia mesikasveja ja säästetään vanhoja puita sekä lahopuuta hyönteisten pesäpaikoiksi.

Arjen luontotekoja voi tehdä, vaikkei omistaisi neliötäkään maata. Kaupunkiasunnossa parvekelaatikon pyhittäminen hunajakukille tai apiloille toimii tärkeänä keitaana urbaaneille pölyttäjille. Myös se, miten yksilö voi vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen, näkyy osallistumisena vapaaehtoisiin luonnonhoitotalkoisiin, kuten vieraslajien kitkentään kaupungin puistoista tai lähimetsistä, mikä auttaa palauttamaan alkuperäistä lajistoa takaisin. Pihan ei tarvitse olla kauttaaltaan hoitamaton ryteikkö - jo parin neliömetrin villi kulma tai hallittu niitynkaistale tekee ihmeitä.

Miksi luonnon suojelu on ihmiselle elintärkeää?

Luontokadon taloudelliset ja terveydelliset vaikutukset koskettavat suoraan ihmisten arkea, huoltovarmuutta ja ruoantuotantoa. Hyönteispölytys tuottaa vuosittain pelkästään maamme maataloudelle noin 50 miljoonan euron taloudellisen lisäarvon. Mikäli luonnonvaraiset pölyttäjäkannat romahtaisivat laajasti, se aiheuttaisi globaalisti noin 34 miljardin euron vuosittaiset kustannukset, mikä vaarantaisi suoraan koko Euroopan ruokaturvan pohjan.

Monimuotoinen ekosysteemi toimii puskurina ympäristönmuutoksia ja kasvitauteja vastaan. Kun metsässä tai suossa on runsaasti eri lajeja, se kestää poikkeuksellisia sääilmiöitä huomattavasti paremmin kuin yhden puulajin tasalaatuinen viljelmä. Suomalaisista noin 97 prosenttia on sitä mieltä, että luonto lisää heidän terveyttään ja hyvinvointiaan. Teoilla siitä, miten estää luontokatoa, ei siis vain varjella kaukaisia erämaita, vaan turvataan oman elämänlaatumme ja taloutemme perusta.

Eri suojelumuotojen vertailu yksityisille maanalueille

Pysyvä suojelu (METSO)

• Ikuinen ja pysyvä rauhoitus, joka jää voimaan myös kiinteistön omistajan vaihtuessa
• Korkea veroton korvaus, joka perustuu puuston täyteen laskennalliseen arvoon
• Alue jätetään kokonaan taloustoiminnan ulkopuolelle luonnontilaan

Määräaikainen ympäristötuki

• Määräaikainen sopimus, jonka kesto on tasan 10 vuotta kerrallaan
• Säännöllinen tuki, joka korvaa hakkuutulojen menetyksen sopimusajalta
• Hakkuut ja maanmuokkaus on kielletty sopimuskauden aikana

Luonnonhoitotyöt (Helmi-ohjelma)

• Hankekohtainen sopimus, joka tähtää tietyn elinympäristön kunnostukseen
• Valtio rahoittaa ja usein myös toteuttaa kunnostustyöt kokonaisuudessaan
• Sallii aktiiviset ennallistamistoimet, kuten soiden tukkimisen tai paahdeympäristöjen raivauksen

Metsänomistaja Heikin ratkaisu: Puuntuotannosta vapaaehtoiseen suojeluun

Heikki, eläkkeellä oleva metsänomistaja Keski-Suomesta, peri perheeltään 15 hehtaarin suuruisen korpialueen. Hän suunnitteli pitkään alueen ojitusta ja päätehakkuita tulojen maksimoimiseksi, mutta pelkäsi samalla raskaan koneistuksen tuhoavan alueen herkkää luontoa.

Ensimmäisessä vaiheessa Heikki yritti pyytää perinteistä hakkuutarjousta, mutta huomasi, että pehmeän maapohjan vuoksi korjuu olisi vaatinut kalliita talvikorjuuolosuhteita. Hän oli turhautunut ja vähällä jättää koko alueen oman onnensa nojaan ilman mitään tuloja.

Breakthrough tuli, kun paikallinen metsäammattilainen vinkkasi hänelle METSO-ohjelman uusista rahoituskriteereistä. Heikki tajusi, että alueen suuret haavat ja vanhat kuusilahopuut tekivät siitä täydellisen suojelukohteen, josta voisi saada korvauksen ilman hakkuita.

Heikki teki ELY-keskuksen kanssa sopimuksen pysyvästä suojelusta. Hän sai valtiolta täysin verottoman korvauksen, joka vastasi puunmyyntituloja, ja alue säilyi koskemattomana keitaana lintujen ja hyönteisten suojana.