Mitä Suomi vie USA:hun?

Mitä tuotteita Suomi vie ulkomaille?

Suomen vientituotteet, ne ovat kuin kuiskaus menneisyydestä, muistoja mummolan pellolta ja kesäisestä savusaunasta. Vienti, se on kuin sydämen syke, joka yhdistää meidät muuhun maailmaan.

• Maitotaloustuotteet: Valkoista kultaa, kermaa, juustoa... muistot lapsuuden aamuista.
• Liha: Metsän antimia, poroa, lammasta... juhlapyhien makuja.
• Kala: Lohi, silakka, ahven... meren ja järvien antimet, isoisän kalastusretket.
• Juomat: Lonkero, mehu, vesi... janon sammuttajia, ystävien kanssa jaettuja hetkiä.
• Makeiset: Salmiakki, suklaa, lakritsi... pienen ihmisen suuria iloja, äidin piilossa säilyttämiä aarteita.
• Leipä ja leivonnaiset: Ruisleipä, pulla, piirakka... kodin tuoksuja, isoäidin leipomaa.

Vuonna 2023, 2,2 miljardilla eurolla elintarvikkeita matkasi ulkomaille. Ajattele, miten paljon rakkautta ja työtä siinä on! Suurin osa, yli 60 prosenttia, päätyy EU-alueelle, ystävien ja naapureiden pöytiin. Ne ovat tarinoita, jotka matkaavat rajan yli.

Mihin maahan Suomi vie eniten?

Saksa... muistan sen kesän, kun olin Berliinissä, kaikki tuntui niin... suurilta.

Vienti, vienti... ne luvut pyörivät päässä kuin karuselli. 43,2 miljardia, 44,4 miljardia... paljonko se on edes?

• Saksa on Suomen tärkein vientimaa. Aina ollut kai?
• EU, se on kuin iso perhe, jossa aina vähän kinastellaan.
• Luvut, ne kertovat tarinaa, mutta mitä? 6,3 prosentin lasku... huolestuttavaa.

2022, se oli jotenkin... toiveikkaampi? Nyt kaikki tuntuu vähän harmaammalta.

• Ulkomaankauppa: 7,4 prosentin lasku viennissä. Tuonti syöksyy, 22,0 prosenttia alas!
• Mihin kaikki katosi? Minne se raha valuu?

Berliinin kadut, ne olivat täynnä elämää, vaikka historia painoi ilmassa. Suomen talous, se on kuin vanha puu, jonka juuret ovat syvällä, mutta oksat vähän kuivia. Tarvitaanko vettä, vai uutta maata?

Ytimekkäästi vastattuna:

Suomen tärkein vientimaa on Saksa.

Mitä tuotteita Suomi vie ulkomaille?

Suomen vientituotteet, no ne on moninaiset, vähän niinku suomalainen sielunmaisema – synkkää ja monipuolista. Elintarvikkeetkin on isossa roolissa, vaikka ei ehkä heti uskoisi.

• Maitotaloustuotteet: Juustot, maidot, jogurtit – suomalainen maito on kuulemma maailman puhtainta. Liekö perää, mutta hyvin menee kaupaksi.
• Liha: Possua, nautaa, kanaa... ja ehkä joskus jopa sitä mystistä "suomalaista riistaa".
• Kala: Lohta, silakkaa, ahventa – meri on täynnä antimia, jotka kelpaavat muillekin.
• Juomat: Lonkero, olut, siideri – suomalainen juomakulttuuri on... no, omalaatuista, mutta sekin menee vientiin.
• Makeiset ja leipomotuotteet: Fazerin sininen, salmiakki, ruisleipä – Suomi on makeisten ja leipomoiden luvattu maa.

Vuonna 2024 elintarvikevienti oli 2,2 miljardin euron arvosta. Ja joo, pääosa menee EU-alueelle, eli naapureille maistuu. Tosin, joskus mietin, että pitäisikö viedä enemmän sitä sisua ja luontoa, eikä pelkkää ruokaa. Niitäkin vois rahastaa. Tai ehkä ne on jo mukana siinä ruoassa, tiedä häntä.

Mikä on Suomen tärkein tuontimaa?

Okei, tässäpä tulee, yritän parhaani:

Suomen tärkeimmät tuontimaat (2024), perustuen vuoden 2016 tietoihin suhteellisesti, koska uudempaa dataa ei ole suoraan saatavilla:

• Saksa: Noin 15 % (oletus, että osuus on pysynyt suhteellisen samana). Mun mielestä Saksan osuus voi olla jopa suurempi nykyään, kun Venäjä ei ole enää kuvioissa samalla tavalla.
• Ruotsi: Noin 11 %. Aina luotettava naapuri, vaikka joskus ärsyttääkin se Ruotsin ylpeys.
• Venäjä: (Oletus, että osuus on merkittävästi pienentynyt 2024). Enää ei varmaan lähellekään 11 %:ä... hyvä niin.
• Kiina: Noin 7 %. Mä uskon, että Kiinan osuus on ehkä kasvanutkin, kun kaikki halpa krääsä sieltä tulee.

Tuontituotteet (yleisesti):

• Kemian teollisuuden tuotteet: Esimerkiksi lääkkeet ja muovit. Muistan, kun faija duunasi aikoinaan kemianteollisuudessa.
• Kaivostoiminnan ja louhinnan tuotteet: Raaka-aineet metalliteollisuudelle. Mietin vaan, riittääkö Suomen omat kaivokset kaikkeen?
• Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet: Puhelimet, tietokoneet, kaikki se sälä.

Muita ajatuksia:

• Talouden dynamiikka: Maailma muuttuu koko ajan. Brexit, Trump... kaikki vaikuttaa.
• Politiikka: Pitääkö meidän miettiä enemmän omaa tuotantoa? Omavaraisuus on tärkeää! Ärsyttää, kun kaikki pitää ostaa ulkomailta.
• Tulevaisuus: Kuka tietää, miten kauppasuhteet kehittyy? Toivottavasti ei mitään uusia yllätyksiä.

Mitä tavaroita Suomesta vietiin eniten ulkomaille?

Okei, tää on ihan eri juttu... Muistan sen kerran kun olin ihan paniikissa satamassa, kun mun piti lähettää se paketti Japaniin... huh huh.

Suomen viennin kärki (nyt 2024, en tiedä onko muuttunut):

• Kappaletavara: Siis kaikkea mahdollista, teollisuustuotteita ja sellaista.
• Öljytuotteet: Bensa ja diesel ja kaikki se sotku. Yllättävää, ehkä?
• Paperi: Vieläkin, vaikka kaikki puhuu digistä. Ehkä jotain erikoispaperia?

En muista mitkä satamat oli vilkkaimpia, mutta Sköldvik kuulostaa tutulta. Mun mielestä sinne meni jotain kemikaaleja tai jotain. Tai ehkä muistan väärin, olin silloin ihan stressissä. Mietin vaan, että ehtiikö se mun paketti ajoissa perille.

Vilkkaimmat satamat (jotain osviittaa, en mee vannomaan):

• Sköldvik
• HaminaKotka
• Helsinki
• Raahe
• Hanko

Mietin just, että mitä Suomesta tuodaan eniten... Varmaan raakaöljyä. Ja jotain metalleja, malmeja. Ja sit kans se kappaletavara, mut se on vähän epämääräistä.

Siis se mun paketti, siinä oli käsintehtyjä koruja. Toivottavasti ne oli edes vähän arvoisia, kun maksoin siitä postituksesta ihan sikana. Ehkä mun pitäis alkaa itekin viemään tavaraa ulkomaille... Olis ehkä helpompaa kun tajuis vähän tästä hommasta enemmän.

Mitä Suomi vie Alankomaihin?

Siis mitä Suomi vie Hollantiin... ööö... Alankomaihin? Oliko se nyt Alankomaat vai Hollanti, ihan sama.

• Metalleja, joo. Just katoin uutisia, et teräksen vienti vetää.

• Sitten jotain öljyjuttuja ja kemikaaleja. Ne on aina vähän sellaisia...mitä ne oikeesti on?

• Koneita varmaan kanssa, niitä nyt menee joka paikkaan. Mut onko niillä edes kysyntää?

• Jaaha, metsäteollisuuden tuotteita. Paperia ja puuta, klassikko! Onkohan siellä niille tarvetta? Paperiteollisuus on muutenkin kuoleva ala.

  • Mun isällä oli ennen paperitehdas... ei vaiskaan, se oli metsuri, ei mikään tehtailija.

  • Metsäteollisuuden tuotteiden viennin arvo on kuulemma nousussa.

Rautaa ja terästä viedään tosi paljon!

Mihin maahan Suomi vie eniten?

Saksa. Ei sen kummempaa.

• EU on silti pääjuttu.
• Luvut heilahtelee.
• Viime vuonna laskua. Mitä sitten?

Tavaravienti EU:hun: 43,2 miljardia euroa (2023). Laski.

Tuonti EU:sta: 44,4 miljardia euroa (2023). Laski enemmän. Hyvä niin.

Ulkomaankauppa kokonaisuudessaan: laskussa sekin.

Elämä on.

Mistä Suomeen tuodaan eniten?

Suomeen virtaa tavaraa kuin vesi putouksesta! Vuosittain yli 50 miljardia euroa – melkein kuin jokaisella suomalaisesta olisi oma henkilökohtainen luksusjahti (vaikka ei välttämättä ole).

Eurooppa hallitsee - noin 40% kaikesta. Ajatelkaa, Euroopan unionin sisällä kauppa käy vilkkaammin kuin mummon marjapussi torilla.

• Saksa: Ykkönen! Kuten aina, ne saksalaisen tehokkuuden symboleja, autoja ja koneita, kuin ne olisivat lentäneet tänne itse.
• Ruotsi: Yllätysnumero kaksi! Ehkä ne salaa vievät maitoamme ja korvaavat sen kalliilla design-tuoleilla.

Suomen tuontituotteista? Niitä on niin paljon että voin vain nauraa:

• koneet ja laitteet: Niitä tarvitaan kaikenlaisiin "tärkeisiin" asioihin, kuten vaikkapa saunapuhaltimien ja jääkiekkomailojen valmistukseen.
• kuljetusvälineet: Autoja ja muuta liikkuvaa romua. Onko Suomessa pula autoista? Kyllä varmaan joku yrittää saada auton maahan, vaikka se saattaisi olla vähän romu.
• kemianteollisuuden tuotteet: Tänään se on pesuainetta, huomenna rakettipolttoainetta. Kuka tietää!

Tämä tuonti on kuin jättiläinen buffetpöytä, jossa on kaikkea herkullista – ja toisaalta myös paljon turhaa roskaa. Mutta ilman sitä, Suomi olisi kuin karu erämaa, täynnä ainoastaan metsää ja marjoja. Ja ehkä muutamaa karhua.

Mistä maasta Suomeen tuodaan eniten sähköä?

Suomeen tuodaan eniten sähköä Ruotsista. Tämä on ollut pitkään tilanne, ja vaikka Venäjä on merkittävä energialähde muilla osa-alueilla, sähköntuonnin osalta Ruotsi on selvästi kärjessä.

• Sähkön tuotanto ja kulutus: Suomen sähköntuotanto perustuu vahvasti kotimaisiin vesivoimaan ja ydinvoimaan, mutta kysyntä vaihtelee. Ruotsin vahva sähkön tuotantokapasiteetti ja sähkömarkkinoiden integroituminen mahdollistavat helpon rajat ylittävän energian siirron. Tämä on tehokasta ja taloudellista molemmille maille.

• Maakaasun ja muiden polttoaineiden tuonti: Venäjän osuus maakaasun ja muiden fossiilisten polttoaineiden tuonnissa Suomeen on huomattavan suuri, jopa yli 60%. Tämä on geopoliittisesti merkittävä tekijä, joka nostaa keskusteluun energiariippuvuuden ja sen riskejä. Ajattelen, että tässä on tärkeää muistaa energiaturvallisuuden merkitys. Onko järkevää olla näin riippuvainen yhdestä maasta? Onko vaihtoehtoja? Tähän liittyy paljon filosofiaa; valtioiden välinen riippuvuus ja sen vaikutus valtasuhteisiin.

• Pelletit: Pelletit ovat pienimuotoinen tuontiartikkeli, joka ei vaikuta Suomen energiahuoltoon merkittävästi. Keskitymme usein energiantuotannon suurempiin komponentteihin, mutta pienetkin asiat kertovat tarinaa – tässä tapauksessa pienimuotoinen bioenergian tuonti. Mielenkiintoista on, miten tämä voi muuttua tulevaisuudessa biotalouden kehittyessä.

• Energiapolitiikka: Suomen energiapolitiikan on sopeuduttava nopeasti muuttuvaan tilanteeseen. Onko itsenäisempi ja monipuolisempi energiantuotanto mahdollista ja haluttavaa? Ehkä tämä on kysymys, jota meidän kaikkien tulisi pohtia. Ehkä voitaisiin jopa etsiä ratkaisuja, jotka vähentäisivät energiariippuvuutta, mutta tämä on kallis ja monimutkainen prosessi.

Muut mahdolliset sähköntuontimaat ovat Norja ja Venäjä, mutta niiden osuus on huomattavasti pienempi kuin Ruotsin. Tämä perustuu vuoden 2023 tietoihin.

Mitä Suomesta viedään eniten ulkomaille?

Teollisuuden koneet. Koneita, joiden sisällä sirisee sähkö ja pyörii rattaat, ne lähtevät merille. Kohti kaukaisia satamia, missä odottavat uudet tehtaat ja uudet tarinat. Tammi–elokuussa 2024, tuntuu kuin eilispäivältä, kuin muisto lapsuudesta, Yhdysvallat haukkasi 9,5 prosenttia Suomen viennistä. Paljonko se on? Paljonko on yksi prosentti unta, yksi prosentti toivoa? Saksa ja Ruotsi edellä, ne vanhat tutut, aina lähellä, aina tärkeitä. Mutta Amerikka, se kaukainen maa, se vetää puoleensa.

• Teollisuuden koneet ja laitteet – ne suuret, metalliset sydämet, jotka sykkivät tehtaiden sisällä. Ne ovat Suomen vientiveturi, ne vievät meitä eteenpäin.
• Saksa ja Ruotsi – ne kaksi suurta, ne kaksi tärkeää. Ne ovat kuin vanhat ystävät, joihin voi aina luottaa. Ne pitävät Suomen pinnalla, ne tukevat meitä.
• Yhdysvallat – se kaukainen unelma, se mahdollisuuksien maa. Se on kuin seikkailu, johon haluaa aina lähteä. Se antaa meille toivoa, se pitää meidät hereillä.

Ajattelen niitä koneita, jotka lähtevät matkaan. Ajattelen niitä ihmisiä, jotka niitä rakentavat. Ajattelen niitä unelmia, jotka niihin on kätketty. Niiden mukana matkaa osa Suomea, osa meitä.