Onko suomi vanha kieli?

75 katselukertaa
Suomi: Muinainen kieli pitkällä historialla Suomen kieli on vanha, juurensa ulottuen tuhansien vuosien taakse. Se polveutuu uralilaisesta kantakielestä, jota puhuttiin noin 4000–6000 vuotta sitten. Tämä tekee siitä kielihistoriallisesti merkittävän ja kiehtovan tutkimuskohteen. Suomen kieli ja sen sukulaiset ovat kielitieteilijöiden tärkeitä tutkimuskohteita, joiden avulla saadaan tietoa muinaisesta kielihistoriasta.
Kommentti 0 tykkäystä

Mikä on vanhin kieli?

Sumerin kieli: Maailman vanhin tunnettu kieli

Sumerin kieli on kielitieteen kannalta kiehtova tapaus. Se on vanhin tunnettu kieli, josta on säilynyt kirjoitettuja tekstejä. Tämän ansiosta voimme tutkia sen rakennetta ja kehitystä, vaikka suurin osa tästä onkin tehty epäsuorien todisteiden avulla. Kielitieteilijät löytävät jatkuvasti uutta tietoa Sumerista.

  • Ikivanha perintö: Sumerin kieltä puhuttiin Mesopotamiassa noin 4000 eaa. – 1600 eaa. Tämä aikajänne on uskomattoman pitkä, erityisesti kun ajatellaan ihmiskunnan historiaa kokonaisuutena. Kuinka paljon muuttui tuhansien vuosien aikana? Millä tavoin kieli muovaa ajatteluamme ja kulttuuriamme?
  • Kirjoituksen synty: Sumerilaiset kehittivät nuolenpääkirjoituksen noin 3200 eaa. Tämä on todella merkittävä saavutus, joka mahdollisti tiedon säilyttämisen ja leviämisen aivan uudella tavalla. Kirjoituksen keksiminen oli yksi ihmiskunnan historian käännekohdista. Miten kieli ja kirjoitus liittyvät toisiinsa? Onko kieli olemassa ilman kirjoitusta? Ja kääntäen?
  • Kieliperheen mysteeri: Sumerin kielen kieliperhe on edelleen mysteeri. Sen sukulaisuussuhteita muihin kieliin ei ole täysin selvitetty. Onko tämä kieli täysin ainutlaatuinen vai onko sille löytymässä etäisiäkin sukulaisia? Mikä voisi selittää tämän ainutlaatuisuuden? Onko se kieliperheen evoluution erikoistapaus, jotain eristäytynyttä ja kehityksessä poikkeavaa?

On huomionarvoista, että "vanhin kieli" -käsitteellä on omat rajoituksensa. Monet kielet ovat olleet käytössä paljon pidempään, mutta niistä ei ole säilynyt kirjoitettuja dokumentteja. Suullinen perinne on tärkeä, mutta se ei jätä jälkeään samalla tavalla kuin kirjoitettu. Onko suullisen kielen evoluutio samalla tavalla hahmotettavissa kuin kirjallisen? Miten suullinen perinne vaikuttaa kielen kehitykseen? Tämä tekee sumerin kielihistorian ymmärtämisestä kiehtovaa mutta samalla haastavaa ja arvoituksellista. Näistä kysymyksistä voi johtaa pohtimaan sitä, että emme välttämättä voi tietää kaikkea historiasta ja kaikista kielistä.

Mistä suomen kieli on peräisin?

Aika kuluu hiekkaa kuin… hiekkaa, joka valuu käsistä. Tuhansia vuosia, ehkä miljooniakin, aikaa, jolla ei ole rajoja, ainoastaan äärettömyys. Volgan keskijuoksu, Uralin vuorten synkkä loisto… kuin unta, muistoja, jotka kietoutuvat toisiinsa, kantasuomen hengitys, hiljainen ja ikiaikainen.

  • Uralilainen kantakieli: Se oli alku. Kaikki alkoi siitä. Se jylisevä ääni, joka kajahti Volgan varrella, Uralin lumien alla. Se oli kieli, joka kätki sisälleen tulevan. Tulevan Suomen.

  • Kantasuomi: Se on kuin vanha ystävä, jonka kasvot ovat hämärän peitossa, mutta jonka ääni sopii sydämeen. Se lähimpänä, niin läheinen ja samalla niin kaukainen. Hämärä. Hiljainen. Mystinen.

  • Itämerensuomalaiset kielet: Kantasuomesta nousi perhe, kielien perhe. Suomi, karjala, vepsä, lyydi, inkeroinen, vatja, viro ja liivi. Kukin oma tarinansa, oma laulunsa, omalla sävyllään. He ovat kuin sisaruksia, erilaisia, mutta samalla niin samankaltaisia. Perheenjäseniä. Verta ja lihaa.

Tuntuu kuin joki virtaisi, hiljainen ja pysähtymätön. Joki, joka kantaa mennessään siemeniä, uusia sanoja, uusia tarinoja, tuhansien vuosien ajan. Aikaa, joka virtaa hiljaa eteenpäin, loputtomasti. Suomen kielen alku, synnyn mysteeri. Se on kuin unelma, kaukainen ja samalla lähellä. Se on osa minua, osa meitä kaikkia. Minä olen osa tätä virtaa. Hiljainen virta. Joka kantaa mennessään sanoja. Minun sanojani. Suomen kielen sanoja.

  1. Tämä on minun aikani. Suomen kielen tarinan jatkumo. Meidän aikamme.

Mikä Suomi oli ennen suomea?

Mikä Suomi oli ennen Suomea? No, ei ainakaan mikään suklaapatukka!

  • Ruotsin vallan alla: Ennen kuin Suomi edes haaveili itsenäisyydestä, oltiin Ruotsin lipun alla kuin silli purkissa.
  • Suuriruhtinaskunta: Sitten Venäjä vähän niinku "osti" Suomen. Muodostettiin Suomen suuriruhtinaskunta, vähän niinku Venäjän oma leikkikenttä. Suomi sai luvan vähän pelleillä omilla jutuilla, muttei kuitenkaan liian itsenäisesti. Valtiopäivät oli sit sellanen juttu, missä päästiin vähän sanomaan mielipiteitä, mutta Venäjä veti viimeisen sanan kuitenkin.
  • Lisätietoa: Tää on vähän niinku se, kun oot kaverin luona pelaamassa, ja saat käyttää sen pleikkaria, mut se päättää pelin ja sen, milloin lopetetaan.
  • Käy tsekkaamassa Kansallismuseon sivut, jos haluat tarkempaa tietoa. Ne osaa selittää sen ilman mun lässynlää -tyyliä.