Miksi joulu on 24. päivä?

Miksi joulu on 24. päivä? Jouluaaton pitkä historia

Monet miettivät, miksi joulu on 24 päivä ja miksi juhlapäivän ajoitus vaihtelee eri puolilla maailmaa. Joulun viettämiseen liittyvät perinteet ja kalenterijärjestelmät herättävät usein kysymyksiä. Tämän historiallisen kehityksen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan, miten nykyiset juhlatavat ja aaton erityisasema ovat muotoutuneet osaksi kulttuuriamme.

Miksi joulu on 24. päivä?

Monelle suomalaiselle joulun odotettu kohokohta on jouluaatto eli 24. joulukuuta, jolloin joulupukki vierailee ja lahjat jaetaan perheissä. Kysymys siitä, miksi joulua vietetään 24 päivä, voi kuitenkin liittyä monihin eri historiallisiin ja kulttuurisiin tekijöihin. Vaikka kirkon virallinen juhlapyhä Jeesuksen syntymän kunniaksi onkin joulupäivä eli 25. joulukuuta, Pohjoismaissa joulunvietto on vakiintunut vuorokautta aikaisemmaksi.

Tämä ero herättää usein hämmennystä erityisesti silloin, kun vertaamme omia perinteitämme angloamerikkalaiseen kulttuuriin, jossa lahjat avataan vasta joulupäivän aamuna. Syy tähän pohjoismaiseen poikkeukseen ei ole se, että olisimme hätäisiä, vaan taustalla vaikuttaa ikivanha ajanlaskutapa.

Muinaiset ajanlaskutavat ja vuorokauden vaihtuminen

Suurin syy sille, miksi joulua juhlitaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa 24. päivänä, juontaa juurensa vanhaan esikristilliseen ja juutalaiseen ajanlaskutapaan, jossa uuden vuorokauden katsottiin alkavan auringonlaskun aikaan keskiyön sijaan. Tämän logiikan mukaan joulupäivä eli joulukuun 25. päivä alkoi jo silloin, kun pimeys laskeutui 24. päivän iltana. Kun kristinusko saapui Pohjolaan, vanha kansanperinne ja uusi kirkollinen juhla sulautuivat yhteen, jolloin juhlallisuudet sijoitettiin luontevasti heti uuden vuorokauden alkajaisiksi eli nykyisen jouluaatton iltaan.

Muistan elävästi, miten lapsena ihmettelin, miksi serkkumme ulkomailla joutuivat odottamaan seuraavaan aamuun, kun meillä pukki kolkutti ovelle jo hämärän tultua. Vasta myöhemmin tajusin tämän johtuvan tästä vanhasta tavasta mitata aikaa. Roomalainen ajanlaskutapa, joka aloitti vuorokauden keskiyöstä, yleistyi laajalti vasta myöhemmin, mutta Pohjolan pimeissä talvissa auringonlasku säilytti pitkään paikkansa uuden päivän maagisena rajana. Se oli hetki, jolloin työt seisautettiin ja rauhoituttiin juhlaan.

Kirkkoisien päätökset ja joulupäivän historia

Noin vuonna 300 kirkkoisät päättivät vakiinnuttaa Jeesuksen syntymäpäiväksi 25. joulukuuta. Raamatussa ei mainita tarkkaa syntymäaikaa, ja joidenkin historioitsijoiden mukaan Jeesus saattoi todellisuudessa syntyä aivan eri vuodenaikana. Valitsemalla joulukuun lopun kirkko halusi antaa kristillisen merkityksen pakanallisille talvijuhlille, kuten Rooman valtakunnan Saturnalia-juhlalle ja germaaniselle yule-juhlalle, joita vietettiin talvipäivänseisauksen aikaan.

Nykypäivänä noin 80% suomalaisista käy joulusaunassa aattona, mikä osoittaa, miten sitkeästi vanhat esikristilliset elementit elävät edelleen osana kristillistä juhlaamme. Kirkkoisät onnistuivat tavoitteessaan sitoa juhla luonnon kiertokulkuun, mutta he eivät voineet pyyhkiä pois paikallisia tapoja juhlia jo aattoiltana. Tähän kehitykseen linkittyy vahvasti myös joulun historia suomessa.

Miksi lahjat jaetaan Suomessa eri aikaan kuin muualla?

Monissa katolisissa ja protestanttisissa maissa, kuten Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa, joulupukki vierailee salaa yöllä, ja lahjat avataan vasta 25. päivän aamuna. Suomessa perinne on toinen: joulupukki tulee henkilökohtaisesti käymään jo jouluaattoiltana. Tämä johtuu osittain siitä, että meillä joulunpyhien vietto siirtyi Ruotsin kautta kaupunkeihin ja sieltä maaseudulle 1800-luvulla, jolloin juhlan painopisteeksi oli jo muodostunut nimenomaan aattoilta. Siksi on helppo ymmärtää, miksi suomessa jaetaan lahjat jouluaattona.

Lapsuudessani odotus oli piinaavaa, kun radion Joulupukin Kuuma linja seurasi pukin matkaa. Mutta se hetki, kun eteisestä kuului töminää, oli sen arvoista. Meillä ei odoteta pukin hiipimistä savupiipusta yön pimeydessä, vaan kohtaaminen on sosiaalinen ja yhteisöllinen tapahtuma, joka päättää joulun valmistelut. Tällöin monelle ratkeaa myös pohdinta siitä, kumpi on tärkeämpi, joulupäivä vai jouluaatto.

Joulunvieton erot: Jouluaatto vs. Joulupäivä

Pohjoismainen perinne (Suomi)

• Joulusauna, joulurauhan julistus, haudoilla käynti ja jouluateria
• Jouluaatto 24. joulukuuta on perheen ja kodin tärkein juhlahetki
• Joulupukki vierailee illalla ja lahjat avataan aattoiltana

Angloamerikkalainen perinne (USA / Iso-Britannia)

• Joulukalkkuna, lahjasukat takanreunuksella ja joulupäivän aamiainen
• Joulupäivä 25. joulukuuta on virallinen ja tärkein juhlapäivä
• Lahjat ilmestyvät sukkia tai kuusen alle yöllä ja avataan 25. päivän aamuna

Matin perheen jouluperinteiden hämmennys

Matti, 34-vuotias ohjelmoija Helsingistä, vietti joulua ensimmäistä kertaa amerikkalaisen vaimonsa kanssa Suomessa. Hän oli tottunut siihen, että kaikki tapahtuu kiireellä aattona, ja halusi jakaa lahjat heti joulusaunan jälkeen.

Hänen vaimonsa kieltäytyi jyrkästi avaamasta paketteja vielä 24. päivän iltana. Matti yritti selittää vanhaa ajanlaskua, mutta se tuntui vaimosta oudolta, koska lahjojen kuului odottaa seuraavaan aamuun.

Kompromissina he päättivät avata osan lahjoista aattona pukin käydessä ja jättää loput kuusen alle joulupäivän aamuksi. Matti tajusi, ettei perinteitä tarvitse pakottaa yhteen muottiin.

Lopulta ratkaisu toimi loistavasti: perhe sai nauttia sekä suomalaisesta aattoillan taikahetkestä että amerikkalaisesta joulupäivän aamun jännityksestä, mikä loi uuden oman perinteen.