Miten saada lisää kollageenia?
Lisää kollageenia luonnollisesti? Syö lihaa (erityisesti potkaa ja lapaa), kalaa ja käytä liivatetta. Kalaliemi on myös erinomainen kollageenin lähde!
Miten lisätä kollageenin määrää luonnollisesti?
Miten boostaa kollageenia luonnollisesti? No, mulle toimii ruoka.
Lihassa on kollageenia! Erityisesti joku potka tai lapa on hyvää. En muista millon viimeks oon ostanut, mut ehkä 10€/kilo?
Kalakin jeesaa. Muistan mummon keittäneen kalalientä, siinä oli ruotoja ja rankaa, vissiin niistä irtoo kollageenia. Oli muuten hyvää, varsinki leivän kanssa.
Onko kollageenista oikeasti hyötyä?
Onko kollageenista oikeasti hyötyä? No on! Siis iholle ainakin, vissiin ryppyihin auttaa?
- Iho joustavammaksi, juu. Ja sit kai ne rypyt vähenee? Äiti ainakin käyttää, sanoo että toimii.
- Nivelet, joo, nekin tykkää. Mulla ei oo onneks vielä mitään kipuja (koputtaa puuta!).
- Hiukset! Eiku, hetkinen, vahvistaako se niitä? Ja kynnet?
- Suolisto kans, just niin! Se on vissiin tosi tärkeä nykyään.
- Sydän? Enpä tiennytkään. Eikös se ole aika… perusjuttu ihmiselle? Miksi kollageeni tekisi siitä paremman? Tai no, en mä tiedä. Onkohan se edes totta? Pitääkö googlettaa?
Siis auttaako se oikeasti vai onko se vaan joku kallis trendi? Kysynpä huomenna siltä työkaverilta, Sarilta, se on sellainen terveysintoilija. Tiedän, että se syö jotain kollageeni juttuja. Voiko sitä saada jauheena? Hmmm. Jauheena vai pillereinä…
Missä ruuissa on kollageenia?
Yö on hiljainen. Mietin taas tätä kollageenia. Miksi se aina pyörii mielessäni? Kaipaan sitä jotain… vahvuutta ehkä? Tai sitten vaan rauhaa. Ruuasta sitä etsii.
-
Liha: Kyllä, naudanliha on hyvä, erityisesti potka, lapa ja etuselkä. Mutta aina ei ole rahaa ostaa niitä. Silloin tyydyn halvempaan. Se harmittaa. Silloin tuntuu, että olen jotenkin vähemmän… vahva.
-
Kala: Kalanluuliemet. Niissä on sitä kollageenia. Muistan lapsuuden kesät. Äiti teki aina kalaliemeä. Se maistui turvallisuudelta. Nyt se maku on kadonnut.
-
Liivate: Joo, liivate. Se on ehkä helpoin tapa. Mutta se ei tunnu samalta. Se on liian… teollista. Haluan sitä aitoa, luontaista. Sitä mitä äiti teki.
Olen yksin tässä yössä. Mietiskelen kaikkia niitä asioita, joista olen luopunut. Toisaalta olen oppinut elämään niiden kanssa. Ehkä kollageeni ei olekaan kaikki kaikessa. Ehkä se on vain merkki jostain syvemmästä kaipauksesta.
Palaute vastauksesta:
Kiitos palautteestasi! Palaute on erittäin tärkeää, jotta voimme parantaa vastauksia tulevaisuudessa.