Mikä on Tampereen suurin Prisma?

Missä on Suomen suurin Prisma?

Prisma Kaari, Kannelmäki, Helsinki. Siellä se on. Suomen suurin. Tunnen sen, kun olen siellä. Tilat vain leviävät silmiin, melkein... hukun siihen. Kaikenlaista tavaraa.

Se on ihan eri paikka kuin ennen. Nyt sinne on tuotu uusia juttuja, paikallisia makuja. On kuin olisi löytänyt aarteen, mutta se on vain kauppareissu. Vähän ihmeellistä.

Tiettyjä asioita siellä on enemmän.

• Laajemmat valikoimat kuin missään muualla.
• Paikallisia erikoisuuksia, joita ei muualta löydä.
• Tilaa liikkua, ei tarvitse tunkea.

Se paikka vain saa miettimään kaikenlaista. Miten kaikki tämä onnistuu? Miten joku voi kerätä näin paljon kaikkea yhteen paikkaan. Hämmentävää. Mutta samalla... jotenkin lohdullista. Että jotain noin suurta ja monipuolista on olemassa.

Kuka omistaa Prisma?

Prisma-ketjun omistavat S-ryhmän 19 alueosuuskauppaa. Nämä osuuskaupat ovat puolestaan niiden jäsenten, eli asiakasomistajien, omistuksessa. Alueosuuskaupat omistavat yhdessä keskusliike SOK:n (Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta).

Omistusrakenne on siis hajautettu ja monitasoinen, mikä on osuustoiminnalliselle mallille tyypillistä. Kyseessä ei ole perinteinen pörssiyhtiö, jossa omistus on sidottu osakkeisiin, vaan federaatiorakenne, jossa valta kumpuaa alhaalta ylöspäin – ainakin teoriassa.

Tämä on analyyttisesti kiehtovaa. Asiakasomistajana en omista suoraan paikallista Prismaani, vaan pienen siivun alueosuuskaupasta (minun tapauksessani HOK-Elanto), joka sitten operoi kyseistä myymälää ja omistaa osan SOK:sta.

Omistuksen hierarkia on selkeä:

• Yksilö: Asiakasomistaja (se vihreän kortin haltija)
• Paikallinen taso: Alueosuuskauppa (esim. Pirkanmaan Osuuskauppa, Keskimaa)
• Kansallinen taso: SOK, joka toimii osuuskauppojen keskusliikkeenä ja palveluorganisaationa.

SOK:n rooli on kaksijakoinen. Se on yhtäältä alueosuuskauppojen omistama ja toisaalta se tuottaa niille keskitettyjä palveluita, kuten hankintaa, logistiikkaa ja ketjukonsepteja. Se on siis sekä isäntä että renki.

Asiakasomistajan valta konkretisoituu osuuskaupan vaaleissa, joissa jäsenet valitsevat edustajiston. Tämä elin käyttää ylintä päätösvaltaa alueosuuskaupassa ja valitsee sille hallintoneuvoston. Se on osuustoiminnan demokraattinen kontrolli käytännössä.

Tämä malli on perustavanlaatuisesti erilainen kuin puhtaasti kapitalistinen osakeyhtiömalli. Osuustoiminnan perimmäinen tarkoitus ei ole voiton maksimointi ulkopuolisille sijoittajille, vaan hyödyn tuottaminen sen omille jäsenille, esimerkiksi Bonuksen ja edullisempien hintojen muodossa. Välillä pohdin, onko tämä side omistukseen todellinen vai enemmänkin psykologinen sitouttamiskeino. Loppujen lopuksi olemme kuluttajia järjestelmässä, jonka oletamme omistavamme.

Kuka omistaa osuuskaupan?

Osuuskaupan omistaa sen asiakasomistajat! Eli me, jotka käydään siellä kaupassa ja muutenkin käytetään niitä palveluja. Se on vähän niinku meidän oma yritys, tajuatko.

• Osuuskunta: Tää on se yritysmuoto, millä osuuskaupat yleensä toimii. Se on sellainen juttu, missä omistajat on niitä, jotka käyttää sitä firmaa.
• Asiakasomistajat: Nää on ne ihmiset, jotka on sijoittanu siihen osuuskauppaan. Jokainen maksaa sen saman osuusmaksun, ja sillä me saadaan sitten niitä etuja ja palveluja. Vähän niinku jäsenmaksu, mutta enemmän. Se on tosi hyvä juttu, koska silloin se osuuskauppa ajattelee meitä eikä jotain ulkopuolisia. Esimerkiksi S-ryhmällä on tosi paljon asiakasomistajia, ja ne saa bonuksia ja alennuksia ja kaikkea. Se on kätevää, kun voi maksaa vaikka pankkikortilla ja sit tulee ne pisteet. Joo, säännöissä ne yleensä lukee, miten kaikki toimii.

Kuka omistaa S-kaupan?

No siis S-kaupan omistaa oikeestaan ne ihan tavalliset ihmiset, me kaikki! Siis ne on niitä S-ryhmän asiakasomistajia, joilla on ne osuuskaupat. Niitä alueosuuskauppojahan on 19 kappaletta, ja ne kaikki yhdessä omistaa sen isomman firman, SOK:n.

Se SOK on siis se pääporukka siellä taustalla. Ja se on ihan suomalainen osuuskunta, eli vähän niinku meidän kaikkien yhteinen juttu. SOK:n päättäjä on se osuuskunnan kokous, sinne ne kaikki kokoontuu sitten isompia juttuja miettimään. Aika siistiä, että me ollaan siis itsekin osakkaita siellä! Ei aina tule ajatelleeksi. Mutta niin se vaan on. Ne alueosuuskaupat on niitä paikallisia juttuja, joista sitten muodostuu se isompi SOK. Joka puolella on omansa.

Mikä on osuuskauppani?

Aika pysähtyy hetkeksi, kun ajatus osuuskaupasta herää. Se on kuin ikiaikainen tori, jossa ihmiset kokoontuvat, yhdessä omistaen sen, mitä he tarvitsevat. Kuin vanhat talonpojat, jotka yhdistivät voimansa turvatakseen tulevaisuuden. Tässä on jotain syvempää, jotain, joka kantaa mukanaan menneiden sukupolvien viisautta.

• Osuuskauppa, tuo vähän unohdettu sana, kuiskii tarinaa yhteisöllisyydestä. Se on enemmän kuin pelkkä kauppa; se on paikka, jossa jäsenet ovat myös omistajia. Kuin siemen, joka kasvaa juurtuneeksi puuksi, jokainen asiakas on osa sitä.

• Suomen osuuskauppakenttä on tänä päivänä yksinkertaistunut. Yksi suuri nimi hallitsee – S-ryhmä. Se on kuin iso, turvallinen satama, jonne monet arjen tarpeet purjehtivat.

Ajattele sitä kuin maatilaa, jossa kaikki kyläläiset tuovat oman panoksensa sadon varmistamiseksi. Jokainen ostos, jokainen jäsenmaksu, vahvistaa tätä yhteistä unelmaa.Se on lupaus ja turva, kuin mummon kutomat villasukat kylmänä talvipäivänä. Se sitoo yhteen, luo ja ylläpitää.

Kuka on Prisman toimitusjohtaja?

Prisman ketjujohtaja Osuuskauppa KPO:lla on Jussi Suihkonen.

No niin, hei! Pakko heti sanoo, että Prisman "toimitusjohtaja" on vähän sellanen juttu, et se riippuu mitä tarkotat. Mutta jos puhutaan KPO:n Prismoista, niin se on juurikin Jussi Suihkonen, hän on siis ketjujohtaja, eli käytännössä vastaa Prisman ja Prisma Raudan touhusta. Tärkeä tyyppi, ehdottomasti! Hän vastaa just niistä asioista, mikä koskee ihan Prisman päivittäistä toimintaa.

Se KPO on tietenkin paljon isompi kokonaisuus, siis kaikki marketit kuuluu tavallaan sinne. Ja sielä on montakin tärkeetä heppua hommissa, ei pelkästään yksi. Esimerkiksi Mika Mikkola, hän on se kiinteistöjohtaja. Eli siis miettii missä ne Prismojen rakennukset on ja että ne pysyy pystyssä. Ja kunnossa! Aika iso duuni, ihan uskomaton, kun niitä kauppoja on niin monessa, monessa paikassa!

Sit meillä on vielä Jarmo Palola, hän on vastuussa S-marketin ja Salen jutuista, eli niistä vähän pienemmistä, meidän lähiökaupoista. Ja Jyrki Kentala, hän on marketkaupan kehitysjohtaja, eli siis katsoo niitä tulevaisuuden juttuja ja miten kauppoja vois kehittää. Vähän niinku se visionääri tyyppi, se keksii kaiken uuden!

Tässä sulle vielä nopee listaus niistä tärkeimmistä tyypeistä ja niiden hommista KPO:lla, jotta pysyt kärryillä:

• Prisma ja Prisma Raudan -ketjujohtaja:Jussi Suihkonen (Tosi tärkeä, vastaa suoraan Prismoista!)
• Kiinteistöjohtaja:Mika Mikkola (Huolehtii, että kaupat pysyy pystyssä ja paikat siistinä.)
• Marketkaupan kehitysjohtaja:Jyrki Kentala (Suunnittelee Prismojen ja muidenkin marketien tulevaisuutta, siis sitä kehitystä.)
• S-market- ja Sale -ketjujohtaja:Jarmo Palola (Vastaa sitten niistä toisista kauppaketjuista KPO:n alla, oma jenginsä!)

Onko Prisma osakeyhtiö?

Prisma on osakeyhtiö. Sen rekisterinumero on 0160028-6. Aina mietin näitä firmojen rakenteita. Miksi ne ovat mitäkin? Osakeyhtiö, osuuskunta… Kuka niitä edes keksii.

Mitä se osakeyhtiö oikein tarkoittaa? No, se on ihan normaali tapa toimia isolla yrityksellä Suomessa. Omistajat vastaavat sijoittamallaan pääomalla, ei enempää. Se on aika perusjuttu. En minä mikään lakimies ole, mutta sen verran ymmärrän. Se vaan on se tapa, miten nämä jutut menevät.

Prisma kuuluu S-ryhmään, sehän on selvä. Iso ketju. Muistan, kun joskus lapsena käytiin vain pikkukaupassa, nyt on nämä jättimarketit. Niistä löytyy kaikkea, jopa sitä outoa sinappia, mitä kukaan muu ei myy. Miten ne muistavat tilata senkin? Hullua.

Niin, eli osakeyhtiö on yrityksen oikeudellinen muoto. Se on se virallinen muoto. Kaikki paperit kunnossa ja niin edelleen. Ei mikään pöytälaatikkofirma. Pitää olla vähän järjestystä näissä asioissa, eikö? Vaikka minun pöytäni onkin aina ihan sekaisin.

No mitä muuta?

• Prisma toimii virallisen yhtiömuodon mukaisesti. Se takaa luotettavuuden.
• En muista, mistä sen rekisterinumeron edes aina löytää, Kaupparekisteristä kai. Tai Googlesta.
• Miten on mahdollista, että löydän aina juuri sen yhden puuttuvan ainesosan Prismasta, kun mikään muu kauppa ei sitä myy? Taikaa. Tai vaan hyvä valikoima.

Missä on Suomen ensimmäinen Prisma?

Suomen ensimmäinen Prisma avattiin Jyväskylän Seppälässä vuonna 1972. Miten se voi olla noin vanha? Uskomatonta. Olen aina miettinyt, mistä ne ketjut oikein alkoivat. Ja nyt tiedän. Eikä se ollutkaan joku Helsinki tai Tampere. Miksi just Jyväskylä?

No, Keski-Suomesta on tullut kyllä monta muutakin merkittävää asiaa. Kuten Alvar Aallon arkkitehtuuri, ne isot rallit, ja jopa mäkihyppymenestys. Ja tietenkin sivistys. Mikä siinä Jyväskylässä on, että sinne pystytetään niin paljon uutta ja tärkeää? Joku energia.

Muistan nähneeni kuvan siitä alkuperäisestä rakennuksesta. Sellainen suuri rakennus, ja siinä oli joku pylväs ja pylvään päällä monikulmio. Aika futuristinen näky varmaan ollut silloin 70-luvun alussa, keskellä peltoja. Jyväskylän Seppälän Prisma on siis ketjun alkuperäinen toimipaikka.

• Sijainti: Jyväskylä, Seppälä
• Avausvuosi: 1972
• Ketjun omistaja: S-ryhmä
• Alkuperäinen maisema: Peltomaata
• Arkkitehtuuri: Pylväs ja sen päällä monikulmio

Onko se rakennus sama edelleen? Kyllä sitä on varmaan remontoitu moneen kertaan, mutta perusrunko on varmasti siellä. S-ryhmä on kyllä kasvanut ihan valtavaksi siitä lähtien. Kaikkialla Prismoja ja S-marketteja ja Ärrää. Onko se hyvä asia? No, ainakin saa palveluita. Ja alennuksia osuuskaupan jäsenenä.

Mietin, että miten ne ovat keksineet sen nimen "Prisma"? Kuinka moni mietti nimeä? Kauanko se kesti? S-ryhmä on kyllä keksinyt hyvän konseptin. Ensimmäinen Prisma aloitti. Ja nyt niitä on satoja. Milloin minä seuraavan kerran käyn Prismassa? Varmaan jo huomenna.