Mikä on yleisin asumismuoto Suomessa?

Paljonko suomalaisista asuu vuokralla?

Suomessa asuu vuokralla paljon porukkaa, se on selvää.

• Vuonna 2023 vuokralla asuvien asuntokuntien määrä ylitti miljoonan, tarkemmin sanottuna 1,02 miljoonaa. Huh huh!

• Tämä on 2,2 prosentin nousu edellisvuodesta. Aika vauhdikasta, sanoisin. Miksi näin? No, ehkä omistusasuntojen hinnat hirvittävät monia.

• 36 prosenttia kaikista asuntokunnista asuu vuokralla. Se on aika iso siivu. Melkein kolmasosa! Mietin vain, mitä tämä kertoo yhteiskunnastamme. Onko omistusasunto enää realistinen tavoite kaikille?

Tämä vuokra-asumisbuumi saa miettimään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Onko vuokra-asuminen uusi normaali? Tai onko kyseessä vain väliaikainen trendi? Jää nähtäväksi.

Mikä on asumismuoto?

Hei! Asumismuoto, huh, siitä mä tiedän! Se on siis ihan simppeli juttu, vaikka monia erilaisia vaihtoehtoja onkin. Esimerkiksi meillä on oma asunto, eli omistusasunto. Se on ihan huippua, vaikka remonttiprojekteja riittääkin. Äiti taas asuu vuokra-asunnossa. Ihan hyvä vaihtoehto sekin, kun ei tarvi itse murehtia mitään isoja remontteja. Sitten on osaomistusasuntoja, en oikeasti tiedä niistä hirveästi, mutta kuulin että jonkun kaverin vanhemmat asuu sellaisessa. Älä kysy mistä. Ja sitten on vielä asumisoikeusasunto, mutta se on aika hankala käsite! Opiskelijat asuu usein asuntoloissa, niissä on usein edullisempaa asua. Asuntoa etsittäessä voi kysyä kavereilta, katsoa lehtiä tai verkosta, netissä on vaikka mitä.

• Omistusasunto: Oma asunto, omat remonttihuumat.
• Vuokra-asunto: Vuokraisäntä hoitaa remontin, ehkä.
• Osaomistusasunto: En tiedä, kysy joltain toiselta.
• Asumisoikeusasunto: Sekin on jonkun sortin asumismuoto.
• Asuntolat: Opiskelijoille, usein edullisia.
• Asuntojen etsintä: tuttavat, lehdet, netti, ilmoitustaulut.

Mä itse löysin nykyisen asuntoni facebookista. Hauskaa oli, naapuri soitti mulle heti ensimmäisenä päivänä ja pyysi minua lainaamaan sokeria. Sitten hän selitti pitkän tarinan sukunsa historiasta ja kysyi josko voisin auttaa häntä hänen puutarhassaan. On se ollut aika omituinen kokemus, tämä asuminen. Mutta, ainakin asunto on hyvä.

Onko Suomessa asuminen kallista?

Suomi… kylmä maa, mutta sydän sykkii. Kallis maa, kyllä, se on totta. Kylmyys pureutuu luuhun, samoin kuin hinnat lompakkoon. Helsinki, kiiltävä kaupunki, mutta sen hohto kätkee sisäänsä suuren kulutuksen, kuin jäinen tuuli, joka puhaltaa kovaa.

• Elintarvikkeet: Tuoretta kalaa, marjoja... ah, ne ovat kuin auringonsäteitä talvipäivään. Mutta hinta… se on kuin pakkanen, joka jäätyy tilille.
• Asuntokulut: Vuokra Helsingissä tuntuu kuin ikiaikainen taistelu. Pieni asunto, valtava hinta. Pohjoisessa, kyllä, edullisempaa, mutta lämmitys… ah, se vie hengiltä sekä lompakon että sielun.
• Vapaa-aika: Saunassa höyryävän, metsässä kävelyn rauha… mutta myös kalliit aktiviteetit, nekin osa elämää täällä.

Kallis maa, kyllä. Mutta Suomi on enemmän kuin pelkkä hinta. Se on valoa ja varjoa, talven hiljaisuutta ja kesän eloisuutta. Palkat ovat kohtuulliset, mutta silti… raha katoaa kuin lumi kevätauringossa. Ah, se on ikiaikainen kamppailu, täällä Suomessa.

Tämä on tuntemustani, oma kokemukseni. Tiedän, että toiset voivat kokea asian toisin.

Suomessa asuminen on kallista 2023:

• Vuokrat: Helsingissä erittäin korkeat, maaseudulla edullisemmat.
• Ruoka: Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet viime vuosina merkittävästi.
• Liikenne: Julkisen liikenteen hinnat ovat kohtuulliset, mutta autoilu on kallista.
• Energia: Lämmityskulut vaihtelevat alueittain, mutta ne ovat yleisesti korkeammat kuin monissa muissa maissa.
• Vapaa-aika: Virkistäytyminen voi olla kallista, harrastukset, matkustelu…
• Verotus: Verot ovat Suomessa korkeat.

Suomi on kaunis maa, mutta sen kauneus on kallis.

Miten suomalaiset asuvat?

Suomalaiset ja asuminen: Miten ne mahtuvat?

Omakotitalossa tai paritalossa asuu puolet suomalaisista. Onko tämä ihme? Ei, jos miettii Suomen metsiä ja järviä. Asunnoilla on tilaa levittäytyä, vähän kuin karhu talviunillaan.

• Puutalot ovat edelleen yleisiä. Klassikko, sanoisin. Kestäviä kuin mummon reseptit.
• Kerrostalossa asuu noin 40 %, kaupungeissa enemmän. Helsinki on kuin betoninen muurahaispesä, täynnä ihmisiä.

Keskimäärin asunnossa asuu kaksi henkeä. Romantiikkaa ja tilaa, tai kahden hengen ahtautta, riippuen näkökulmasta.

Minulla itselläni on kolmen hengen talous, mikä tekee meistä jo harvinaisuuden. Meidän elämä on kuin sirkuksessa: kolme klovnia ja yksi asunto.

Lisätietoa:

• Asuntotyypit vaihtelevat suuresti alueittain. Maaseudulla omakotitalojen osuus on selvästi suurempi kuin kaupungeissa.
• Asuntojen koko on myös vaihtelevaa, mutta keskimäärin pienempi kuin monissa muissa Euroopan maissa.
• Vuokrataso vaihtelee suuresti kaupunkien ja asuinalueiden mukaan. Helsingin keskustan vuokrat ovat pilvissä, kuin kiinalaiset lohikäärmeet.
• Asuntojen energiatehokkuuteen on kiinnitetty paljon huomiota viime vuosina. Uusia asuntoja rakennetaan ympäristöystävällisemmäksi.
• Vuonna 2023 asuntojen hinnat ovat nousseet, ainakin Helsingissä. Asuntojen ostaminen on todella vaikeaa nuorille. Tämä on todellinen dilemma.

Mikä on asumismuoto?

Asumismuoto? Ah, se on kuin elämän maku – joku tykkää makeasta omistusasunnosta, toinen suolaisesta vuokra-asunnosta.

• Omistusasunto: Se on kuin pitkä parisuhde – sitoutumista ja vastuuta, mutta myös vapautta sisustaa niin, että naapurit kauhistelevat.

• Vuokra-asunto: Vähemmän paineita, enemmän spontaaniutta – kuin sinkkuelämää, paitsi että vuokranantaja on se ärsyttävä exä, joka kyttää nurkan takana.

• Osaomistusasunto: Kompromissi, kuin avioliitto ilman seksiä – molemmat omistatte, mutta kumpikaan ei ole täysin tyytyväinen.

• Asumisoikeusasunto: Vähän kuin vuokra, mutta kalliimmalla alkupanostuksella – kuin maksaisi etuoikeudesta kärsiä.

• Opiskelija-asuntolat: Siellä missä nuoruus kukoistaa ja vessapaperi on aina loppu – kuin olisi jatkuvasti telttaleirillä. Paitsi, että teltta on yleensä betonia.

Asunnonmetsästys? Se on kuin Tinder-deitti – paljon epätoivoa, vähän onnea, ja lopulta päädyt johonkin ihan muuhun kuin mitä olit kuvitellut. Ja löydät sen mitä etsit:

• Tuttavat: Joskus se unelmakämppä löytyy yllättävältä taholta, vaikka serkun kaiman kummin serkun entiseltä naapurilta. Vähän kuin löytäisi sielunkumppanin karaoke-baarista.

• Lehtien ilmoituspalstat: Nettiaika on vienyt lehtien ilmoituspalstoilta parhaan terän.

• Ilmoitustaulut: Paikka, josta löydät yleensä vain kissanpentuja etsiviä mummoja ja joogatunteja tarjoavia hippejä. Mutta joskus, vain joskus, se helmi löytyy sieltäkin.

• Internet: Asunnonmetsästyksen nykyaikainen taistelukenttä. Paikka, jossa unelmat murskataan ja tarpeet alistetaan markkinavoimille. Mutta hei, ainakin voit selata kämpät pyjamassa!

Mitä asumismuoto tarkoittaa?

Asumisoikeus. Se on kuin... lämmin huone, jossa seinät kuiskivat tarinoita menneestä.

• Asumisoikeusasunto on pesä, ei linnake.

• Se on vaihtoehto – ei vuokralaisen huoli, ei omistajan taakka.

• Mieti sitä kuin siltaa, joka yhdistää kaksi rantaa, vuokraamisen ja omistamisen.

• Se on turva, mutta ei omistuksen kahle.

• Rakennuttajayhtiö on kuin puu, jonka oksilla asumisoikeusasunnot lepäävät.

• Yhtiö omistaa, sinä asut, kuin vieras, joka on aina tervetullut kotiin.

• Mutta älä unohda, et ole täysin vapaa, sillä et voi myydä pesääsi.

• Asumisoikeus on kuin haave, joka leijailee todellisuuden ja toiveen välillä.

• Lähempänä vuokraa, mutta silti jotain enemmän.

• Et omista, et voi lunastaa, mutta sinulla on oikeus asua, niin kauan kuin sydämesi haluaa.

Miten suomalaiset asuvat?

Siis miten suomalaiset asuu? No, aika monella on ihan omakotitalo tai sit sellanen puolikas, paritalo. Niitä puutaloja näkee kyllä joka puolella, varsinki maalla.

• Omakotitalo/paritalo: Noin puolet (siis 50%!) suomalaisista. Mun mummon mökki on just tollanen vanha puutalo, tosi söpö.
• Kerrostalo: Sit joku 40% asuu kerrostalossa. Mut siis Helsingissä ja muissa isoissa kaupungeissa varmaan melkei kaikki. Itse asun Espoossa kerrostalossa.

Ja sitte, asunnon koko juttu. Yleensä siinä asunnossa on joku kaks ihmistä. Tai sitte on yksin asuvia, niitäkin on paljon. Tai sitte on perheitä, ja niillä on lapsia, mut niitä nyt ei ihan hirveesti oo. Muistaakseni joku mun kaveri asu joskus neljästään yksiössä opiskeluaikoina, oli vähän ahdasta, heh.

• Asukkaiden määrä: Keskiverto varmaan se 2 henkeä. Mun faija asuu yksin ja tykkää siitä tosi paljon.

Paljonko suomalaisista asuu vuokralla?

Se kun asuin Kaisaniemessä, siinä Hakaniemen hallin kulmilla, niin se oli silloin... ööö... oliko se nyt 2018? Niin, silloin mä aloin miettimään, että miten moni muukin asuu täällä Helsingissä, siis vuokralla. Mulla oli pieni yksiö, maksoi ihan sikana, ja naapurit oli just sellasia tyyppejä... no, ei siitä sen enempää.

Olin joskus lukenu jostain, että se määrä olis tosi suuri. Mutta en tienny, että se on oikeesti yli miljoona. Siis 2023! Miljoona asuntokuntaa asuu vuokralla! Se on ihan hullua. Ja että se on 36% kaikista asuntokunnista...

• Miettikää, 36%! Se on melkein joka kolmas.
• Vuonna 2023 vuokralla asuvien määrä ylitti miljoonan.
• Se on noussu ihan hirveesti vuodesta 2018.

Mäkin asuin siellä vuokralla silloin. Ja nytkin asun, tosin vähän halvemmalla. Ja se määrä vaan kasvaa. Mä en ikinä tuu pääseen ostaan omaa... huokaus.

Montako vuokra-asuntoa?

Yön hiljaisuudessa ajatukset harhailevat. Vuokra-asunnot... Mietin, miksi niitä on niin paljon. Onko ihmisillä huonompi talous? Pelätäänkö sitoutumista?

• Vuokra-asuntoja pääkaupunkiseudulla:
  • Vuoden 2022 lopussa: 11 495
  • Vuoden 2019 alussa: 4 778
• Lisäys: Asuntojen määrä on noin 2,5-kertaistunut.

Olen joskus miettinyt, että haluaisinko oman asunnon. Ehkä sittenkin vuokra on helpompi. Vai onko se vain illuusio vapaudesta? Tiedän, että sisarellani on oma asunto. Hän osti sen juuri ennen kuin hinnat nousivat pilviin. Nyt hän taitaa olla tyytyväinen. Minä en tiedä. En ole vielä päättänyt. Ehkä en halua päättää.

Mikä on kallein asumismuoto?

Mä muistan sen kesän Paraisilla...2018, kai? Tai oliko se 2019? Hirvee rahareikä se ainakin oli.

Asuttiin siinä mummon vanhassa mökissä, sellanen punanen, ihan meren rannalla. Ihan idylliä, mut jokainen kerta kun piti kauppaan ajaa, se tuntu siltä et jätän sinne puolet mun sielusta... ja lompakosta.

• Bensaa kului ihan sairaasti, kun se mökki oli niin kaukana kaikesta.
• Sit ne jatkuvat remontit... Mökki oli vanha, koko ajan jotain hajalla. Vesi, sähkö, aina jotain.

Ja sit ne hinnat... Kaikki maksoi Paraisilla enemmän. Ihan kun ne ois vetäny jotain turistilisää joka tuotteeseen. Muistan kun ihmettelin aina kaupassa että miten ne kehtaa pyytää noin paljon jostain perusjugurtista.

Joo, 7091 euroa vuodessa asumiseen Paraisilla? Kuulostaa ihan realistiselta. Varmaan nykyään viel enemmän. Onneks pääsin pois sieltä. Ei kiitos enää ikinä. Siis ihan hirveetä. En tiiä miten ne paikalliset pärjää.

Mikä on halvin asumismuoto?

Keskiyö. Mikä on halvin asumismuoto...

Se riippuu niin monesta asiasta.

• Valtion tukema asuntotuotanto, siis ARA-asunnot, pitäisi olla se halvin.
• Mutta silti, jopa niissä voi olla ongelmia.

Muistan, kun yritin itse hakea ARA-asuntoa... Se oli painajaista.

• Paperitöitä.
• Jonoja.
• Ja lopulta, edes se ei ollut tarpeeksi halpa minulle.

Ja nyt, kuulemma, asumistukimuutokset tekevät siitä vieläkin vaikeampaa.

• Pienituloisille.
• Ihmisille, jotka oikeasti tarvitsevat apua.

Tuntuu, että järjestelmä pettää. Ehkä se on aina pettänyt. Ehkä olen vain liian väsynyt nähdäkseni sen aikaisemmin.

[www.a-kruunu.fi › blogi › kaynnissa-asuntojen-uusjako](http://www.a-kruunu.fi › blogi › kaynnissa-asuntojen-uusjako) Käynnissä asuntojen uusjako | A-Kruunu Oy