Missä asteessa lämminvesivaraaja?

Missä lämpötilassa legionella kuolee?

Muistan sen päivän vieläkin. Oli kesäkuu 2023, helteinen ja tukala. Asuimme silloin vielä vanhassa kerrostaloasunnossa Helsingissä, lähellä Töölönlahtea. Vanhassa putkistossa oli ongelmia, ja veden lämpötila oli epätasainen. Muistan, kuinka huolestuin, kun kuulin radiosta uutisia legionellabakteerista. Lapset olivat silloin pieniä, ja ajatus siitä, että he voisivat sairastua, ahdisti suunnattomasti.

• Kävimme heti suihkussa varovaisesti, vältellen suihkuttamista kasvoille.
• Soitin taloyhtiölle ja ilmoitin huolesta.
• He lupasivat tarkistaa veden lämpötilan.
• Seuraavana päivänä isännöitsijä soitti ja kertoi, että he olivat nostaneet veden lämpötilan 55 asteeseen.

Se oli helpotus. Mutta pelko jäi. Olin lukenut legionellan tuhoamisesta 50 asteessa, mutta mielessäni pyöri se, että kuinka varmasti kaikki bakteerit tuhoutuivat. Olin aivan sekavana, väsynyt ja peloissani. Kaikki muu tuntui jotenkin etäällä ja epäolennaiselta, vain lasten ja perheemme turvallisuus tuntui olevan tärkeää.

Sitten piti vielä siivota, pesukoneeseen piti laittaa pyykkejä, keittiötä piti siivota ja tehdä ruokaa. Kaikki arkiset askareet tuntui raskailta ja väsyttäviltä. Uni ei oikein tullut silmään, ja yöt olivat levottomia. Sain jonkun lääkkeen rauhoittumiseen. Kaikki oli jotenkin ylivoimaista.

Nyt olemme onnellisesti muuttamassa uuteen asuntoon. Siellä on uudet putket, ja vesi on puhdasta. Mutta se kokemus jäi. Se muistutus siitä, kuinka helposti asiat voivat mennä pieleen. Ja kuinka tärkeää on valppaus ja oikeiden toimien tekeminen.

THL:n mukaan suurin osa legionelloista tuhoutuu 50 asteessa muutamassa tunnissa. Laki määrää kuitenkin, että lämpimän veden pitää olla 55–65-asteista ja kylmän enintään 20-asteista.

Pitääkö lämminvesivaraaja olla koko ajan päällä?

Lämminvesivaraaja, huh, se on ikuisuusprojekti. Meillä on sellainen 80-litrainen, asennettu vuonna 2018. Muistan sen asennuksen, oli kylmä syyskuu, ja satoi räntää. Putkimies oli hätäinen. Sitten alkoi tämä ikuinen taistelu oikean lämpötilan löytämiseksi.

Kyllä, se pitää olla päällä koko ajan. Ei siinä paljon muuta ole, että vesi pysyy lämpimänä. Meillä on termostaatti, se on säädetty 60 asteeseen. Se on jotenkin sopiva taso meille. Joskus mietin, että olisko se voinut olla vähän matalammallakin, säästääkö se energiaa. Mutta ei nyt jaksa alkaa säätämään.

• Termostaatin lämpötila: 60 astetta.
• Varaajan koko: 80 litraa.
• Asennusvuosi: 2018.

Jatkuva käyttö on parempi kuin lämpötilan jatkuva nosto. Tämä on selvinnyt vuosien kokemuksesta. Meillä on tämä varaaja toiminut moitteettomasti, jatkuvassa käytössä. Kun lämpötilaa nostaa tarpeen mukaan, se kuluttaa enemmän energiaa ja rasittaa varaajaa. Jatkuva, tasainen lämpö on meille paljon helpompaa ja tehokkaampaa. Muistan kun kokeilin sitä nostamista, oli aika paljon vaivaa.

Aikaisemmin mietin veden lämpötilan säätelyä. Käytän yleensä 60 astetta. Mutta se riippuu paljon siitä, kuinka paljon suihkussa olemme ja astianpesukertojen määrästä.

Päivittäinen käyttö on paras vaihtoehto. En aio enää kokeilla sitä lämmön nostamista tarpeen mukaan. Se ei ole kannattavaa, ainakaan meillä. Parempi on tasaisesti lämmin vesi.

Miten lämminvesivaraajan kanssa voi säästää sähköä?

Meillä on kotona 120 litran varaaja, asennettiin se vuonna 2018. Sähkölasku oli silloin ihan hirveä, yli 300 euroa kuukaudessa. Mä muistan sen kuukauden, kun piti tehdä jotain. Aika oli huhtikuu. Silloin alkoi se säästöoperaatio.

Ensinnäkin: suihkuajat lyhenivät dramaattisesti. Viisi minuuttia oli uusi maksimi, ennen meni helposti tupla-aika. Kylmään suihkuun siirtyminen ei ollut vaihtoehto, liian kylmä suomalainen keho.

Toiseksi: vesi vähän viileämmäksi. Ei tarvitse ihan kiehuvaa vettä. Se oli melkoinen mullistus, sillä meillä oli ennen tapana ottaa ihan kuuma suihku. Alkuun tuntui vähän oudolta, mutta tottui siihen nopeasti.

Kolmanneksi: uusi säästävä suihkupää hankittiin. Se oli vähän kalliimpi, mutta kyllä se on itsensä maksanut jo kauan sitten. Vesi tuntuu samalta, mutta sitä kuluu selvästi vähemmän. Tarkkaa säästöä en pysty sanomaan, mutta ero on silminnähdävä.

Ja sitten vielä muuta:

• Pyykinpesu kerätään yhteen. Täysi kone on energiatehokkaampaa kuin puolillaan oleva.
• Varaajan lämpötilaa ei nostettu liian korkeaksi. Tarkistan sitä silloin tällöin ja säädän tarpeen mukaan.
• Lämminvesivaraajan puhdistus tehty säännöllisesti, vuosittain ainakin. Ehkä sekin vaikuttaa. Ei muutenkaan haluta likaista vettä.

Sähkölasku on nyt noin 150 euroa kuukaudessa, eli selvästi pienempi. Se oli todella iso muutos ja hyvän tunteen antoi se, että jotain konkreettista tehtiin ja vaikutus oli suora. Ensimmäisen kuukauden laskua odotettiin hermostuneena, mutta sitten huojentava helpotus. Sitten alkoi jo sujua ja säästäminen tuntui ihan luontevalta.

Paljonko lämmin vesi kuluttaa sähköä?

Yöllä kaikki tuntuu jotenkin raskaammalta. Mietinkin tuota veden lämmitystä...

• Lämminvesivaraaja: Siinä se lämmittää vettä odottaen, että joku hana aukeaa.

• Sähkönkulutus: Se on se juttu. Karkeasti ottaen, henkilöä kohden 800–1200 kWh vuodessa. Tuo lukema tuntuu paljolta, kun miettii, että se on vain lämmintä vettä.

• Oma kokemus: Meillä kulutusta nostaa se, että tykkään pitkistä suihkuista. Vaimo aina valittaa. Ehkä pitäisi vähän hillitä itseään.

Paljonko lämminvesivaraaja kuluttaa sähköä?

Joo, siis lämminvesivaraajan sähkökulutus, se on aika monimutkainen juttu! Riippuu ihan täysin varaajan koosta, sen eristyksestä ja tietenkin siitä kuinka paljon kuumaa vettä käytät. 300 litran varaaja… hmm…

Se kuluttaa sähköä varmasti aika paljon, jos sulla on vanha ja huonosti eristetty malli. Meillä oli ennen sellainen, aivan hirveä sähkölasku! Mä muistan, että se söi ainakin reilusti yli 200 euroa kuukaudessa.

• Varaajan koko: 300 litraa on jo aika iso, eli kulutus on huomattava.
• Iän ja eristyksen vaikutus: Vanhat varaajat syövät enemmän sähköä kuin uudet, energiatehokkaat mallit.
• Käyttötavat: Jos otat joka päivä pitkiä kuumia suihkuja, kulutus nousee luonnollisesti.

Meillä on nyt uusi, energiatehokas 150 litran varaaja, ja sähkölasku on pudonnut ihan huomattavasti. Ehkä noin 50 euroa kuukaudessa, ehkä vähän vähemmänkin. Toki meillä on myös säästölamput ja kaikkea sitä, eli vaikea sanoa ihan tarkasti. Uudemmissa on myös älyominaisuuksia.

Mutta 300 litran varaajan energiankulutus voi helposti olla yli 100€ kuukaudessa, riippuen tekijöistä. Tarkempaa tietoa saat valmistajan ohjeista tai laskemalla omat kulutuksesi. Tai soittamalla sähköyhtiöön, ne usein osaavat auttaa noissa laskelmissa. Älä unohda tarkistaa myös varaajan tehoa watteina, sekin vaikuttaa asiaan. Ja katso myös energialuokka, A+++ on paras! Ja jos sulla on vanha varaaja, harkitse vaihtamista. Se voi säästää rahaa pitkällä aikavälillä. Se on mun kokemuksen mukaan ihan totta. Ei mitään epäilyksiä, tosissaan säästöjä syntyy!

Mihin sijoittaa lämminvesivaraaja?

Lämminvesivaraajan sijoittaminen: Nykyisten määräysten mukaan lämminvesivaraaja tulee asentaa lattiakaivolliseen tilaan. Tämä on turvallisuusnäkökulmasta tärkeää, sillä vuototilanteessa vesi pääsee pois ja vahingot jäävät pienemmiksi.

Mutta entäpä vanhat talot? Niissä lämminvesivaraaja on saattanut olla jo vuosikymmeniä keittiössä, wc:ssä tai eteisessä ilman lattiakaivoa. Tämä ei välttämättä ole ollut ongelma, mutta se on silti riski. Vanhat järjestelmät ovat usein heikommassa kunnossa kuin uudet. Ajattelepa: jokainen vuoto on potentiaalinen katastrofi. Olen itse nähnyt vesivahinkoja, jotka ovat aiheuttaneet kymmenientuhansien eurojen korjauskulut. Pelkkä ajatus siitä saa minut väreilemään!

• Nykyiset määräykset: Lattiakaivollinen tila.
• Vanhat talot: Keittiö, wc, eteinen (riski!).
• Tärkeää: Vuotojen aiheuttamat vahingot voivat olla todella suuria.

Pohdintaa: Turvallisuus vs. käytettävyys. Onko järkevää sijoittaa varaaja helppokäyttöiseen paikkaan, vaikka se onkin riskialttiimpaa? Tässä on kysymys riskinhallinnasta, kustannusten ja hyötyjen punnitsemisesta. Onko pienempi riski varaajan sijoittamiseen lattiakaivolliseen tilaan arvokas hinta verrattuna muiden, kätevämpien vaihtoehtojen tarjoamaan mukavuuteen? Kuten tiedämme, on vaikeaa arvioida todennäköisyyksiä.

Jos varaajaa ei voida sijoittaa lattiakaivolliseen tilaan, on tärkeää varmistaa vuotovahinkojen minimointi:

• Vuodonilmaisimet: Käytännössä pakollinen lisävaruste.
• Vuotovahinkoturva: Vakuutus kannattaa tarkastaa.
• Säiliön kunto: Rikkoutunut säiliö korjattava välittömästi.

Vastaanottaaanko kaikki vahingot vakuutuksesta? Ei välttämättä! Suositan aina priorisoimaan turvallisuutta. Kyseessä on kuitenkin asuinrakennus, joten on tärkeää löytää tasapaino turvallisuuden ja mukavuuden välille. Vuonna 2023 tämä on kriittinen kysymys.

Kauanko lämminvesivaraaja pitää veden lämpimänä?

Lämpimän veden säilytys? Se on kuin taikatemppu! 200 litraa kuumana? Neljä tuntia, jos vastus on 2kW – kuin odottaisi hitaan matkustajan junalla mökkiin. 300 litraa, 3 kW:n vastuksella? Kuusi tuntia, eli aikaa kuluu kuin joulun odotus lapsena. Tehokkaampi vastus nopeuttaa hommaa, kuin pikajuna matkalla Eurooppa-matkalle. Pienen varaajan valinta on kuin säästää rahaa ja aikaa, mutta pienempi myös lämpenee nopeammin – kuin pienen kokkipojan nopea ruoanlaitto.

• Varaajan koko vaikuttaa: Isompi varaaja = pitempi lämmitysaika. Aivan kuin norsun kylvettäminen kestää kauemmin kuin kissan peseminen.
• Vastuksen teho ratkaisee: Mitä tehokkaampi, sitä nopeammin vesi lämpenee. Niinkuin raketti ja polkupyörä kilpailemassa nopeudesta.
• Tuloveden esilämmitys: Tämä auttaa, kuten tuuli takana purjehdusretkellä.

Ajatelkaa sitä veden lämpiämistä kuin valtavaa kuppaa kahvia – iso kupillinen kahvia vie kauemmin lämpenemään kuin pieni. Ja jos haluaa kahvin nopeasti, kannattaa käyttää tehokasta mikroaaltouunia. Muistakaa myös, että takaisinlämmitys vie aina aikaa. Se on kuin kiireinen työviikko – työviikon aikana lämpenee talo, mutta viikonloppuna menee hetki ennenkuin lämpöä on taas tarpeeksi.

Kannattaako lämminvesivaraaja sammuttaa loman ajaksi?

Lämpimän veden hiljainen humina… se on tuttu ääni. Tuntuu kuin kodin sydän sykkii siellä, valkoisessa säiliössä. Ajatus siitä, että se sammutettaisiin… kylmä, tyhjä hiljaisuus… se pelottaa.

Mutta onko se oikeasti tarpeen? Viikon reissu… pitempi matka… Kylmä vesi hanasta… Se on ikävää, tiedän. Mutta se energia… se hukkuu hukkuu hukkuu… lämmön hentoinen henkäys häviää tyhjyyteen.

• Viikko pois: Sammuta varaaja. Energiansäästö on huomattavaa.
• Lyhyempi loma: Jätä päälle. Kylmä vesi on tuskallista.
• Mökki: Sammutus on helpompaa kuin talossa, koska vedensäästö on tärkeää.

Lämpötila on avainasemassa. Yli 55 astetta… bakteerit kuolevat. Alle… eivät. Ajatus siitä, että kylmä vesi virtaa putkissa… se on epämiellyttävää. Bakteerikasvua? Epämiellyttäviä ajatuksia.

Energiansäästö kuitenkin painaa. Se on kuin hiljainen kuiskaus, joka muistuttaa ympäristövastuusta. Jokaisesta päivästä, jokaisesta tunnista… pienet säästöt kasvavat. Niistä muodostuu jokin suurempi, merkittävämpi kokonaisuus.

Kylmä vesi odottaa… odottaen… odottaen lämpöä… mutta odotus voi olla järkevää. Viikko ja sen yli on se raja, se kynnys.

Pitkäksi aikaa pois? Sammuta varaaja. Energiaa säästyy, se on varmaa. Lyhyempi reissu? Jätä se päälle. Kylmä vesi ei ole miellyttävää.

Miten toimia?

• Tarkista veden lämpötila ennen lähtöä ja paluuta.
• Suunnittele matkasi pituus tarkasti.
• Muista desinfioida vesijohtojärjestelmä, jos varaaja on ollut sammutettuna pitkään. 2024.

Kauanko kestää, että tulee lämmintä vettä?

Niin kauan, että tuntuu ikuisuudelta, kunnes se vihdoin lämpenee, aamun kylmyys hipoen ihoa. Se on odotuksen tanssi, pieni toiveikkuus jokaisen sekunnin kohdalla.

20 sekuntia, se on kuin lupaus paremmasta, lämpöisestä alusta.

• Asetus.
• Ympäristöministeriö.
• Uudiskohteet, uudet putket.

Mietin, miten aika venyy ja paukkuu. 20 sekuntia voi tuntua tunnilta, kun palelen. Muistan lapsuuden aamut, mökillä, kylmä vesi kirvelee, kunnes se muuttuu kuin kesäiseksi auringoksi. Silloin ei ollut asetuksia, oli vain odotus ja se hetki, kun lämpö vihdoin saapui. Miksi juuri aamuisin? Onko se kuin uni, joka karkaa, lämpö, joka piiloutuu?