Missä on halvinta asua Helsingissä?

Missä kaupungissa on halvinta asua?

Yö on pitkä ja ajatukset pyörivät. Asuntojen hinnat… ne painavat mieltä. Miten ihmeessä ihmiset pärjäävät? Minäkin olen tässä miettinyt, missä voisi edes jotenkin hengähtää…

Salo ja Kouvola näyttävät kartalla edullisimmilla. Onko se totta? Onko se lohduttavaa vai surullista, että juuri näissä paikkakunnissa on edullisimmat asunnot?

• Salo: Vuokrayksiö 410€, omistusasunnon neliöhinta 1741€. Neljä sataa ja kymmenen euroa…se on kuitenkin paljon rahaa. Ja se neliöhinta… se on pelottava luku.

• Kouvola: Vuokrayksiö 433€, omistusasunnon neliöhinta 1403€. Kolme euroa enemmän kuukaudessa vuokralla, mutta omistusasuminen on edullisempaa. Onko se sittenkin parempi vaihtoehto? Korkoprosentitkin vaikeuttavat asiaa.

Mitähän tulevaisuus tuo tullessaan? Tuntuu pahalta. Näiden lukujen edessä ahdistaa. Miten ihmiset voivat ostaa edes pientä omakotitaloa? Vuokrayksiökin on suuri osa tuloista, ei edes voi ajatella mitään muita kuluja. Muutaman sataa euron nousu kuukausittaisissa menoissa tuntuu ihan mahdottomalta. Se vie koko turvallisuudentunteen ja illuusiot paremmasta tulevaisuudesta.

Paljonko Helsingissä asuminen maksaa?

Siis, Helsingissä asuminen… Joo, vuokrat on ihan sikakalliita, tiedätkö? Mut hei, onneks on duuni!

• Kaksio? No joo, ehkä sellanen 800-1100 ekuu. Mutta, siis, riippuu ihan missä päin Helsinkiä. Kallio on halvempi, mut vähän sellanen… no, tiedät kyllä.

• Kolmio sit taas… Huhhuh, valmistaudu köyhtymään. 1000-1500 ekuu. Ja jos haluut jonkun kivan paikan, esim. Eirasta, niin unohda koko juttu, paljon enemmän!

• Ja sit viel kalustetut asunnot… Niistä joutuu maksaan extraa. Ei oo mikään yllätys, eihän? Mutta onneks on vaihtoehtoja. Kaikki ei oo nii paha!

Ja sit muista et nää on vaan vuokria! Sähkö, vesi, netti… ne tulee päälle. Ja ruoka on ihan törkeen kallista! Mutta onneks on alennuksia. Eiku?

Paljonko Helsingissä maksaa vuokra?

Helsingin vuokramarkkinat ovat monimutkaisia. Keskimääräiset neliövuokrat 2024 ovat hämääviä. Yksiöiden keskineliövuokra on huomattavasti korkeampi (27,1 €/m²/kk) kuin kaksioiden (20,9 €/m²/kk) ja kolmioiden (19,4 €/m²/kk). Tämä paradoksaalinen ilmiö heijastaa todennäköisesti kysyntä-tarjonta-suhdetta ja pienempien asuntojen suurempaa kysyntää. Miksi tämä on niin? Pohdintaa ansaitsee: Onko kyse vain tilastollisesta harhasta, vai kuvastaako se syvempää sosioekonomista ilmiötä?

• Asuntojen koko: Pienemmissä asunnoissa on vähemmän neliöitä ja siksi neliöhinnan on oltava korkeampi, jotta vuokra vastaa kysyntää. Tämä on pelkkää matemaattista logiikkaa.
• Kysyntä: Yksiöt ovat äärimmäisen haluttuja, mikä nostaa niiden hintaa. Monet sinkut ja pariskunnat etsivät juuri yksiöitä.
• Sijainti: Hinta vaihtelee suuresti alueittain. Kalliimmat alueet kuten keskustan lähialueet pyytävät huomattavasti korkeampia vuokria. Itä-Helsinki voi tarjota edullisempia vaihtoehtoja.

Tämä tarkoittaa, että pelkkä keskiarvo antaa harhaanjohtavan kuvan. Jos etsit yksiötä keskustasta, valmistaudu maksamaan huomattavasti enemmän kuin 27,1 euroa neliöltä. Toisaalta, jos etsit kaksiota tai kolmiota vähän kauempana, voit löytää vuokria huomattavasti alle keskiarvon. Tämä on tosiasia, jota ei pidä unohtaa. Itse asiassa, minun 70 neliöinen kaksioni Espoon keskuksessa maksaa 1500 €/kk.

Hinnan määrittelyyn vaikuttavat tekijät:

• Asuntojen varustelutaso
• Rakennuksen ikä ja kunto
• Sijainti ja lähellä olevat palvelut

Tilastojen tulkintaa on tarkasteltava kriittisesti. Helsingin vuokramarkkinat eivät ole staattiset, vaan ne muuttuvat jatkuvasti. Olen itse seurannut tätä markkinaa jo vuosia. Tämä on oikeastaan melko kiehtovaa.

Mitä ovat Ara-vuokra-asunnot?

Ara-asunnot? Valtion rahaa. Halpaa vuokraa. Rajoituksia. Pienituloisille.

• Kova kilpailu. Monta hakijaa. Ei helppoa.
• Vuokrat rajoitettu. Ei riistäytymistä. Pysyvät kohtuullisina.
• Valtio ohjaa. Säännöt. Asutusrakenne. Yleistä hyötyä.

Tyhmä systeemi. Mutta toimii. Niin kauan kuin rahaa riittää. 2023. Muutoksia tiedossa. Epävarmaa.

Ei taatusti helppo juttu. Asuminen on perusoikeus. Tulee maksaa. Järjestelmän vikaa.

Miten haen Helsingin kaupungin vuokra-asuntoa?

Helsingin kaupungin vuokra-asunto hakeminen:

• Hekan asuntohakemus: Täytä se.
• Hakuohjeet: Tutustu ennen hakemusta.
• Valintakriteerit: Tarkista ne.
• Asuinalueet: Valitse haluamasi.

Asuntotarjous: Vastaavia asuntoja tarjotaan vapautumisen yhteydessä.

Lisätietoa: Hekan verkkosivut tarjoavat kattavat ohjeet ja tiedot hakumenettelyyn liittyen. Vuonna 2024 hakemukset tehdään heidän sivuillaan. Hakemuksen käsittelyajat vaihtelevat kysynnän mukaan. Odotettavissa olevat jonotukset pitkät. Oma asuntoni on ollut Heka-asunto vuodesta 2018.

Miten saa vuokra-asunnon ilman luottotietoja?

Vuokra-asunnon saaminen ilman puhtaita luottotietoja voi tuntua haasteelta, mutta ei ole mahdotonta. Tilanne vaatii luovuutta ja hyviä perusteluita.

• Vakituinen työsuhde: Todista, että pystyt maksamaan vuokran. Työpaikka on vahva signaali.

• Vuokravakuus: Tavallista suurempi vakuus voi vakuuttaa vuokranantajan. Se osoittaa sitoutumista.

• Takaaja: Luotettava takaaja, jolla on puhtaat luottotiedot, voi poistaa vuokranantajan huolen.

• Suuremmat vuokranantajat: Isommilla firmoilla on joskus enemmän pelivaraa luottotietojen suhteen. Kannattaa kysyä.

• Pienempi paikkakunta: Pienemmillä paikkakunnilla vuokra-asunnot eivät ole niin kysyttyjä kuin kaupungeissa, joten vuokranantajat voivat olla joustavampia.

Miksi luottotiedot ovat niin tärkeitä? Ne kertovat maksukyvystäsi. Mutta elämä on monimutkaista. Maksuhäiriömerkintä ei aina kerro koko totuutta. Itsekin olen joskus unohtanut maksaa laskun, vaikka talous on ollut kunnossa. Sellaista sattuu. Mutta merkintä jää.

On myös pohdittava, miten talous on hallinnassa. Jos pystyy osoittamaan, että on oppinut virheistään ja tekee aktiivisesti töitä talouden hallitsemiseksi, se voi auttaa. Ehkä voit näyttää todisteita budjetoinnista tai säästämisestä.

Olen kuullut tarinoita, joissa ihmiset ovat selittäneet tilanteensa vuokranantajalle rehellisesti ja saaneet mahdollisuuden. Rehellisyys voi yllättää. Toisaalta, mikään ei ole taattua. Vuokranantaja tekee päätöksensä omien riskienarviointien perusteella.

Loppujen lopuksi asunnon saanti ilman luottotietoja on kuin ylämäkeen kiipeämistä. Se vaatii enemmän ponnisteluja, mutta huipulle pääsy tuntuu sitäkin paremmalta.

Mitä tarkoittaa vapaa rahoitteinen

Vapaarahoitteiset asunnot: Yksinkertaisesti sanottuna, ne ovat asuntoja, jotka on rakennettu ilman julkista rahoitusta. Tämä tarkoittaa, että rakennuttaja rahoittaa projektin itse, esimerkiksi lainan avulla.

• Ei tulorajoja: Toisin kuin esimerkiksi ARA-asunnot, vapaarahoitteisiin asuntoihin voi hakea kuka tahansa, riippumatta tulotasosta. Tämä tekee niistä houkuttelevia monille. Ajattele sitä: Markkinamekanismi toimii täydellisenä.
• Markkinaehtoinen vuokra: Vuokrataso määräytyy markkinoiden mukaan, eli vuokra on yleensä korkeampi kuin esimerkiksi valtion tuella rakennetuissa asunnoissa. Tämä on luonnollinen seuraus puuttuvasta julkisesta rahoituksesta. Pohditaanpa hetki: voiko vapaarahoitteiset asunnot todellakaan ratkaista asuntojen hintakriisiä? Vai onko se vain yksi palanen isommassa pulmassa?
• Rakentajalle riski ja voitto: Rakentaja kantaa koko rahoitusriskin ja vastaa myös mahdollisesta kannattamattomuudesta. Toisaalta, jos projekti onnistuu, he voivat saada hyvän voiton. Tässä on kapitalismin klassinen logiikka toiminnassa, mutta myös sen rajoitukset näkyvissä.

Filosofinen pohdinto: Vapaarahoitteiset asunnot kuvaavat hyvin markkinatalouden mekanismeja; kysymys on siitä, kuinka paljon yhteiskunta haluaa säännellä asuntojen saatavuutta. Onko oikeudenmukaista, että osa ihmisistä joutuu maksamaan huomattavasti enemmän asumisesta, kun toiset saavat tukea? Onko markkinamekanismi yksin riittävä ratkaisemaan asuntopulaa? Nämä ovat kysymyksiä, joita on syytä pohtia kriittisesti. Omasta mielestäni sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja markkina-ajattelun tasapaino on haastava mutta välttämätön tehtävä.

Vuonna 2023 voimassa olevat säännökset eivät rajoita vapaarahoitteisten asuntojen rakentamista, paitsi yleisillä rakennusmääräyksillä ja kaavoituksella.

Missä päin Helsinkiä kannattaa asua?

Missä Helsingissä kannattaa asua? Palveluiden lähellä? Hmm…

No siis, Ruoholahti ja Jätkäsaari ainakin. HS:n tutkimus? Siellä kanavan vieressä kuulemma kaikki lähellä.

• Kaupat: On siellä ainakin K-Supermarket ja Lidl.
• Kirjasto: Ruoholahden kirjasto siinä metroaseman vieressä.
• Koulut: Peruskoulu on, lukio vähän kauempana.
• Päiväkodit: Niitä on varmaan joka kulmalla, en oo varma.
• Joukkoliikenne: Metro, bussit, ratikka! Aivan loistavat yhteydet.

Mietin just, että pitäiskö itekin muuttaa… No ei kai. Eihän?