Miten ikä ilmoitetaan?

Miten ikä ilmoitetaan? No, se on tietysti yksinkertainen asia, eikö? Mutta silti… ajattelen aina itseäni, ja niitä lukuisia kertoja, kun olen joutunut miettimään tätä. Kirjoitanpa vaikkapa ansioluetteloni, ja se iän ilmoittaminen… aina se hieman jännittää. Onko se liian nuori? Liian vanha? Se on kuin jokin salainen koodi, joka kertoo niin paljon enemmän kuin pelkästään numerot.

Numerolla, siis, yleensä kokonaislukuna, se ilmoitetaan. Kuten 32 vuotta. Tai 7 vuotta, kun tyttäreni syntyi ja minusta tuntui, että aika pysähtyi. Ja aivan samalla tavalla voin olla 67-vuotias – lukumäärä, joka oikeasti hieman hirvittää, ainakin nyt kun kirjoitan tästä. Se on vain luku, totta kai, mutta se sisältää niin paljon kokemuksia, iloja ja suruja. Se on kuin koko elämä tiivistettynä yhteen numeroon.

Mutta se ei ole sama kuin kirjoittaa täysi syntymäpäivä, 27.10.1991. Ei, ikä on jotenkin… yksinkertaisempi. Ei tarvita kaikkia niitä yksityiskohtia. Tiedän kyllä, että jotkut numerologiaan uskovat väittävät, että sekin on tärkeää, mutta minä en ole niin tarkka. Muistan lukeneeni jostain tutkimuksesta, että ikähaitari on tilastollisesti tärkeämpää kuin itse numero, mutta en muista nyt mistä. Oliko se jokin demografia-artikkeli?

Yksikkönä käytetään yleensä vuotta tai “vuotias”. Tai joskus, kontekstista riippuen, vain pelkkä luku. Esimerkiksi, jos puhun jotain ystävästäni: “Hän on jo 40” – siinä se selviää kyllä kontekstista. Kuten sanoin, se on yksinkertainen asia, mutta minulle se on aina ollut jotenkin… merkityksellisempikin kuin pelkkä numero. Se ikä, se on kuin portti omaan historiaan. Se kertoo tarinan, jos osaa kuunnella.