Miten kiinteistö muodostuu?

0 katselukertaa
Kysymykseen miten kiinteistö muodostuu vastaus on virallinen kiinteistötoimitus, esimerkiksi lohkominen, joka kattaa kyseisen maa- tai vesialueen. Uusi tila tai tontti syntyy aina tällä virallisella toimituksella, jonka toteuttajana toimii joko Maanmittauslaitos tai kunnan kiinteistöinsinööri. Pelkän maapohjan lisäksi kiinteistöön kuuluvat myös sillä olevat rakennukset, maalla kasvava puusto sekä pysyvät laitteet, kunhan nämä kaikki ainesosat omistaa täsmälleen sama taho.
Kommentti 0 tykkäystä

Miten kiinteistö muodostuu: Ei vain pelkkää maapohjaa

Tieto siitä, miten kiinteistö muodostuu, on olennaista omistusoikeuksien ja kiinteän omaisuuden rajojen ymmärtämisen kannalta. Rakennusten ja muiden alueella olevien osien laillisen aseman tunteminen selkeyttää omaisuuden hallintaa sekä turvaa omistajan aseman mahdollisissa tulevissa muutostilanteissa. Tutustu kiinteistön muodostumisen perusteisiin, jotta tunnet tarkalleen oman omaisuutesi kokonaislaajuuden ja vältät tarpeettomat sekaannukset.

Miten kiinteistö muodostuu?

miten kiinteistö muodostuu virallisesti kiinteistötoimituksessa, kuten lohkomisessa, ja se koostuu maa- tai vesialueesta, sillä olevista rakennuksista sekä kiinteistä laitteista. Uusi kiinteistö, kuten tila tai tontti, syntyy aina virallisella toimituksella, jonka tekee Maanmittauslaitos tai kunnan kiinteistöinsinööri. [2]

Kiinteistön synty ja virallinen rekisteröinti

Kun uusi alue lohkomisen tai muun kiinteistötoimituksen kautta erotetaan omaksi yksikökseen, se merkitään viralliseen kiinteistön rekisteröinti. Tämän prosessin myötä alue saa oman yksilöivän kiinteistötunnuksen, jonka avulla sitä voidaan virallisesti hallinnoida, myydä tai käyttää vakuutena.

Monet sekoittavat keskenään tontin, tilan ja yleisesti kiinteistön käsitteet. Tässä on usein pientä epävarmuutta siitä, miten nämä eroavat toisistaan ennen kuin virallinen rekisteröinti on tehty loppuun. Virallinen rekisteröinti kuitenkin poistaa epäselvyydet, sillä rekisteritieto toimii virallisena todistuksena kiinteistön olemassaolosta.

Mitä kaikkea kiinteistöön kuuluu?

Kiinteistö ei ole pelkkää maapohjaa. Ainesosien mukaan kiinteistöön kuuluvat itse maapohjan lisäksi sillä olevat rakennukset, puut ja pysyvät laitteet sillä edellytyksellä, että ne omistaa sama taho.[3] Esimerkiksi maalla kasvava puusto ja kiinteät rakennelmat seuraavat kiinteistön omistussuhteita.

Yleisimmät kiinteistötoimituksen lajit

Kiinteistönmuodostamislaki määrittelee tarkasti ne tavat, joilla kiinteistöjä voidaan perustaa, muuttaa tai lakkauttaa. Yleisimmin vastaan tulevia toimituksia ovat lohkominen ja halkominen, joilla jokaisella on oma tarkoituksensa maankäytön järjestelyissä.

Lohkominen ja sen rooli uudessa muodostumisessa

Lohkominen on kiinteistötoimitus, jossa ennestään olemassa olevasta kiinteistöstä erotetaan määräala itsenäiseksi kiinteistökseen. Tämä prosessi käynnistyy yleensä silloin, kun kiinteistöstä on myyty tai luovutettu tietty alue, ja tälle alueelle halutaan luoda oma rekisteritunnus.

Halkominen ja yhteisten alueiden jakaminen

Halkomisessa puolestaan puretaan yhteisomistussuhde jakamalla ennestään yhteinen kiinteistö osakkaiden kesken heidän osuuksiensa suhteessa. Tämä poikkeaa lohkomisesta sillä tavoin, että siinä ei luoda pelkkää uutta määräalaa, vaan koko olemassa oleva kohde jaetaan uudelleen osakkaiden kesken.

Miten prosessi etenee käytännössä?

Uuden kiinteistön luominen vaatii aina viranomaiskäsittelyn. Maanmittauslaitoksen tai kunnan kiinteistöinsinöörin tehtävänä on surottaa tarvittavat rajankäynnit, merkitä maastoon rajat ja laskea pinta-alat ennen virallista rekisteröintiä.

Kiinteistönmuodostuksen kesto vaihtelee tapauskohtaisesti riippuen siitä, millaisesta alueesta on kyse ja kuinka monen osapuolen etuja toimituksessa pitää yhteensovittaa. Ammattilaisten suorittama toimitus takaa sen, että rajat pysyvät selkeinä sukupolvesta toiseen.

Eri kiinteistötoimitusten vertailu

Kiinteistönmuodostuksessa käytetään erilaisia toimitustapoja riippuen siitä, mitä maapohjalle halutaan tehdä. Seuraavassa vertaillaan kahta yleisintä tapaa: lohkomista ja halkomista.

Lohkominen

  • Perustuu yleensä kiinteistön kauppaan tai luovutukseen
  • Erottaa määräala itsenäiseksi kiinteistökseen
  • Syntyy uusi itsenäinen kiinteistö omalla tunnuksella

Halkominen

  • Osakkaiden yhteinen tai yksittäinen vaatimus
  • Purkaa olemassa oleva yhteisomistussuhde
  • Yhteinen kiinteistö jaetaan omiin osiinsa osakkaille
Lohkominen on luonteeltaan kaupan jälkeinen toimenpide, jolla myyty alue itsenäistetään, kun taas halkomisella selvitetään ja jaetaan yhteisomistuksessa olevia tiloja. Molemmat vaativat aina virallisen maanmittausviranomaisen päätöksen.

Matin ja Maijan kiinteistönlohkomisen vaiheet

Matti ja Maija päättivät ostaa vanhasta sukutilasta määräalan omakotitalon rakentamista varten, mutta heitä mietitytti se, miten alueesta saadaan virallisesti itsenäinen kokonaisuus.

Aluksi prosessi tuntui hankalalta, sillä he eivät tienneet, pitikö heidän ottaa yhteyttä suoraan kuntaan vai Maanmittauslaitokseen.

Pienien selvittelyjen jälkeen he tajusivat jättää kiinteistötoimitushakemuksen ajoissa, jotta maastomittaukset saatiin tehtyä ennen talven tuloa.

Muutaman kuukauden kuluttua toimitus oli valmis, alue sai oman kiinteistötunnuksen ja he pystyivät vihdoin hakemaan lopullista rakennuslupaa ilman viivästyksiä.

Yhteenveto luettelona

Virallinen syntyprosessi

Uusi kiinteistö syntyy aina virallisella kiinteistötoimituksella, jonka tekee joko Maanmittauslaitos tai kunnan kiinteistöinsinööri.

Rekisteröinnin merkitys

Vain kiinteistörekisteriin merkitty alue saa oman yksilöivän kiinteistötunnuksen, mikä mahdollistaa sen laillisen omistuksen ja hallinnan.

Laaja koostumus

Kiinteistöön kuuluu maapohjan lisäksi myös sillä sijaitsevat saman omistajan rakennukset, puusto ja pysyvät kiinteät laitteet.

Tietojen yhteenveto

Mikä ero on kiinteistöllä, tilalla ja tontilla?

Kiinteistö on yleiskäsite kaikille rekisteröidyille kiinteistöyksiköille. Tila on perinteinen maaseudun kiinteistötyyppi, kun taas tontti on kaavoitetulla alueella sijaitseva rakennuspaikka, joka on merkitty asemakaavaan.

Kuka voi tehdä kiinteistötoimituksen?

Kiinteistötoimituksia saavat laillisesti suorittaa vain Maanmittauslaitoksen määräämät maanmittausinsinöörit tai sen tähän erikseen valtuuttamat kunnan kiinteistöinsinöörit.

Jos pohdit, mitä tarkoittaa kiinteistön verotusarvo, lue lisätietoa aiheesta.

Kauanko kiinteistön muodostuminen kestää?

Virallisen kiinteistötoimituksen kesto vaihtelee yleensä muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen riippuen alueen ruuhkatilanteesta ja mahdollisten rajanaapureiden kuulemisten laajuudesta.

Huomautukset

  • [2] Finlex - Uusi kiinteistö, kuten tila tai tontti, syntyy aina virallisella toimituksella, jonka tekee Maanmittauslaitos tai kunnan kiinteistöinsinööri.
  • [3] Finlex - Ainesosien mukaan kiinteistöön kuuluvat itse maapohjan lisäksi sillä olevat rakennukset, puut ja pysyvät laitteet sillä edellytyksellä, että ne omistaa sama taho.