Onko asumisoikeusasunto omistusasunto?

Onko asumisoikeusasunto omistusasunto? Se on kysymys, joka pyörii monen mielessä, ja minunkin. Ja vastaus? No, se ei ole ihan niin mustavalkoinen. Omalla kohdallani se on… monimutkaista. Tuntuu vähän siltä kuin olisi vuokralla, mutta silti – jollain oudolla tavalla – enemmän kodilta. Tiedättekö sen tunteen? Vuokra-asunnossa on aina se pieni, piinaava ajatus, että tämä ei ole oikeasti minun. Että joskus joudun lähtemään. Mutta asumisoikeusasunnossa… siinä on erilainen tunnelma.

Vaikka en omistakaan seiniä, saan maalata ne. Voin valita tapetin, joka tuntuu oikealta. Ripustaa tauluja ja hyllyjä ilman lupaa. Muistan kun ensimmäistä kertaa porasin reiän seinään, ja se ei tuntunut… laittomalta. Se tuntui siltä, että teen kodista minun kotiani. Eikö se olekin tärkeää? Se tunne, että voi laittaa juuri ne verhot, jotka haluaa, vaikka ne olisivatkin vähän liian räikeät?

Totta kai, omistusasunnossa on se oma viehätyksensä. Se ajatus siitä, että rakentaa omaa pesää, omaa sijoitusta. Mutta rehellisesti, minulle se tuntuu vielä kaukaiselta unelmalta. Hinnat ovat… no, mitä ne ovat. Ja asumisoikeusasunto on juuri nyt täydellinen ratkaisu. Se antaa minulle sen turvallisuuden ja vakauden tunteen, jota kaipaan. Ei tarvitse pelätä vuokran nousua tai sitä, että vuokranantaja päättää myydä asunnon alta.

Luin jostain, että asumisoikeusasunnoissa asuu jotain 200 000 suomalaista. Se on aika paljon! Ja jotenkin se ajatus, että en ole tässä yksin, lohduttaa. On muitakin, jotka ovat valinneet tämän vaihtoehdon. Ja se tuntuu… hyvältä.

Niin, ei se ehkä ole ihan sama asia kuin omistaa oma asunto. Mutta minulle se on tarpeeksi. Ainakin nyt. Tärkeintä on, että minulla on paikka, jossa voin olla minä itse. Ja rehellisesti, eikö se ole kaiken a ja o?