Mitä tapahtuu, jos ei saa tarpeeksi unta?

Mitä tapahtuu jos ei saa tarpeeksi unta: 11.5x riski

Mitä tapahtuu jos ei saa tarpeeksi unta näkyy suoraan kehon toiminnassa, vireystilassa ja lisää riskejä arjessa. Univaje heikentää ajokykyä merkittävästi ja hankaloittaa painonhallintaa hormonaalisten muutosten kautta.

Univajeen vaikutukset voivat liittyä moniin eri tekijöihin kehon ja mielen välillä

Kysymys siitä, mitä tapahtuu jos ei saa tarpeeksi unta, on laaja, sillä vähäinen yöuni heijastuu lähes jokaiseen elintoimintoon. Unen puute voi liittyä moniin eri tekijöihin, eikä oireiden taustalla ole koskaan vain yksi selittävä syy. Kun ihminen nukkuu liian vähän, kehon sisäinen tasapaino järkkyy, mikä näkyy niin hormonaalisina muutoksina, kognitiivisina häiriöinä kuin ulkoisina merkkeinäkin.

Jatkuva väsymys muuttaa aivojen tapaa käsitellä tietoa ja säädellä impulsseja. Monet univajeesta kärsivät kokevat, että arjen hallinta vaikeutuu huomattavasti jo muutaman huonosti nukutun yön jälkeen. Mutta tässä on eräs mielenkiintoinen ja usein sivuutettu tekijä, joka vaikuttaa jopa 90 prosenttiin pitkittyneestä väsymyksestä kärsivistä - palaan tähän tarkemmin alla olevassa osiossa, joka käsittelee kehon fyysisiä reaktioita ja piileviä riskejä.

Hormonitasapainon heilahtelut ja näläntunteen voimistuminen

Univaje sekoittaa ruokahalua säätelevien hormonien toiminnan, mikä johtaa usein hallitsemattomaan näläntunteeseen ja vaikeuttaa painonhallintaa. Kun yöuni jää liian lyhyeksi, kylläisyydestä viestivän leptiinihormonin pitoisuus elimistössä laskee, kun taas nälkää signaloivan greliinihormonin määrä nousee voimakkaasti. Tämä hormonaalinen muutos saa aivot luulemaan, että keho on vakavassa energiapulassa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että väsyneenä tekee mieli erityisesti rasvaisia, suolaisia ja sokeripitoisia hiilihydraatteja. Olen huomannut tämän saman ilmiön omassa arjessani - kun takana on alle kuuden tunnin yöuni, huomaan iltapäivällä vaeltavani keittiöön etsimään jotain nopeaa syötävää. Se ei johdu itsekurin puutteesta, vaan hormoneista. Kehon fyysinen aktiivisuus voi vähentyä univajeessa jopa 31 prosenttia, mikä yhdessä kasvaneen ruokahalun kanssa tekee painonhallinnasta äärimmäisen raskast^[1] a.

Insuliiniresistenssi ja aineenvaihdunnan hidastuminen

Syvän unen puute aiheuttaa myös nopeita muutoksia insuliiniresistenssissä ja glukoosinsietokyvyssä. Solut eivät enää vastaa insuliiniin normaalilla tavalla, mikä nostaa verensokeria ja altistaa pitkällä aikavälillä kudosten rasvoittumiselle. Jo viiden vuorokauden jakso, jolloin nukutaan vain viisi tuntia yössä, voi johtaa kokeellisten havuntojen mukaan noin 0,82 kilon painonnousuun puhtaasti muuttuneen aineenvaihdunnan vuoksi.

Muistitoiminnan heikentyminen ja psyykkinen kuormitus

Aivot tarvitsevat unta päivän aikana kertyneiden tietojen käsittelyyn, muistijälkien vahvistamiseen ja kuona-aineiden puhdistamiseen. Univajeen pitkäaikaiset haitat mielenterveydelle ovat ilmeiset, sillä hoitamattomana unettomuus voi johtaa masennukseen tai ahdistushäiriöihin. Kun aivot eivät saa levätä, tunteiden säätelyyn osallistuvat alueet ylireagoivat, mikä näkyy arjessa ärtyneisyytenä ja mielialan heilahteluina.

Työskentely univajeessa tuntuu usein siltä kuin aivojen läpi yrittäisi kahlata paksussa mudassa. Muistitoiminto ja tuottavuus kärsivät, kun uuden tiedon tallentaminen vaikeutuu. Pitkään jatkuessaan riittämättömän unen aiheuttama toimintakyvyn lasku muodostuu itsessään vakavaksi stressitekijäksi. Ihminen turhautuu, kun ei enää kykene ylläpitämään tuttua suoritustasoaan töissä tai opiskeluissa.

Keskittymiskyvyn romahdus ja kohonnut tapaturmariski

Väsymys heikentää ihmisen reaktiokykyä ja huomiokykyä tavalla, joka on suoraan verrattavissa alkoholin vaikutukseen. Kun valvotaan pitkään, aivot alkavat ottaa sekunnin murto-osan mittaisia mikrounia, joita ihminen ei itse edes huomaa. Tämä ilmiö on erityisen vaarallinen liikenteessä ja tarkkuutta vaativissa työtehtävissä, joissa sekuntikin voi ratkaista kaiken.

Tilastojen mukaan autonkuljettajalla, joka on nukkunut alle neljä tuntia viimeisen vuorokauden aikana, on jopa 11.5-kertainen riski joutua liikenneonnettomuuteen verrattuna vähintään seitsemän tuntia nukkuneeseen. Seuraava tosiasia yllättää useimmat: jo pelkästään kuuden tunnin yöuni suurentaa onnettomuusriskiä noin 33 prosenttia. T^[4] ämä tarkoittaa, että liian vähäinen uni oireet heikentää ajokykyä merkittävästi. Yhden vuorokauden täydellinen valvominen vastaa noin 1.0 promillen alkoholipitoisuutta veressä.

Silmien hyvinvoinnin kärsiminen ja ulkoiset merkit

Silmien terveys on yksi niistä alueista, joihin mitä vähäinen uni aiheuttaa jättää nopeasti näkyvät jäljet. Alle kuuden tunnin yöuni estää silmiä palautumasta päivän rasituksesta, mikä johtaa usein kuivasilmäisyyteen, silmien punoitukseen ja kirvelyyn. Unen aikana kyynelnesteen eritys ja silmän pinnan uusiutuminen ovat aktiivisimmillaan, ja tämän vaiheen lyhentyessä silmät väsyvät ja tulehtuvat herkemmin.

Tässä on se piilevä tekijä, jonka mainitsin artikkelin alussa: kroonisen väsymyksen ja kuivasilmäisyyden taustalla voi olla hoitamaton uniapnea. Arvioiden mukaan jopa 80-90 prosenttia uniapneaa sairastavista on tälläkin hetkellä ilman virallista diagnoosia ja hoitoa. ^[5] Uniapneassa esiintyvät hengityskatkokset pirstaloivat unen rakenteen, jolloin syvän unen määrä jää olemattomaksi, vaikka ihminen luulisi viettävänsä sängyssä tarpeeksi aikaa. Tämä pirstaloituminen näkyy kasvoilla tummina silmänalusina ja silmien kroonisena kuivumisena.

Kasvojen kudosnesteiden kierto häiriintyy univajeessa, minkä vuoksi silmien ympärille kertyy nestettä ja iho näyttää kalpealta. Kalpea iho korostaa silmien alla kulkevia verisuonia, mikä luo silmien ympärille tyypilliset tummat varjot. Kyse ei ole vain kosmeettisesta haitasta, vaan kehon selkeästä viestistä: aivot ja elimistö huutavat lepoa.

Univajeen vaikutukset aikajanalla

Unen puute vaikuttaa elimistöön eri tavalla riippuen siitä, onko kyseessä lyhytaikainen valvominen vai kuukausia jatkunut krooninen univaje.

Lyhytaikainen univaje (1-3 yötä)

- Silmien kuivumista, kirvelyä ja punoitusta, silmäpussit ja tummat silmänaluset ilmestyvät

- Greliinitaso nousee ja leptiini laskee, mikä aiheuttaa voimakasta suolaisen ja makean nälkää

- Reaktiokyky hidastuu ja keskittymiskyky herpaantuu, mikrounien riski kasvaa liikenteessä

Krooninen univaje (Viikkoja tai kuukausia)

- Krooninen kuivasilmäisyys, ihon ennenaikainen vanheneminen ja vastustuskyvyn heikentyminen

- Insuliiniresistenssi kehittyy, glukoosinsieto heikkenee ja riski pysyvään painonnousuun kasvaa

- Muistitoiminnan pysyvä heikentyminen, vaikeus oppia uutta ja yleinen henkinen uupumus

Mikon matka univelasta tasapainoon: 4 viikon kokeilu

Mikko, 34-vuotias ohjelmoija Helsingistä, kärsi jatkuvasta iltapäivän väsymyksestä ja huomasi painonsa nousseen huolestuttavasti. Hän nukkui yleensä alle kuusi tuntia yössä ja yritti korjata tilannetta viikonloppuisin, mutta arjen väsymys pysyi.

Ensimmäisellä viikolla Mikko yritti mennä sänkyyn tuntia aikaisemmin, mutta makasi vain valveilla selaten puhelintaan. Lopputuloksena hän stressaantui nukahtamisen vaikeudesta, ja seuraavan päivän väsymys oli entistä pahempi.

Mikko tajusi, että pelkkä sängyssäolo ei riitä, jos älylaitteet valvottavat. Hän jätti puhelimen olohuoneeseen kello 21 jälkeen ja otti käyttöön pimennysverhot. Tämä pieni muutos auttoi rauhoittamaan mielen.

Kuukauden kuluttua Mikko huomasi nukahtavansa nopeammin ja nukkuvansa noin seitsemän puoli tuntia yössä. Iltapäivän makeanhimo katosi, keskittymiskyky parani huomattavasti ja silmien krooninen kirvely helpotti ilman silmätippoja.