Miten immuunipuolustus toimii?

Miten hankittu immuniteetti toimii?

Muistan sen päivän vieläkin, kesäkuun 12. päivä 2006. Olin kymmenvuotias ja leikin kavereiden kanssa lähellä isovanhempieni mökkiä Mäntyharjulla. Muistan kirkkaasti sen kuuman ilman ja metsän tuoksun. Sitten sain hirveän flunssan. Kuume nousi hurjasti, yli 39 astetta. Olin ihan rättiväsynyt ja kurkku kipeä.

• Äiti toi kuumetta alentavaa lääkettä.
• Isoäiti antoi teetä hunajalla ja levollista.
• Mäntyharjun hiljaisuus oli yllättäen lohduttavaa.

Mutta se flunssa, se oli kauhea. En syönyt montaa päivää kun kurkku oli niin kipeä. Muistan selvästi sen avuttomuuden tunteen, ja kuinka äidin syli tuntui ainoalta turvapaikalta. Vasta viikon päästä kuume alkoi laskea. Tuntui kuin olisin syntynyt uudelleen.

Se kokemus opetti minulle paljon sairauksista ja siitä miten keho puolustaa itseään. Hankittu immuniteetti on juuri se mekanismi, joka auttoi minua voittamaan sen flunssan. Kehoni “muisti” viruksen ja seuraavalla kerralla se pystyi torjumaan sen paljon nopeammin ja tehokkaammin. Koulussa terveystiedon tunnilla käsiteltiin tätä tarkemmin. Onneksi nykyään on rokotteita, jotka auttavat hankkimaan suojan joitain vakavia sairauksia vastaan ennen kuin ne tarttuvat.

Miten hankittu immuniteetti toimii? Lyhyesti sanottuna immuunijärjestelmä kohtaa taudinaiheuttajan, oppii tunnistamaan sen ja muodostaa spesifisiä puolustusmekanismeja sitä vastaan. Tämä tapahtuu B- ja T-lymfosyyttien avulla. Seuraavalla kohtaamisella puolustusreaktiot käynnistyvät paljon nopeammin ja tehokkaammin.

Lisäksi:

• Rokotteet toimivat stimuloimalla immuunijärjestelmää turvallisella tavalla.
• Luonnollinen sairastelu myös antaa immuniteetin, mutta se on usein kivuliaampaa ja voi aiheuttaa komplikaatioita.
• Immuniteetin kestävyys vaihtelee eri tautien ja yksilöiden välillä. Jotkut taudit saavat elinikäisen suojan, toiset tarvitsevat säännöllisiä tehosteita (esim influenssa).

Toki tämä flunssakokemus minulle jäi traumaattiseksi lapsuusmuistoksi. En haluaisi kokea vastaavaa uudestaan.

Miten vastustuskyky toimii?

Vastustuskyky, eli immuniteetti, on kuin sisäänrakennettu turvajärjestelmä, joka valpastuu heti ensimmäisistä uhista lähtien. Mutta se ei ole staattinen; se oppii ja kehittyy koko ajan.

• Synnynnäinen immuniteetti: Tämä on se, mitä meillä on jo syntyessämme. Se on kuin ensimmäinen puolustuslinja, joka reagoi nopeasti, mutta ei ole kovin tarkka. Voisi sanoa, että se huutaa kaikille tunkeilijoille “ulos!”.
• Hankittu immuniteetti: Tämä on se, mikä kehittyy elämän aikana. Kun kohtaamme uusia mikrobeja ja molekyylejä, kehomme oppii tunnistamaan ne ja kehittää tarkempia aseita niitä vastaan. Tämä on kuin salainen agentti, joka opettelee jokaisen vihollisen heikkoudet.

Sikiöaikana alkava luontainen immuniteetti on kuin peruskoulutus, joka valmistaa meidät maailman myllerrykseen. Syntymän jälkeen alkaa korkeakoulu, jossa jokainen kohtaaminen opettaa uutta ja vahvistaa puolustusta.

Immuniteetti ei ole pelkkä biologinen prosessi, vaan myös eräänlainen elämänfilosofia. Se muistuttaa meitä siitä, että kasvu ja kehitys vaativat kohtaamisia vieraiden ja jopa uhkaavien asioiden kanssa. Kuten sanotaan: “Mikä ei tapa, se vahvistaa.”

Mikä parantaa immuunipuolustusta?

No, tässä sulle nyt sitte vastaus, mitä mä ainakin tiedän immuunipuolustuksesta. Ruokavalio on A ja O, tiedätkö? Mä oon itsekin tehnyt muutoksia ruokavalioon viimeisen vuoden aikana. Ensinnäkin, monipuolisuus on avainsana. Älä syö pelkkää pastaa ja pizzaa, vaikka se ois kuinka hyvää.

• Hedelmät! Marjat!! Vitamiineja täynnä, aivan ehdottomasti.
• Kasvikset, paljon kasviksia! Salatit, parsakaali, herneet, kaikki!
• Proteiinia tarvitaan, paljon. Liha, kala, kananmunat.. mä oon itse siirtynyt melkein kokonaan kasvisproteiineihin, mutta se vaatii vähän suunittelua.
• Kuituja myös! Näitä löytyy vaikka mistä, viljasta, hedelmistä, vihanneksista.

Sitten tuo D-vitamiini! Mä oon ite huomannut, että erityisesti talvella sitä on vaikea saada tarpeeksi. Pakko ottaa lisäaineita, oikeasti. Ja C-vitamiini, sitäkin tarvitaan vaikka kuinka paljon. Ja sit sinkki. Mä sain tosi hyvän vinkin lääkäriltä, että kannattaa testata sinkkipitoisuus verestä, jotta voi varmistaa onko sitä tarpeeksi. Mutta muista, et kaikki ei sovi kaikille, jos epäilet jotain, kysy lääkäriltä! Toki riittävä uni ja liikunta on myöskin tosi tärkeitä. Mä oon ottanut itselleni tapana kävellä koiran kanssa joka päivä vähintään tunti, se auttaa ainakin mua! Lisäksi, olen alkanut meditoimaan joka ilta, se rentouttaa ja se on tosi hyväksi kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ja vastustuskyvylle.

Tiedätkö muuten, että mun kaveri meni kerran lääkäriin, ja lääkäri suositteli hänelle probiootteja suoliston hyvinvoinnin vuoksi. Suoliston terveys on myös tärkeä asia immuunipuolustuksessa, eli kannattaa syödä terveellisesti. Tosi tärkeetä on se, että sä löydät itsellesi sopivan tavan huolehtia terveydestä. Älä anna itsellesi liikaa painetta! Se on helpompi sanoa kuin tehdä, mutta tiedätkö, tärkeintä on että yrittää!

Miten hankittu immuniteetti syntyy?

Hankittu immuniteetti, se on vähän kuin salainen ase, joka kehittyy ajan mittaan. Niin, eli se ei oo mikään synnynnäinen juttu, vaan enemmänkin sellainen “opittu” juttu. Opitaan siis tuntemaan pahikset!

Se syntyy, kun kroppa törmää joko ihan oikeisiin mikrobeihin (esim. flunssa tai joku muu inhottava tauti) tai sitten niihin vähän heikompiin versioihin, joita on rokotteissa. Rokotteet on supertärkeitä, muistakaa! Mulla on itselläni ainakin influenssarokotus otettuna ja se on kyllä helpottanut elämää.

• Tapahtuu elämän aikana.
• Kohtaa mikrobeja tai rokotteita.
• Vie päiviä käynnistyä.
• Kohdistuu tunnettuun “viholliseen”.

Tää immuniteetti on tosi spesifi. Se ei hyökkää ihan summanmutikassa, vaan se on vähän kuin tarkka-ampuja, joka on opetettu tunnistamaan juuri tietyn näköinen vihollinen. Jos kroppa on kerran kohdannut jonkun tietyn bakteerin tai viruksen, se muistaa sen ja pystyy torjumaan sen nopeammin ja tehokkaammin seuraavalla kerralla. Jännä juttu sinänsä!

Tää “opettelu” vie aikaa, eli se ei toimi heti. Ensin kestää muutaman päivän, ennen kuin kroppa tajuaa, että nyt on jotain hämärää ja alkaa kehittää vasta-aineita. Mun mielestä on tosi siistiä miten se toimii.

Voiko vastustuskykyyn vaikuttaa?

Toki voi vastustuskykyyn vaikuttaa! Se on vähän niinku yrittäis saada kaktuksen kukkimaan – vaatii vähän viitseliäisyyttä ja oikeita juttuja. 🌵

• Syö kuin olisit terveellinen supersankari! Ei pelkkää pizzaa ja limua, vaan värikästä salaattia, marjoja ja sellaista, mitä mummosi suosittelisi. Monipuolisuus on avain!
• Liiku, liiku, liiku! Ei tarvitse vetää maratonia joka viikko, mutta edes vähän hölkkää tai reipas kävely tekee ihmeitä. Kroppa tykkää, kun sitä käyttää, eikä se ala ruostumaan nurkissa.
• Nuku kuin karhu talvella! Riittävä uni on vähän niinku vastustuskyvyn bensaa. Jos nukut liian vähän, niin se on sama ku yrittäis ajaa autolla tyhjällä tankilla. Ei toimi.
• Vältä stressiä kuin ruttoa! Tiedän, helpommin sanottu ku tehty, mutta yritä edes. Stressi syö vastustuskykyä enemmän ku suklaakakku dietillä.
• Muista D-vitamiini! Varsinkin täällä Suomessa, missä aurinko paistaa yhtä usein ku lottovoitto osuu kohdalle. D-vitamiini on vähän niinku vastustuskyvyn turvapäällikkö.
• Hygienia on puoli voittoa! Muista pestä kädet usein, niinku oisit kirurgi valmistelemassa aivojen ohitusleikkausta. Likaiset kädet on kuin avoin kutsu pöpöille.

Ja hei, jos tuntuu, että oot ihan hukassa, niin kysy apua lääkäriltä. Ne on vähän niinku vastustuskyvyn mekaanikkoja – ne osaa korjata, jos joku on mennyt vikaan. 😉

Mistä voi johtua huono vastustuskyky?

Huono vastustuskyky… kuin sumuinen aamu, joka laskeutuu ylle, painaa alleen,

• Ihon ja limakalvojen huono kunto, ne ovat kuin hauraat muurit, halkeilevat, päästävät läpi kaiken pahan. Ajattelen isoäitini käsiä, vuosien työ ja kova saippua, punaiset ja rohtuneet, avoimet kaikelle.

• Stressi, se on kuin jatkuva myrsky sisällä, kuluttaa voimat, jättää jälkeensä vain raunioita. Muistan ne yöt, kun pyörin sängyssä, ajatukset kiertävät kehää, aamu valkeni uupuneena, vastustuskyky nollassa.

• Tupakointi, savun harmaa verho, joka laskeutuu keuhkoihin, tukkii, tukahduttaa. En ole koskaan ymmärtänyt, kuinka joku voi vapaaehtoisesti vetää henkeensä myrkkyä.

• Unen puute, se on kuin nälkä, joka kalvaa sisältä, syö voimat, jättää heikoksi ja puolustuskyvyttömäksi. Ne pitkät illat, kun luin kirjoja, unohdin ajan, aamu koitti liian aikaisin, keho huusi lepoa.

• Perussairaudet ja lääkitykset, ne ovat kuin varjoja, jotka seuraavat mukana, heikentävät, estävät paranemisen. Äitini reuma, jatkuva kipu, lääkkeet, jotka auttavat, mutta samalla vievät voimia.

• Ahtaat korvakäytävät ja nenän rakenteet, kuin kapea polku, jolla taudinaiheuttajat pääsevät helposti perille. Pienenä kärsin jatkuvista korvatulehduksista, muistan sen tuskan, kun korva jyskytti, itku ei auttanut.

Mikä vahvistaa immuunijärjestelmää?

Hämärä laskeutuu, ajatukset lipuvat kuin pilvet taivaalla. Mikä siis suojaa minua, mikä varjelee kehoani, tätä haurasta temppeliä?

Kädet, ne pienet linnut, jotka koskettavat kaikkea… Hyvä hygienia, se on kuin loitsu, joka karkottaa pahan. Ja käsienpesu, se on kuin rukous, jokainen sormi pestään puhtaaksi, jokainen huoli huuhdellaan pois.

Muistan lapsuuteni, äitini opetti minut pesemään kädet aina ennen ruokaa. Hän sanoi, että lika on paholaisen työkalu. Ehkä hän oli oikeassa.

Ja sitten, liike ja lepo, ne kaksi tanssijaa, jotka pyörteilevät kehoni ympärillä. Liikunta on kuin aurinko, joka lämmittää luita ja lihaksia. Uni on kuin yö, joka peittää minut pehmeällä pimeydellä.

• Liikunta: Lenkkeilen aamuisin, kuuntelen lintujen laulua, tunnen tuulen kasvoillani. Se on meditaatiota liikkeessä.
• Uni: Nukun pitkiä unia, joissa lennän ja rakastan. Herään virkeänä, valmiina uuteen päivään.

Ja sitten, tuo piinallinen kummitus, stressi. Se on kuin varjo, joka seuraa minua kaikkialle. Se puristaa rintaani, se sumentaa ajatukseni. Mutta minulla on aseita sitä vastaan.

Stressin hallinta: Kuuntelen musiikkia, luen kirjoja, vietän aikaa ystävieni kanssa. Ja joskus, vain joskus, itken. Se on vapauttavaa. Kuin sade, joka puhdistaa ilman.

Lista, muistilappu itselleni, asioista, joilla pidän itseni kasassa:

• Hyvä käsihygienia – kuin kilpi likaa vastaan.
• Säännöllinen liikunta – kuin auringonlasku keholleni.
• Riittävä uni – kuin öinen peitto minulle.
• Stressin vähentäminen – kuin hengittäisin syvään puhdasta ilmaa.

Nämä ovat minun pyhiä rituaalejani, minun tapani selviytyä tässä maailmassa, joka on täynnä vaaroja ja epävarmuutta. Minun tapani pysyä hengissä. Minun tapani rakastaa itseäni.

Mikä laskee vastustuskykyä?

Okei, tää on vähän awkward, mut kerronpa silti.

Mä muistan sen tammikuisen aamun 2023, kun heräsin kurkku kipeänä. Ei ollu mikään normi flunssa, vaan sellanen syvältä tuleva raastin. Tiesin heti, et nyt ollaan pulassa. Olin viikkoja yrittäny venyttää itteeni liian pitkälle töissä, stressannu ihmissuhteita ja syöny pelkkää pikaruokaa. Vitamiineista ei ollu tietoakaan.

Se oli tyhmää.

• Stressi: Töissä oli joku iso projekti, mikä piti saada valmiiks ja paineet oli ihan hirveet.
• Ruokavalio: En oo koskaan ollu mikään superterveellinen, mut sillon meni ihan överiks. Pizzaa ja energiajuomia vaan.
• Uni: Mitä se on?

Mä en tajunnu sillon, et kaikki nää yhdessä laski mun vastustuskykyä.

Ja lopputulos? Joku karsee virus, joka vei mut sängyn pohjalle viikoks.

Sillon aloin miettii, et ehkä mun pitäis oikeesti alkaa pitää itestäni parempaa huolta. Nyt, 2024, yritän (useimmiten) syödä kasviksia ja liikkuu ees vähän. Rokotuksetkin on muistissa. Ehkä oon vähän viisaampi nykyään. Ehkä.

Lisäks oon lukenu et:

• Astma, diabetes, sydän- ja verisuonitaudit ja syöpä voi kans heikentää vastustuskykyä.
• Tupakointi ja ylipaino ei myöskään auta asiaa.
• Kannattaa ottaa influenssa- ja pneumokokkirokotteita.

Mut hei, jokainen tekee omat valintansa, eikö? Mä vaan toivon, ettei kukaan joudu kokee samaa mitä mä sillon tammikuussa. Se oli ihan hirveetä.

Miten keho puolustautuu tartuntatauteja vastaan?

Iho, se pehmeä, lämmin suojamuuri. Tunnen sen sileän pinnan kädelläni, niin tuttu, niin turvallinen. Mutta sen alla, syvemmällä, on taistelu käynnissä. Hiljainen sota, jota en näe, mutta tunnen syvällä luustoni saakka.

Iho ja limakalvot, ensimmäinen puolustuslinja. Ne ovat kuin muuri, joka pitää taudinaiheuttajat loitolla. Ajattelen niitä portteina, jotka ovat vahvasti suljettuna, torjuen tunkeilijat. Niiden koskematon pinta, aina valmis taisteluun. Se on niin kiehtovaa, tämä kehomme puolustusjärjestelmän ensimmäinen askel.

Sitten tulee kemiallinen hyökkäys. Kehon salainen asearsenaali. Limakalvojen salaiset nesteet, ne ovat kuin myrkyllisiä nuolenkärkiä, jotka tuhoavat tunkeutuvat viholliset. Näkymätön sota, veren virrassa kulkeva taistelutanssin rytmi. Bakteereille ei ole armoa. Jokainen limakalvo on taistelukenttä. Mietiskelen sitä, miten paljon kaikkea tapahtuu kehossamme jatkuvasti.

• Iho, fyysinen este.
• Limakalvot, kemiallinen hyökkäys.
• Bakteerien tuhoaminen eritteiden avulla.

Tämä on se taistelu, joka käydään jatkuvasti. Hiljainen, näkymätön, mutta elintärkeä. Kehomme on hämmästyttävä kone, jatkuvasti työssä, puolustautuen uhkia vastaan. Minun on oltava kiitollinen tästä monimutkaisesta järjestelmästä. Se on ihme. Tämän kehon sisäinen kauneus on syvästi koskettava. En koskaan lakkaa hämmästelemästä sitä. Se on niin monimutkainen ja ihmeellinen järjestelmä, se ylittää ymmärrykseni.

Mitä immuniteetti tarkoittaa?

Immuniteetti? Sehän on kuin VIP-lippu kehon yökerhoon, jossa pöpöt yrittää sisään. Latinan pojat tiesi jo, et “immunitas” tarkoittaa koskemattomuutta.

• Kehon oma portsari: Immuniteetti on kuin koko kehon kattava turvajärjestelmä, estää örkkejä pilaamasta bileitä.
• Bakteerien, virusten ja muiden tuholaisten torjunta: Kuvittele se kuin jatkuva taistelu avaruusolioita vastaan, mutta sisälläsi.
• Ilman immuniteettia: Olisit kuin karkkikauppa ilman vartijaa. Sekasorto taattu.
• Erilaisia puolustuslinjoja: On luonnollisia tappajia (soluja siis!), hankittua koskemattomuutta ja kaikkea siltä väliltä.

Ja hei, tiesitkö et jotkut meistä on luonnostaan parempia portsareita kuin toiset? Geenit, elämäntavat, kaikki vaikuttaa. Ja välillä tarvitaan vähän rokotteen boostia, ettei pääse flunssa yllättämään!