Paljonko Helsingissä on tyhjiä asuntoja?

Paljonko Suomessa on tyhjiä asuntoja?

Joo, siis tyhjiä asuntoja Suomessa. Huh huh, paljon niitä on! Tilastokeskus sanoi viime vuonna, että 370 000. Kolmesataa seitsemänkymmentätuhatta! Aika paljon, eikö? Se on siis ihan hirveä määrä. Vakituisesti tyhjiä asuntoja siis, ei sellaisia missä joku käy vaikkapa vain viikonloppuisin.

Tiesitkö muuten, että suurin osa niistä on kerrostaloissa? Mä luulen että erityisesti Helsingissä ja muissa isoissa kaupungeissa on ihan hirveästi tyhjiä asuntoja. Ja tiedätkö mikä on niiden isoin ongelma? No se, että ne ovat usein liian kalliita. Ihmisillä ei yksinkertaisesti ole varaa vuokrata tai ostaa asuntoa vaikka tyhjiä onkin. Ihan älytön tilanne.

Mutta sitten taas… osa niistä on varmaan sellaisia, joita remontoidaan tai joita ei vaan ole vielä saatu vuokrattua. Tai sitten omistajat vaan pitävät niitä tyhjinä sijoituksena. Tai ehkä perintöasuntoja jotka odottavat uusia asukkaita.

• Kaupunkien keskittymä: Suurin osa tyhjistä asunnoista on isoissa kaupungeissa.
• Hintaongelma: Monet tyhjät asunnot ovat liian kalliita tavallisille ihmisille.
• Eri syitä tyhjyyteen: Remontit, vuokraamaton tila, sijoitusasunnot, perintöasunnot.

Mun kaveri asuu Espoossa, ja hän kertoi, että hänen lähellä on monta tyhjää asuntoa. Ihan uusia, hienoja asuntoja, joissa ei asu ketään. Hullua. Tää tilanne on tosi monimutkainen, eikä siihen ole yhtä helppoa vastausta. Toivottavasti tilanne paranee, koska tämä on ihan järkyttävää. Ja mä olin just lukemassa jostain jutusta, että Helsingissä on eniten tyhjiä kaksioita. Kaksioita! Jotenkin absurdilla tavalla paljon.

Miksi Hekalla on tyhjiä asuntoja?

Heka, tuo Helsingin kaupungin vuokra-asuntojen mahtikoneisto, kärsii tyhjistä asunnoista kuin Rooma muurahaisista. Mutta miksi? No, kun on noin 54 000 asuntoa, on kuin järjestäisi jättimäistä Lego-palapeliä, jossa muutama pala puuttuu. Tai ehkä Heka on vain päättänyt kokeilla fengshuita asuntosijoituksissaan: tyhjä tila vetää puoleensa hyvää onnea (ja uusia vuokralaisia, toivottavasti).

Mutta älä huoli, Heka siirtää nämä tyhjäkäynnin kulut suoraan vuokriin. Koska, kuten he niin kauniisti ilmaisevat, "toimimme omakustannusperiaatteella". Ikään kuin vuokralaiset olisivat suuria hyväntekijöitä, jotka rahoittavat Hekan tyhjiä haaveita.

Ja hei, yli 1 500 tyhjää asuntoa Helsingissä on aika paljon. Se on kuin pieni aavekaupunki kaupungin sisällä. Tässä muutamia syitä tähän tyhjyyteen:

• Huono sijainti: Kukaan ei halua asua paikassa, jossa joutuu painimaan rottien kanssa yöllä.
• Liian kallis: Ehkä Heka luulee, että vuokralaiset ovat öljysheikkejä.
• Huono kunto: Kuka haluaa asua homeessa ja kosteudessa? Ei kiitos.

Mutta ei hätää, Heka on varmasti "töissä" (lue: pelaa pasianssia toimistossa) löytääkseen ratkaisun tähän ongelmaan. Tai ainakin he voivat aina nostaa vuokria, eikö? Se on aina hyvä ratkaisu kaikkeen. ????

Kuinka monta prosenttia suomalaisista asuu vuokralla?

Suomessa asuu vuokralla noin 35% asuntokunnista. Tämä tarkoittaa noin 998 000 asuntokuntaa vuoden 2022 lopussa, Tilastokeskuksen mukaan. Osuus on pysynyt samana edellisvuoteen verrattuna.

Mielenkiintoinen huomio: Vuokramarkkinoiden dynamiikka on monimutkainen ja heijastaa useita tekijöitä, kuten asuntopolitiikkaa, talouskasvua ja väestörakenteen muutoksia. Vuokrasopimuksen solmiminen on usein helpompaa kuin oman asunnon hankkiminen, erityisesti nuoremmille sukupolville. Näin ollen vuokralla asuminen saattaa olla joidenkin kohdalla väliaikainen ratkaisu, kun taas toisille se on elämänmittainen valinta.

• Asuntopoliittiset päätökset voivat merkittävästi vaikuttaa vuokra-asumisen suosioon.
• Talouden yleinen kehitys ja korkotaso vaikuttavat sekä vuokriin että oman asunnon ostamisen kannattavuuteen.
• Väestön ikärakenne vaikuttaa myös asuntomarkkinoihin. Nuoremmilla on usein vähemmän pääomaa oman asunnon hankintaan.

Pohdintaa: Onko 35% korkea vai matala luku? Vertailukohdat ovat tärkeitä. Muissa Pohjoismaissa vuokralla asuminen on usein yleisempää. Historiallinen perspektiivi on myös oleellinen. Suomessa vuokramarkkinat ovat kehittyneet merkittävästi viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Tämä kehitys on saanut aikaan sekä myönteisiä että kielteisiä seurauksia, joista voidaan keskustella pitkään ja hartaasti.

Lisää tietoa: Tarkempaa tietoa vuokra-asumisesta löytyy Tilastokeskuksen verkkosivuilta. Heidän tilastojaan päivitetään säännöllisesti, joten ajan tasalla pysyminen on helppoa. Lisäksi lukuisat tutkimuslaitokset ja yliopistot tekevät säännöllisesti tutkimusta asuntomarkkinoista ja vuokra-asumisesta. Näiden lähteiden avulla voi saada syvempää ymmärrystä aiheesta.

Paljonko Hekalla on asuntoja?

Heka, tuo helsinkiläisten vuokrakotien jättiläinen, hallitsee melkoista asuntomäärää. Tarkalleen ottaen Hekalla on noin 54 500 vuokra-asuntoa. Onhan se luku, joka saa pohtimaan, missä määrin asumista voidaan nähdä numeroiden valossa. Asunto ei ole vain seinät ja katto, vaan koti – tunne, muistoja, elämää.

Seuraavassa on muutama pointti Hekasta ja sen toiminnasta, jos aihe kiinnostaa enemmän:

• Suurin: Heka on tosiaan Suomen suurin vuokranantaja. Se tarkoittaa vastuuta – paitsi asunnoista, myös monien ihmisten asumisesta ja arjesta.

• Helsinki: Asunnot sijaitsevat Helsingissä. Helsingin kaupungin omistuksessa, joten voitaisiin ajatella, että se heijastaa kaupungin asuntopolitiikkaa.

• Asumisen muodot: 54 500 asuntoa, eli monenlaista asumista. Onko joukossa opiskelija-asuntoja, perheasuntoja, senioreille suunnattuja ratkaisuja? Vaihtelu heijastaa kaupungin väestön monimuotoisuutta.

Asuntojen määrä itsessään on vain yksi luku. Todellinen merkitys piilee siinä, miten nämä asunnot palvelevat asukkaitaan ja tukevat heidän elämäänsä.

Onko Hekan asunnot ARA-asuntoja?

No HEKA, sehän on kuin iso vuokrakämppien sirkusteltta Helsingissä! Ja joo, sieltä löytyy ARA-asuntoja, niitä valtion tukemia.

HEKA ja ARA – tiukka paketti:

• ARA-asuntoja on: Loppuvuodesta 2022 HEKA nappasi kainaloonsa noin 1650 ARA-kämppää Helsingin Asuntohankinta Oy Ab:lta. Melkoinen saalis!

• Missä luuraavat: Nää asunnot piileskelee eri puolilla Helsinkiä, asunto-osakeyhtiöiden syövereissä. Ei siis mitään HEKA-ghettoja, vaan hajallaan pitkin poikin.

• Kenelle ne menee: Suurin osa näistä kämpistä on vuokrattu kaupungin sosiaali- ja terveyspuolelle. Eli jos oot vähävarainen tai muuten tarvitset apua, niin sieltä voi hyvinkin löytyä katto pääsi päälle.

  • Mieti, valtio tukee, HEKA pyörittää ja sosiaalitoimi jakaa. On se kunnon palapeli!

• HEKA yleisesti: HEKA omistaa yhteensä noin 50 000 asuntoa, joten ARA-asuntojen osuus on siitä pieni siivu.

On se jännä miten tää systeemi toimii. Melkein kuin yrittäisi selvittää, kuka oikeasti päättää mun jääkaapin sisällöstä. Onko se minä, kauppa vai joku mystinen ruokajumala?

Mistä maista Suomeen tulee eniten turisteja?

Suomi, turistikohde? Hah! No, jos pakko on sanoa, niin vuonna 2022 Venäjä johti turistikisaa, vaikka tilanne oli vähän kuin vessapaperin hamsteri – rajoitukset pyörittivät kaikkea. Saksasta ja Virosta saatiin sitten vähän vähemmän turisteja, kuin Venäjältä. Ruotsalaiset ja kiinalaiset? No, kiinalaiset olivat yhtä harvinaisia kuin lumileopardi Helsingin keskustassa koronapandemian takia. Kukaan ei muista tarkkoja lukuja, ne vaihtelevat enemmän kuin mun mieliala – täytyy mennä Visit Finlandin sivuille, jos haluaa selkoa. Toivottavasti heillä on paremmat tilastot kuin minulla on kyky olla järkevä aamulla klo 7.

• 1. Venäjä: Ensimmäinen, vaikka matkailu oli rajoitettua kuin teini-ikäisen kännykän käyttö.
• 2. Saksa: Toinen, aina uskollinen, kuin vanha saksanpaimenkoira.
• 3. Viro: Kolmas, naapuri, josta ei tarvitse lentolippuja ostaa.
• Muut: Ruotsi ja Kiina (Kiina oli kuitenkin hiljainen kuin hiiren hengitys).

Tarkemmat luvut? Mene kysymään Tilastokeskukselta. Minä en ole statistiikka, olen paljon hauskempi.