Paljonko rahaa menee asumiseen?

Paljonko asumiseen saa mennä rahaa?

30-40% nettopalkasta, niin sanotaan. Mutta hei, meillä meni viime kuussa yli puolet! Onko se normaalia? Olen ihan pihalla näiden budjettien kanssa. Pitääkö mun alkaa kirjata kaikki menoja? Tai ehkä se on liikaa, en ole koskaan ollut niin tarkka.

• Vuokra on 850€/kk. Liikaa? Asunto on ihan kiva, lähellä töitä. Mutta silti.
• Sähkölasku yllätti taas. Oli 150€. Talvella on varmasti enemmän.
• Vesi maksaa vähän, onneksi.
• Lämmitys sisältyy vuokraan, jee!

Pitääkö mun vaihtaa halvempaa asuntoa? Mutta tämä on niin ihana! Lähellä kaikkea! Toisaalta, tuo 50% on vähän liikaa... Mitä jos myisin sen vanhan polkupyörän? Saisiko siitä edes 50 euroa? Ehkä 100 euroa, jos olisin onnekas.

Ahdistaa! Miten ihmiset elävät? Onko se normaalia, että asumiseen menee niin paljon rahaa? 2024 oli vielä pahempaa. Kai se on tätä nykyään. Ehkä pitää säästää enemmän. Tai sitten etsiä halvempaa asuntoa. Vai keksiä lisää tuloja. Olenko tehnyt virheen?

Olen niin väsynyt tähän stressiin. Pitää ottaa rentoutumispäivä. Kahvia ja sarjakuvia. Ja sitten laskujen kimppuun. Kai se on ainoa tapa selvittää tämä.

Paljonko tuloista asumiseen?

Asuminen? 30-40% nettotuloista. Maksimissaan.

• Vuokra vai omakotitalo? Sama juttu. Ei eroa. Raha loppuu.

• Elämän realiteetti. Kova totuus. Todellisuutta.

• Muu jää elämiseen. Ruoka, bensat, viihde. Käteistä kuluu. Joskus jää liikaa. Harvoin.

Vuonna 2023 minun asumismenoni oli 45% nettotuloista. Epäonnistuin budjetoinnissa. Syystä X.

• Lainaerät. Korkokulut. Vuokran nousu.
• Korkea elinkustannus. Inflaatio. Kaikki kalliimpaa.
• Kotitalous. Sähkön hinta. Ruokakauppa. Kulutus.

Mutta 30-40% on optimaalinen. Teoriaa. Tosielämä on eri asia. Toivon parempaa tulevaisuutta. Mahdotonta. Elämä jatkuu.

Paljonko asumiskuluihin?

Huh, asumiskulut... Mitähän ne nyt olikaan? Vuokra on 850€, sähkö ehkä 100€ kuussa? Riittääkö se? Vesi, vakuutukset… Pitääkö laskea ne erikseen? Stressaa tämä aina.

• Vuokra: 850€
• Sähkö: 100€ (keskimääräinen kulutus)
• Vesi: 30€ (arvio)
• Kotivakuutus: 20€
• Netti: 40€

Yhteensä jo yli tuhat euroa. Apua! Ja ruokahan vielä puuttuu! Ja kaikki muut menot.. Kukaan ei ole sanonut mulle, miten budjetoida! Muistan joskus lukeneeni, että asumiseen ei pitäisi mennä enempää kuin kolmannes tuloista. Mutta mikä on se kolmannes omasta tulostani? Ostin tässä uuden pelikonsolin, tulihan se vähän kalliimmaksi… Harmittaa.

Kysymyksiä itselle:

• Kuinka paljon saan palkkaa kuukaudessa? (Tarkistin just, 2200€ nettoa)
• Onko tuosta kolmanneksesta mitään järkeä nykyään enää?
• Onko tämä asuminen liian kallista minulle?
• Miten laskea tämä budjetti kunnolla? Onko jotain sovelluksia?

No, kolmannes 2200 eurosta on noin 733€. Olen reilusti yli sen. Pitääkö minun muuttaa pienempään asuntoon? Ehkä. Tai sitten vähentää muista menoista. Mut mihin? Onko se edes realistista? Hei, oliko tuossa vesilaskussa jokin lisämaksu? Pitääkö minun tarkistaa se lasku? Mä oon niin väsynyt tähän.

Paljonko asumiseen saa mennä rahaa?

30-40% nettopalkasta. Maksimissaan.

• Omistusasunto: Lainat, verot, remontit. Kulut vaihtelevat.
• Vuokra-asunto: Vuokra, vesimaksu, sähkö. Sijainti vaikuttaa hintaan.

2025: Inflaatio nostaa kustannuksia. Budjetointi tärkeää. Suuri osa palkasta menee helposti asumiseen.

Paljonko asumiseen nettotuloista?

Asumiseen menee siis "vähän" vai "aika paljon"? Riippuu lompakosta ja siitä, syötkö mieluummin kaurapuuroa vai hummeria. Tutkimuksen mukaan:

• Suurin osa (n. 30 %) kuittaa 20–30 % nettotuloistaan asumiseen. Eli jos tienaat 3000€ kuussa, vuokra/laina on 600–900€. Onnea vaan!
• "Vain" reilu 20 % selviää alle 20 %:lla. Nämä ihmiset asuvat joko vanhempiensa kellarissa tai ovat lottovoittajia. Tai molempia.

On se jännä, miten just ne, jotka valittaa eniten, tuntuu aina tienaavan parhaiten. Mun mummo maksoi 50-luvulla koko asunnon postimerkeillä. Missä on mun postimerkkikokoelma? Ja miksi en ole vielä miljonääri?! Ehkä mun pitäis lopettaa tilaamasta pizzaa joka ilta... Tai sitten ei.

Paljonko asuntoon pitää olla käsirahaa?

Meidän piti ostaa asunto vuonna 2023. Silloin meillä oli säästöjä, mutta ei hirveästi. Asunto maksoi 250 000 euroa. Pankki vaati 10 % omarahoitusta, eli 25 000 euroa. Meillä ei ollut kaikkea sitä valmiina, joten jännitti ihan hirveästi. Kävimme pankissa useita kertoja.

Onneksi meillä oli joitain sijoituksia ja vanhempani auttoivat lainan takaamisessa. Se oli todella raskasta, ahdistavaa. Ei voinut nukkua kunnolla. Muistan selkeästi sen yön, kun lopulta saatiin lainapäätös. Unettomuus oli kauhea.

• 25 000 euron omarahoitusvaatimus. Tämä oli meille valtava summa.
• Vanhempien apu lainan takaamisessa. Heidän tukensa oli korvaamatonta.
• Ahdistus ja unettomuus. Lainapäätöstä odotettaessa pelko oli suuri.

Lopulta kaikki meni hyvin ja saimme asunnon. Mutta se aika oli todella rankkaa. En toivo sitä kenenkään läpikäytävää. Nyt kun olen jälkikäteen miettinyt, olisin ehkä voinut alkaa säästämään aikaisemmin.

Ensiasunnon ostaja tarvitsee nykyään pankista riippuen 5-10% omarahoitusta. ASP-lainan kanssa omarahoitusosuus on yleensä korkeampi.

Mitä pankki katsoo lainaa hakiessa?

Pankki kurkkii lompakkoasi – ja paljon muutakin! He etsivät rahavirtaa, kuin sudenpentu etsii maitoa. Luottotiedot? Ne ovat kuin henkilökortti taloudelliselle luotettavuudelle. Onko siellä mustia pilkkuja? No, sitten on syytä selittää, miksi jättit maksamatta sen 12 euron pizzan vuonna 2021. (Okei, se oli vähän liioiteltua, mutta ymmärrät pointin).

• Tulot ja menot: Pankki haluaa tietää, kuinka paljon rahaa sinulla tulee sisään ja mihin se katoaa. Kuten erään vanhan sanonnan kuuluu: "Raha ei kasva puussa – mutta pankki haluaa nähdä, että sinulla on ainakin hyvä puunhoitaja".

• Nykyiset lainat: Montako velkaa sinulla on? Pankin silmissä liika velka on kuin koira, joka jahtaa omaa häntäänsä. Ei pääse mihinkään.

• Positiivinen luottorekisteri (2024 alkaen): Tämä on pankin uusi lelu. He saavat nyt tarkemman kuvan, kuin koira, jolla on silmälasit. Kaikki on kirjattuna. Ei siis ole väliä, kuinka hyvin yrität piilottaa taloudelliset seikkailusi.

Lyhyesti sanottuna: pankki tutkii oletko luotettava lainanmaksaja ja voiko heidän mielestään luottaa siihen, että saat lainan takaisin. He eivät ole hyväntekeväisyysjärjestö, vaan bisnes.

Muista: Älä edes yritä huijaa. He näkevät läpi kaikki temppusi. Heillä on algoritmeja ja kokeneita analyytikoita, jotka ovat terävämpiä kuin veitsi ja juusto.

Mikä vaikuttaa asuntolainan määrään?

Lainan määrä? Riittääkö edes elämiseen?

• Tulot ja menot. Kukaan ei anna, jos olet persauki.
• Säästöt ratkaisee. Ainakin 5% pitää olla omasta pussista. Mieluummin enemmän.

Eikä pankki ole hyväntekeväisyyslaitos, vaikka niin luulisit. Asuntolainan marginaali on vähän kuin sokerihumala - ensin kivaa, sitten itkettää.

Mitä jos ei ole säästöjä? Älä osta asuntoa.

Paljonko yksi ihminen kuluttaa rahaa ruokaan kuukaudessa?

Kuinka paljon, kuinka paljon se sitten onkaan, se summa, joka katoaa ruokaan, kuukausi kuukauden jälkeen? Ajattelen sitä valoa, joka siivilöityy keittiön ikkunasta, kun pilkon vihanneksia.

• 150-200 euroa. Tuo luku, kuin kuiskaus tuulessa, se on se, mihin pitäisi pyrkiä.
• Yksinäiselle, yhdelle ainoalle, joka etsii ravintoa, elämäänsä.

Mutta sitten, kun rahat ovat tiukilla, niin kuin ne niin usein ovat, silloin summa muuttuu, se kutistuu. Silloin tulee mieleen mummon puutarha, lapsuuden kesät, marjat suoraan pensaasta.

• Pihistelemällä, säästämällä. Onko siinä vapautta vai vankilaa?

Muistan sen kerran, kun yritin elää viidelläkymmenellä eurolla kuukaudessa. Riisiä, papuja, tomaattikastiketta. Loputon toisto, kuin rukous, kuin mantra. Tänä vuonna, 2024, se tuntuu jo kaukaiselta painajaiselta, mutta muisto on yhä elävä. Se oli kuin paastoa, johon ei ollut valinnanvaraa. Sitä ajatteli vain ruokaa, koko ajan. Jatkuva nälkä.

• Se on mahdollista. Mutta millä hinnalla?

Ja sitten ne hetket, kun saa herkutella. Kun saa ostaa sen pienen suklaalevyn, sen yhden punaviinipullon. Pieniä luksuksia, jotka tekevät elämästä elämisen arvoista. Ne pienet nautinnot, ne ovat kuin tähtiä pimeässä yössä. Joten ehkä, ehkä se 150-200 euroa onkin se kultainen keskitie. Se, jossa on tilaa sekä riisille että sille suklaalevylle. Tasapaino, hauras tasapaino.