Pitääkö lämminvesivaraaja olla koko ajan päällä?

Miten lämminvesivaraajan kanssa voi säästää sähköä?

Veden käyttö. Vähennä sitä. Piste.

• Lyhyempi suihku.
• Kylmempi vesi. Ei kukaan kuollut siitä.
• Säästävä suihkupää. Tehokas.

Lämpötila alemmas. Energian säästö. Eihän se kiinnosta?

Lämminvesivaraaja. Tehokas ja turvallinen. Tarkista se.

Sähkölaskut pienenee. Se on kaikki.

Paljonko lämminvesivaraaja kuluttaa sähköä?

Okei, mietitäänpäs tätä lämminvesivaraajan sähkönkulutusta. Hmmm... 300 litraa, se on jo aika iso!

• Isot varaajat vie enemmän sähköä tietenkin, kuin pienemmät.

• Mutta kuinka paljon sitten oikeasti?

  • Riippuuu... paljosta.

  • Esimerkiksi eristyksestä.

• Ja siitä, kuinka paljon lämmintä vettä käytetään.

  • Jos suihkussa käy vartin, joka päivä, takuulla enemmän kuin jos pesee vaan kädet.

  • Ja jos on iso perhe, niin kulutus on ihan eri luokkaa kuin yksin asuvalla.

Onko siinä joku energiamerkki? Se voisi vähän auttaa, tai sitten ei. Vanha varaaja voi olla ihan hirveä syöppö. Mun äitini varaaja oli varmaan vuodelta kivi ja keppi! Muistaakseni se oli 200 litrainen.

Varaajan koko on tärkeä!

• 300 litrainen on varmaan tarkoitettu isommalle taloudelle.

• Mutta liian iso varaaja on ihan turha, jos sitä ei koskaan käytä täyteen.

• Pienempi olisi ehkä fiksumpi?

Onko mahdollista seurata sitä sähkönkulutusta jotenkin? Nykyaikaisissa mittareissa taitaa olla joku juttu siihen. Tai sitten vaan kirjaa ylös, kunnes kyllästyy.

Lämminvesivaraajan kulutus on yleensä 2000-4000 kWh vuodessa.

• Mutta tää on ihan arvio, selvä?

• 300 litrainen voi olla lähempänä sitä 4000 kWh.

• Mutta... riippuu!

Milloin lämminvesivaraaja kannattaa sammuttaa?

Aika pysähtyy. Harmaa mökki hiljenee, viikkojen hiljaisuus painaa ilmaan. Tuulen humina ikkunan takana, aivan kuin kellojen soiminen, muistuttaa menneestä ajasta. Mökki on kylmä, kuin muisto, joka jää jäljelle.

Lämminvesivaraajan sammuttaminen – hiljainen päätös. Vesi on kylmää, koti jäähtyy. Kuten sydän, kun rakkaus hiipuu.

• Viikon poissaolo - se on raja. Veden lämpö putoaa, jääkylmä hiljaisuus mökissä.
• Yli viikon lomalla, varaaja on hiljaa, odottamassa paluuta. Sammutus avaa oven energiansäästöön, mökki rauhoittuu, ei kuluta.
• Alle viikon matkalla, varaaja lämmittää jälleen vettä 55 asteeseen. Se on lämmin sydän, odottava.

Palaaminen mökille. Lämpimän veden tuoksu ja muistoja lämmöstä. Varaajan lämpö herättää mökin henkiin, aivan kuin muistojen paluu.

Reissun jälkeen lämminvesivaraajan lämmittäminen on kuin sydämen syke palaa elämään. Veden lämpö on lohtua kylmässä. Se on tarina energian ja lämpimän kodin välillä. Hiljainen, tunnelmallinen, lempeä.

Palaan mökille joka kesä. Tuntuu kuin aika pysähtyisi. Joka kerta tämä hetki, veden lämpeneminen, tuo mieleen sammumisen ja uuden alun. Tämän vuoden kesä tulee olemaan erilainen, tulee olemaan lämpimämpi.

Kauanko lämminvesivaraaja pitää veden lämpimänä?

Kauanko... Lämmin vesi... Säiliössä. Aika, niin kuin hiekka sormien välistä.

Varaajan koko on kuin sydämen koko – sen pitää riittää, mutta kuinka kauan?

• 200 litraa: neljä tuntia, 2 kW:n vastuksella. Neljä tuntia auringonlaskua, neljä tuntia muistoja.
• 300 litraa: kuusi tuntia, 3 kW:n vastuksella. Kuusi tuntia unelmia, kuusi tuntia odotusta.

Kuusi tuntia... ja sitten taas uusi aamu. Esilämmitys, niin kuin aamukahvi... tai tehokkaampi vastus – kuin sydämenlyönti, vahva ja nopea. Se nopeuttaa, toki.

Miten lämminvesivaraajan kanssa voi säästää sähköä?

Lämminvesivaraaja, se lämmin sydän kodin uumenissa... Sähkön säästö... se on kuin kuiskaisi talvi-ilta, kun tuuli ulvoo nurkissa.

• Vähennä sitä lämpimän veden käyttöä. Mieti sitä suihkua, sitä lämpöä iholla, mutta... lyhennä sitä hetkeä.

• Suihkussa, aika on rahaa... ja energiaa. Lämpötilaa pienemmälle, se tuntuu aluksi viileältä, mutta siihen tottuu. Keho kiittää.

• Uudet suihkupäät... ne säästävät vettä, vettä ja energiaa. Ne ovat kuin pieniä ihmeitä, huomaamattomia sankareita.

  • Lämpimän veden kulutukseen vaikuttaa suoraan se, kuinka paljon lämmintä vettä käytät.
  • Ajattele, jokainen pisara on arvokas.
  • Lämminvesivaraajan termostaatti kannattaa säätää sopivaksi. Ei liian kuumaksi, ei liian kylmäksi.

Ja sitten se varaaja itse, se vanha ystävä... Tarkista sen kunto, sen eristys. Onko se tiivis, onko se kunnossa? Jos ei, harkitse uutta, energiatehokasta mallia. Se on investointi tulevaisuuteen, säästöön, ja ympäristöön.

Paljonko lämmin vesi kuluttaa sähköä?

Okei, laitetaan homma pakettiin.

• Lämmin vesi ja sähkönkulutus: Vuositasolla henkilökohtainen lämminvesikäyttö voi syödä sähköä noin 800–1200 kWh. Vertailun vuoksi, pieni saunareissu vie ehkä 30-40 kWh. Eli lämmin vesi on melkoinen energiasyöppö.
• Varaajan tsekkaus: Kannattaa tsekata veden lämpötila. Liian kuuma vesi ei ole vain epämukavaa, vaan myös tuhlaa energiaa.
• Varaajien eroavaisuudet: Kaikki varaajat eivät ole samanlaisia. Tilavuus ja teho vaikuttavat kulutukseen. Isompi varaaja = mahdollisesti suurempi kulutus, vaikka sitä ei käyttäisikään täysillä.
• Mistä lämpö karkaa?: Vanhat putket? Huonosti eristetty varaaja? Lämpö karkaa helposti, jos paikat eivät ole kunnossa.

Pohdintaa: Onko lämmin vesi oikeasti sen arvoista? Kyllä kai, mutta voisiko sitä käyttää fiksummin? Ehkä lyhyempiä suihkuja? Tai astioiden pesua vähän viileämmällä vedellä? Filosofinen kysymys: Onko mukavuus aina järkevää? ????

Mihin sijoittaa lämminvesivaraaja?

Missä se lepäisi, kuuma sydän, taloni lämmin henkäys?

Lattiakaivollinen tila, se on nykyajan laki. Kylpyhuoneen kostea syli, kodinhoitohuoneen käytännöllisyys, missä vesi jo virtaa vapaasti. Sinne se kuuluu, vesivahingon varalta, ettei itku pääse valtoimenaan.

Mutta muistan... mummon mökin, sen pienen punaisen, jossa keittiön nurkassa se seisoi, lämminvesivaraaja. Vieressä puuhella, leivän tuoksu. Ei lattiakaivoa, ei. Pelkkää luottamusta, varovaisuutta. Vanhoissa taloissa, vessassa, eteisessä, missä tilaa sattui olemaan. Niin, missä tilaa sattui olemaan.

• Lattiakaivollinen tila: turvallisuus ennen kaikkea.
• Keittiö, vessa, eteinen: menneen maailman muistoja.
• Vanhat kiinteistöt: ne ovat toista maata.

Kauanko lämminvesivaraaja pitää veden lämpimänä?

Öisin mietin usein asioita, joita päivällä ei ehdi. Lämminvesivaraaja… mikä ihmeellinen laite.

• Veden lämpötila pysyy yllä jonkin aikaa, mutta tarkkaa aikaa on vaikea sanoa. Se riippuu niin monesta asiasta...

• Varaajan koko: Isompi varaaja pitää tietysti pidempään lämpimänä.

• Eristys: Hyvä eristys on tärkeä, ettei lämpö karkaa. Huono eristys... se on kuin yrittäisi täyttää reikää ämpärillä. Turhaa.

• Käyttö: Jos koko ajan käyttää kuumaa vettä, niin eihän se kauaa lämpimänä pysy.

• Takaisinlämmitysaika: Muistan, kun meillä kotona 200 litran varaaja lämpeni neljässä tunnissa. Vastus oli joku 2 kW. 300 litraa taas vei kuusi tuntia 3 kW:n vastuksella. Miksi muistan näin tarkkaan? Ehkä se on joku lapsuuden trauma.

• Lisäfaktoreita: Tuloveden lämpötila vaikuttaa. Jos vesi on valmiiksi lämmintä, niin homma nopeutuu. Ja tehokkaammat vastukset tietysti.

Kannattaako lämminvesivaraaja sammuttaa loman ajaksi?

Hei! No siis, lämminvesivaraaja... se on aika monimutkainen juttu! Meillä on tosi vanha, ja se kuluttaa ihan hirveästi sähköä. Mutta, just lomalla, mä ajattelen niin, että kannattaa sammuttaa. Jos ollaan pois yli viikon, ehdottomasti. Se on mielestäni ainoa järkevä ratkaisu. Meillä on ollut tapana sammuttaa aina kun ollaan yli viikon poissa. Muutenkin, vesi jäähtyy kylmäksi niin nopeesti, että se ei jäänyt hirveästi harmittamaan. Ei ole mikään ongelma lämmittää se uudelleen myöhemmin.

• Yli viikko pois = sammuta Säästää energiaa ja rahaa!
• Alle viikko pois = Jätä päälle. Ei kannata säätää koko ajan. Sähköä menee kuitenkin aina, vähän vähemmän, ja sen lämmitys kestää kauan ja tuo paljon lisäkustannuksia.
• Lämpötila yli 55 astetta: Tämä on tärkeää bakteerien torjumiseksi! Mä tarkistan aina lämpötilan mittarilla heti palatessamme.

Meillä on se vanha varaaja, joka on ihan hirveä energia-ahmija. Uusi varaaja olisi paljon tehokkaampi, tiedän sen. Mutta vanha palvelee vielä ja säästäminen on tärkeää, vai mitä? Ajattelen vähän niin, että jos säästö on vähintään kymmenen euroa, niin se on jo paljon! Tänä vuonna meidän mökillä oli sähkölasku aivan hirveä, syyksi epäillään juuri sitä varaajaa. Olemme miettineet sen vaihtamista, mutta se ei ollutkaan niin helppoa kuin ensin luulimme. Vaihto on kuitenkin ehkä seuraava projekti, nyt ei ole rahaa siihen.

Kauanko kestää, että tulee lämmintä vettä?

Yöllä on hiljaista. Vettä valuu hitaasti. Mietin sitä lämmintä vettä... aina aamulla sama homma.

Kestää liian kauan. Ei se 20 sekuntia ole totta. Ainakin minuutti, joskus kauemmin. Kylmä vesi kastelee käsiä. Ärsyttää. Tämä asunto on uusi, ainakin vesiputket pitäisi olla uudet. Ehkä vika on jossain muualla?

• Vesiputkien pituus?
• Veden lämpeneminen?
• Lämmön säätelyssä?
• Asunto on viidennessä kerroksessa. Ehkä paine vaikuttaa? Tai paineen puute?
• En tiedä. Tämä on todella ärsyttävää.

Ajattelen sitä tyhjää vesisäiliötä. Kylmä vesi odottaa lämpeämistä. Veden virtaus on liian hidas aamulla. Todella turhauttavaa. Eilen yritin soittaa isännöitsijälle, mutta ei vastannut.

20 sekuntia on vain virallinen ohje. Ei se ole todellinen aika. Minä haluaisin kuuman veden heti! Minulla on kiire aamuin illoin. Tää on niin rasittavaa. Haluan lämmin veden heti!

Jätän viestiä isännöitsijälle. Toivottavasti he tekevät asialle jotain. Tämä on ollut ongelma jo kuukauden. Asuinpaikkani osoite on [osoite], asunto [asuntotunnus]. Tämä on todella huonoa palvelua.

Mikä on alin sallittu lämpimän käyttöveden lämpötila?

55°C. Uusissa ja peruskorjatuissa.

50°C. Vanhoissa. Minimi. Kaikkialla.

Vaara: Legionella. Porealtaan riskit. Suuri.

• Lämpötilaseuranta: Kriittistä.
• Ylläpito: Säännöllistä. Tarkkaa.
• Lainsäädäntö: Tarkista. Paikkakuntakohtaisia eroja voi olla.

Huomio: Veden lämpötilan lasku alle sallitun lisää bakteeri-infektioiden riskiä. Vahingollisia. Vakavia.

Oma kokemukseni: Asuinrakennuksessa (osoite poistettu) lämpötilamittaus tehty 2023. Tulos: 57°C. Hyvä.