Pitääkö ukkosella ottaa johto pois seinästä kerrostalossa?

Pitääkö ukkosella ottaa johto pois seinästä kerrostalossa?

Asuessa kerrostalossa pitääkö ukkosella ottaa johto pois seinästä kerrostalossa herättää usein turhaa huolta laitteiden turvallisuudesta. Kaupunkiympäristön maakaapelointi suojaa herkkiä laitteita tehokkaasti, mutta maaseudulla tilanne on toinen. Tutustu tarkempiin ohjeisiin siitä, milloin johtojen irrottaminen on todella tarpeen sähkövaurioiden välttämiseksi.

Onko johtojen irrottaminen tarpeen kerrostalossa?

Kysymykseen siitä, pitääkö ukkosella ottaa johto pois seinästä kerrostalossa, vastaus on yleensä kielteinen, sillä kaupunkien kerrostalojen sähköverkko on suojattu tehokkaasti salamaniskuilta maakaapeloinnin ansiosta. Sähkölinjat ja tietoliikenneverkot kulkevat näissä rakennuksissa pääosin maan alla, mikä minimoi dramaattisesti salamaniskujen aiheuttamat vaaratilanteet. Kaapeleiden irrottaminen ei ole välttämätöntä nykyaikaisissa kaupunkirakennuksissa, joissa on sisäänrakennettu ylijännite suojaus ukkonen, ja turvallisuusmääräykset takaavat riittävän perussuojan sähkölaitteille ilman käyttäjän omia pikaisia toimenpiteitä.

Vaikka riski on hävettävän pieni, täysin nollassa se ei ole, ja asiantuntijat muistuttavat ukonilmaan varautumisen olevan viisasta kaikenlaisissa kiinteistöissä. Suomessa ukkonen hajottaa vuosittain tuhansia sähkölaitteita, ja suurin osa vaurioista kohdistuu herkkään elektroniikkaan, kuten modeemeihin, televisioihin ja tietokoneisiin.^[1]

Kaupunkiympäristössä salamanisku voi teoriassa aiheuttaa ylijännitepiikin, jos se iskee aivan rakennuksen välittömään läheisyyteen tai jos sähkökeskuksen oma suojaus pettää äärimmäisessä tilanteessa. Muutin itse maaseudun omakotitalosta kaupunkikerrostalon ylimpään kerrokseen muutama vuosi sitten. Ensimmäisellä rajulla ukkosella juoksin paniikissa repimässä reitittimen ja pelikoneen johdot irti seinistä - vanha tottumus istui tiukassa. Myöhemmin tajusin, että taloni maakaapelointi tekee tästä vaivannäöstä lähes turhaa, mutta ymmärrän täysin sen pelon, kun ikkunat tärisevät ja ukkonen jylisee suoraan yläpuolella.

Maakaapelit vs ilmajohdot - Miksi asuinpaikka muuttaa kaiken?

Ukkossuojauksen todellinen tarve määräytyy pitkälti sen mukaan, kulkeeko sähkö kotiisi maan alla vai ilmassa. Kaupunkialueilla lähes kaikki sähkö- ja tietoliikennelinjat on kaivettu maahan, mikä tarkoittaa, että avoimella kentällä kulkevat pitkät linjat eivät pääse toimimaan salamanjohdattimina. Maakaapeli vaimentaa ja suojaa verkkoa ylijännitteiltä tavalla, johon vanhat ilmalinjat eivät pysty.

Toisin on harvaan asutulla maaseudulla ja vanhoilla pientaloalueilla, joissa sähköt saapuvat rakennuksiin yhä ilmajohdoilla. Sähkö- tai puhelinlinjaan iskevä salama synnyttää massiivisen ylijännitteen, joka voi edetä kaapeleita pitkin jopa kahden kilometrin päähän iskupaikasta.^[2] Jos asut maaseudulla tai vanhassa rivitalossa, jonka sähkönsyöttö tukeutuu ilmajohtoihin, laitteiden irrottaminen pistorasioista ukonilmalla on edelleen erittäin suositeltavaa ja kriittistä.

Mutta sielläkin on yksi paikka, johon ei kannata koskea - nimittää sulaketaulu kesken salamaniskujen. Eräs ystäväni yritti kerran napsauttaa mökillä pääkytkintä pois päältä juuri kun salama iski viereiseen tolppaan, ja tilanteesta selvittiin onneksi vain säikähdyksellä ja palaneen käryllä. Mutta onko olemassa poikkeuksia, jolloin kerrostalossakin pitäisi huolestua? Palataan tähän tarkemmin alempana laitepalojen yhteydessä.

Miten kerrostalo suojautuu salamaniskuilta?

Nykyaikaiset kerrostalot on varustettu monimutkaisilla, monivaiheisilla suojajärjestelmillä, jotka suojaavat sekä itse rakennusta että sen sähkölaitteita. Tämä suojaus perustuu kahteen pääelementtiin: ulkoiseen salamasuojaukseen ja sisäiseen ylijännitesuojaukseen.

Ulkoiset järjestelmät, kuten katolla sijaitsevat ukkosenjohdattimet ja maadoituselektrodit, kaappaavat salamaniskun ja ohjaavat sen virran turvallisesti talon rakenteiden ohi suoraan maaperään. Sisäinen suojaus taas asennetaan suoraan kiinteistön sähkökeskukseen. Parhaan suojan tarjoavat ammattilaisen sähkökeskukseen asentamat ylijännitesuojat, jotka rajoittavat sähköverkossa liikkuvia haitallisia jännitepiikkejä ennen kuin ne pääsevät asuntojen pistorasioihin ja herkkiin mikrosiruihin.

Mitkä laitteet ovat herkimpiä vaurioille?

Kun mietitään laitteiden alttiutta ukkosvaurioille, ratkaisevaa on niiden sisältämän elektroniikan monimutkaisuus. Mitä enemmän laitteessa on herkkiä mikrosiruja, älyteknologiaa ja hienovaraisia piirilevyjä, sitä herkemmin se vaurioituu pienistäkin sähköverkon häiriöistä tai ylijännitepiikeistä.

Monimutkaista elektroniikkaa sisältävät kohteet ovat kaikkein suurimmassa vaarassa. Pelkkä laitteen virran sammuttaminen tai jatkojohdon kytkimen painaminen ei itsessään riitä suojaamaan laitetta, vaan johdot pitää fyysisesti ottaa kokonaan irti seinästä, jotta virtapiikki ei pääse hyppäämään pistorasiasta laitteeseen. Erityisen herkkä kohta kohdassa ukkonen sähkölaitteet kerrostalo -ympäristössä on usein kaapeli- tai antenni-tv-liitäntä, sillä salama voi kulkeutua televisioon myös tietoliikenne- tai antenniverkon kautta. Jos haluat täydellisen mielenrauhan ukkosen ajaksi, irrota sähköjohdon lisäksi myös netti- ja antennikaapelit.

Ukkosriski ja suojautumistarve eri asuinmuodoissa

Kaupunkikerrostalo (Maakaapeloitu sähköverkko)

- Erittäin pieni; salamaniskut vaimenevat maaperään ja verkon suojauksiin

- Johtoja ei ole välttämätöntä irrottaa, ellei kyseessä ole pitkä poissaolo

- Sähkö- ja tietoliikennelinjat kulkevat turvallisesti maan alla kaivettuina

Maaseudun pientalo tai mökki (Ilmajohdot)

- Suuri; salama voi iskeä linjaan ja edetä voimakkaana jopa kahden kilometrin päähän

- Irrota kaikki herkkä elektroniikka, antennijohdot ja verkkokaapelit pistorasioista

- Sähköt saapuvat rakennukseen avoimessa maastossa kulkevia ilmajohtoja pitkin

Mikon opetus modeemien herkkäliikkeisyydestä kaupungissa

Mikko, 34-vuotias ohjelmistoasiantuntija Tampereelta, asui modernissa kerrostalossa keskustan tuntumassa ja uskoi vakaasti, ettei kaupungissa tarvitse murehtia ukkosesta. Eräänä heinäkuisena iltana raju ukkosmyrsky nousi suoraan kaupungin ylle, ja Mikko jatkoi etätöitään kaikessa rauhassa.

Yhtäkkiä kuului valtava pamaus, kun salama iski viereisen korttelin katuvalotolppaan. Mikon asunnosta katkesivat nettiyhteydet silmänräpäyksessä, ja pian eteisestä alkoi kuulua outoa, pistävää käryä.

Mikko ryntäsi katsomaan ja huomasi reitittimen valojen sammuneen lopullisesti. Hän tajusi, että vaikka sähkölinjat olivat suojatut, ylijännite oli päässyt iskemään suoraan taloyhtiön vanhan puhelinverkon kuparikaapeleita pitkin modeemiin.

Kallis reititin ja tietokoneen verkkokortti kärähtivät käyttökelvottomiksi, ja Mikko joutui odottamaan uutta laitetta kolme päivää. Hän oppi kantapään kautta, että vaikka kerrostalossa sähkölaitevauriot ovat harvinaisia, kaikkein herkin viestintäelektroniikka kannattaa silti napata irti verkkokaapeleista kaikkein lähimpien salamoiden ajaksi.