Saako muistisairaan asunnon myydä?

Muistisairaan koti: Myynti harkinnan ja kunnioituksen tasapainossa

Muistisairaus tuo mukanaan monia haasteita, jotka vaikuttavat sairastuneen ja hänen läheistensä elämään. Yksi merkittävimmistä kysymyksistä liittyy usein taloudelliseen puoleen ja erityisesti omaisuuden hallintaan. Entäpä jos muistisairas henkilö omistaa asunnon? Saako sen myydä? Vastaus ei ole yksiselitteinen, vaan se vaatii huolellista harkintaa, oikeudellista tarkastelua ja ensisijaisesti sairastuneen ihmisen kunnioittamista.

Tahto ennen kaikkea: Itsensä määräämisoikeuden säilyttäminen

Lähtökohtaisesti jokaisella täysi-ikäisellä ihmisellä on oikeus päättää omista asioistaan, myös omaisuudestaan. Muistisairaus ei automaattisesti poista tätä oikeutta. On erittäin tärkeää arvioida, missä määrin sairaus vaikuttaa henkilön kykyyn ymmärtää asunnon myynnin merkitystä ja sen seurauksia. Jos henkilö kykenee ymmärtämään tilanteen ja ilmaisemaan tahtonsa, hänen toiveitaan tulee kunnioittaa, vaikka ne vaikuttaisivatkin läheisten mielestä epäviisailta.

Tämä tarkoittaa, että ennen asunnon myyntiä on pyrittävä selvittämään sairastuneen oma mielipide asiasta. Keskustelkaa avoimesti ja yrittäkää ymmärtää hänen näkökulmaansa. Jos hän vastustaa myyntiä, on pohdittava tarkkaan, onko myynti todella välttämätöntä ja onko muita vaihtoehtoja olemassa.

Kun tahto ei ole enää ilmaistavissa: Parasta etua etsimässä

Tilanne muuttuu, kun muistisairaus on edennyt niin pitkälle, ettei henkilö enää pysty ymmärtämään asioita tai ilmaisemaan tahtoaan. Tällöin ollaan oikeudellisesti hankalassa tilanteessa, jossa päätökset on tehtävä sairastuneen “parhaan edun mukaisesti”. Tämä edellyttää kokonaisvaltaista arviointia monista tekijöistä:

• Taloudellinen tilanne: Onko myynti välttämätöntä hoito- tai asumiskulujen kattamiseksi? Onko muita resursseja käytettävissä?
• Asuminen: Onko nykyinen asunto enää turvallinen ja sopiva sairastuneen tarpeisiin? Olisiko siirtyminen palveluasumiseen tai muuhun tuettuun asumismuotoon tarpeellista ja parantaisiko se elämänlaatua?
• Lääkärin arvio: Onko lääkärin lausunto olemassa henkilön kognitiivisesta kyvystä päättää asioistaan? Tämä on tärkeä dokumentti päätöksenteon tueksi.
• Läheisten näkemys: Mitä sairastuneen läheiset ajattelevat asiasta? Pyritäänkö löytämään ratkaisu, joka on kaikkien osapuolten hyväksyttävissä?

Edunvalvonta ja oikeudellinen prosessi:

Jos asunnon myynti on välttämätöntä ja sairastunut ei kykene päättämään asiasta, on haettava edunvalvojaa holhousviranomaiselta (Digi- ja väestötietovirasto). Edunvalvoja edustaa sairastunutta ja huolehtii hänen taloudellisista ja henkilökohtaisista asioistaan. Edunvalvoja ei kuitenkaan voi myydä asuntoa ilman holhousviranomaisen lupaa.

Asunnon myyntiin tarvitaan aina holhousviranomaisen lupa, jotta voidaan varmistaa, että myynti tapahtuu sairastuneen edun mukaisesti ja että hänen oikeuksiaan suojellaan. Holhousviranomainen arvioi asiaa kokonaisvaltaisesti ja varmistaa, että myynti on perusteltua ja että myyntihinta on kohtuullinen.

Kunnioitus ja läpinäkyvyys avainasemassa:

Vaikka päätös asunnon myynnistä olisi vaikea ja tunteita herättävä, on tärkeää toimia kunnioittavasti ja läpinäkyvästi. Selittäkää sairastuneelle, jos se on mahdollista, miksi myyntiä harkitaan ja mitä sillä pyritään saavuttamaan. Myös läheisten kanssa on tärkeää käydä avointa keskustelua ja pyrkiä löytämään ratkaisu, joka on kaikkien osapuolten hyväksyttävissä, vaikka se ei olisikaan helppo.

Muistisairaan asunnon myynti on monimutkainen prosessi, joka vaatii huolellista harkintaa, oikeudellista tietämystä ja ennen kaikkea sairastuneen ihmisen kunnioittamista. Älä epäröi hakea apua ja neuvoja sosiaalityöntekijöiltä, juristeilta ja muilta asiantuntijoilta. Heidän avullaan voidaan löytää ratkaisu, joka on sekä oikeudellisesti pätevä että eettisesti kestävä.