Voiko paljua lämmittää kansi päällä?

26 katselukertaa
Kyllä, paljua voi ja kannattaakin lämmittää kansi päällä. Kannen käyttö lämmityksen aikana nopeuttaa kylpytynnyrin veden kuumenemista huomattavasti. Tämä lyhentää lämmitysaikaa ja säästää energiaa, sillä lämpö karkaa altaasta hitaammin. Paljun lämmitys kannella on tehokas tapa, ja lopullinen kesto riippuu aina halutusta lämpötilasta.
Kommentti 0 tykkäystä

Onko paljun lämmitys kansi päällä mahdollista ja kannattavaa käytännössä?

Kyllä, ehdottomasti kansi päällä paljun lämmitys. Muuta en edes harkitse.

Meidän mökillä Puumalassa opin tämän kantapään kautta. Viime juhannuksena, se oli 23. kesäkuuta, yritin ilman kantta kun se oli jäänyt varaston taakse. Vesi oli 10-asteista. Meni melkein viisi tuntia ja puuta paloi ihan järjetön määrä.

Kansi on käytännössä pakollinen. Se pitää sen kaiken arvokkaan lämmön siellä veden sisällä eikä päästä sitä karkaamaan viileään ilmaan. Aivan fysiikan laki.

Nykyään kun laitan paljun tulille, kansi menee heti päälle. Vesi lämpenee samasta kymmenestä asteesta sinne 38 asteeseen noin kolmessa tunnissa, joskus nopeamminkin. Ero on valtava, säästän helposti yhden ison sylillisen klapeja joka kerta.

Eli paljun lämmitys kansi päällä ei ole vain mahdollista. Se on ainoa järkevä tapa. Säästää aikaa, puita ja omia hermoja.

Voiko paljua käyttää talvella?

Joo, kylpytynnyriä kyllä voi käyttää talvella ihan normaalisti. Muistan sen viime joulukuun, kun olimme mökillä. Oli jo monta päivää ollut ihan kunnolla pakkasta, lunta oli joka paikassa ja oli niin kirkas ilta, että tähdetkin näkyi kivasti.

Oltiin just syöty vähän raskasta ruokaa ja ajateltiin, että nyt olisi täydellinen hetki mennä paljuun. Mökki oli aika syrjässä, ei ollut naapureita ihan vieressä, joten sai olla ihan rauhassa siellä.

Paljun vesi oli tietty lämmin jo valmiiksi, mies oli sen laittanut lämpiämään jo aiemmin päivällä. Kun meni sinne veteen, se oli ihan parasta. Kylmä ilma poskilla ja kuuma vesi koko kropassa, se oli sellanen kontrasti, että ihan hämmästytti. Siinä istuessa alkoi tuntua tosi rennolta ja sellaselta vähän unenpöpperöiseltäkin.

Tässä muutama juttu mitä pitää vaan muistaa, että se homma menee nappiin talvella:

  • Veden lämmitys: Se on tietty ykkösasia. Pitää vaan varmistaa, että vesi pysyy tarpeeksi lämpimänä koko illan. Jos on tosi kylmä, niin lämmitystä ehkä joutuu tekemään useammin.
  • Tyhjennys käytön jälkeen: Tää on tärkeää, ettei vesi jäädy putkiin tai itse paljuun. Täytyy olla vähän suunnitelmaa, että sen saa tyhjennettyä nopeasti.
  • Liukastumisvaara: Kylpytynnyrin ympärille roiskunut vesi jäätyy tosi nopeasti, kun on pakkasta. Pitää olla varovainen astuessa sinne ja pois sieltä. Joskus me laitetaan sellasia kumimattoja siihen reunan päälle, että ei vahingossa lipsahda.

Mulla oli sellanen olo, että aivan kuin koko maailman huolet olisi haihtuneet sinne savuna ilmaan. Se oli sellasta ihan puhdasta onnea. Vaikka oli vähän kylmä kantaa pyyhettä ja vaihtaa vaatteita, niin kyllä se oli kaiken sen arvoista. Sellanen kokemus, minkä haluaa kokea uudelleen.

Voiko paljuun jättää veden talvella?

Vettä ei jätetä paljuun. Piste.

Kamiina jäätyy. Putket halkeaa. Se on vain fysiikkaa. Jää laajenee, metalli antaa periksi.

Kansi päällä vesi pysyy sulana ehkä muutaman tunnin. Sitten luonto voittaa. Aina.

Mulla halkesi kamiina -22 asteen pakkasessa. Maksoi tonnin. En tehnyt sitä virhettä uudestaan.


Paljun tyhjennys talvella on ainoa vaihtoehto. Heti käytön jälkeen. Ei huomenna.

Kamiinan jäätyminen on varma, jos sinne jää vettä.

  • Avaa kamiinan pohjaproppu.
  • Kallista paljua, jos tarvitsee. Kaikki vesi pois.
  • Tarkista, että myös putkistot ovat tyhjät.

Yksi jäätynyt liitos rikkoo kaiken. Turha työ säästää väärässä paikassa.

Voiko paljun vettä käyttää kasteluun?

Se oli viime kesänä, heinäkuun helteillä. Kotipihalla palju oli tyhjentymässä pesun jälkeen, ja aurinko porotti niin, että meinasi tulla hiki jo katsellessa. Mietin sitten, mitä ihmettä tuolla vedellä tekisi, kun en sitä mihinkään tarvinnut. Olihan siinä vähän lehtiä ja muuta, mutta ei mitään isoa.

Päätin sitten kokeilla sitä puutarhan kasteluun. Kastelin sillä tomaatit ja kurkut, jotka roikkuivat jo vähän nuupahtaneina. Huomasin heti, että ne taisivat tykätä siitä kovasti. Ei siinä ollut mitään kemikaaleja, joten ei tarvinnut pelätä niiden vahingoittuvan.

  • Helppo tapa hyödyntää vesi: Tyhjennä palju suoraan kasvien juurelle.
  • Ekologinen ratkaisu: Säästät juomavettä.
  • Hyvä kasveille: Vesi on puhdasta, ilman klooria tai muita lisäaineita.

Se oli ihan hyvä idea. En ole koskaan muuten ajatellut, että paljun vettä voisi käyttää näin. Tuntui mukavalta, kun pystyi tekemään jotain hyödyllistä ja samalla säästämään. Ensikerralla voisin jopa vähän suodattaa sitä, jos se näyttäisi liian likaiselta. Mutta yleensä se on ihan kelvollista kasteluun.

Pitääkö paljun vesi vaihtaa?

Paljuveden vaihtaminen: välttämättömyys hyvälle kokemukselle.

Kyllä, paljun vesi tulee vaihtaa säännöllisesti. Tällä varmistetaan veden puhtaus ja hygieniataso, mikä on suoraan verrannollinen käyttökokemuksen nautinnollisuuteen. Ajatus likaisessa vedessä löhöilystä ei houkuttele ketään, vai mitä?

  • Säännöllisyys avainasemassa: Yleinen suositus on noin kolmen kuukauden välein. Tämä on kuitenkin vain lähtökohta. Tiheämpi käyttö, eli jos palju lämpiää usein, vaatii luonnollisesti useampaa vedenvaihtoa. Voisi sanoa, että mitä enemmän "liikennettä", sitä nopeammin vesi kaipaa raikastusta.

  • Miksi vaihtaa? Hyvinvoinnin ja terveyden vuoksi. Käytön aikana veteen liukenee hikeä, ihohuokosista irtoavia soluja, sekä mahdollisia ulkopuolisia epäpuhtauksia. Nämä yhdessä muodostavat otollisen kasvualustan bakteereille ja muille mikrobeille. Vedenvaihdolla estetään tämän epämiellyttävän "ekosysteemin" syntyminen ja kehittyminen.

  • Huomioi myös käyttömäärä ja olosuhteet:

    • Tiheä käyttö: Jos paljua käytetään viikoittain tai useammin, veden laatu heikkenee nopeammin. Veden vaihto kuukauden välein voi olla tarpeen.
    • Kova käyttö: Jos palju on esimerkiksi vuokrakäytössä, jossa käyttäjiä on paljon ja käyttö tiheää, vedenvaihto voi olla jopa viikoittaista tai kahden viikon välein.
    • Säilytys: Jos palju jää käyttämättä pidemmäksi aikaa, vesi kannattaa ehdottomasti vaihtaa ennen seuraavaa käyttökertaa. Vaikka käyttäisi vedenhoitokemikaaleja, seisova vesi ei koskaan ole optimaalista.
    • Ympäristötekijät: Lehdet, siitepöly ja muut ulkoiset tekijät päätyvät aina veteen. Niiden poistaminen suodattamalla tai haavilla auttaa, mutta ei poista kokonaan tarvetta säännölliselle vedenvaihdolle.
  • Vedenlaadun mittarit: Tarkkaile veden kirkkautta ja hajua. Samea vesi tai epämiellyttävä haju ovat selviä merkkejä veden vaihtamisen tarpeesta. Myös pH-arvon ja klooripitoisuuden mittaaminen (jos käytät kemikaaleja) antaa hyvää tietoa veden tilasta.

Tämä on vähän kuin ihmisen oma "puhdistautuminen" – joskus pitää heittää vanha pois ja aloittaa puhtaalta pöydältä, tai tässä tapauksessa, puhtaasta vedestä. Se on pieni vaiva, joka takaa suuret nautinnot.

Voiko paljun veden laskea järveen?

No voi kyllä, paljun veden saa laskea järveen, jos vain on pitänyt huolen, ettei sinne ole mennyt mitään sen kuumempaa kuin ihmisen hikeä ja ehkä vähän kylpysaippuaa. Jos taas olet suorittanut siellä minkäänlaisia kemiallisia puhdistusoperaatioita – ihan kuin olisit laboratoriohoitaja kesämökillä – silloin se vesi pitää ohjata jonnekin muualle, vaikkapa jätevesiviemäriin. Muuten järven pienet kaverit, ne kalat ja sammakot, eivät välttämättä ilahtuisi sinun ekologisesta lähestymistavastasi.

  • Ei kemikaaleja, ei ongelmaa: Jos palju on pidetty luomuna, eli vain vettä ja ihmisiä, silloin järvi kelpaa loppusijoituspaikaksi. Ajattele sitä luonnonmukaisena kasteluna mökin kukkapenkkeihin, vain vähän lämpimämpänä.

  • Kemikaalit = Ei järveen: Jos olet käyttänyt mitään puhdistusaineita, desinfiointiaineita tai muita ihmekeinoja pitääksesi paljun steriilinä kuin kirurgin leikkaussali, silloin järvi ei ole oikea osoite. Kemikaalit menevät suoraan vesistöön ja tekevät pienistä vesieläimistä tosi huonovointisia. Kuin antaisi pienille kaloille laksatiiveja, ei hyvää seuraa.

  • Jätevesiviemäri on ystävä: Jos paljun vesi on kemikaali- tai muuten saastunutta, se on ohjattava jätevesiviemäriin. Siellä se käsitellään asianmukaisesti, eikä se aiheuta ekokatastrofia lähialueen vesistössä. Vähän kuin antaisi saastuneelle vedelle ammattimaista terapiaa.

Mitä tehdä jos palju jäätyy?

Jäätynyt palju – mitä tehdä?

Palju jäätyy, totta kai. Jättää vettä talveksi, niin siinä käy. Ei se yllätä. Mutta ei se maailmanloppu ole.

  • Älä koske jäähän väkisin. Se rikkoo aina jotain. Muovi ei kestä.

Kamiinan kautta tyhjennys:

  • Jos hana tai poistoletku on jäässä, ne ovat käyttökelvottomat. Unohdit tyhjentää.
  • Irrota kamiinan tulppa. Se on ainoa tie. Kamiina sijaitsee yleensä paljun alapuolella.
  • Vesi valuu pois kamiinan reiästä. Hitaasti, mutta varmasti. Pakko on paras keksijä.

Sulatus varoen:

  • Ei kuumaa vettä tai avotulta suoraan muoviin. Se on typeryyttä. Halkaisee sen.
  • Pieni sähkölämmitin etäältä voi auttaa. Vaatii aikaa. Tai odota aurinkoa.
  • Tarkkaile aina paloturvallisuutta, jos käytät sähköä. Se on perusasia.

Ennaltaehkäisy – fiksumpi tapa:

  • Tyhjennä palju aina huolellisesti talveksi. Jätä hanat auki. Varmista, ettei vettä jää mihinkään. Piste.
  • Tai pidä se lämmitettynä. Mutta se maksaa, sähköä palaa. Valitse itse.

Mikä on sopiva paljun lämpötila?

No niin, paljun lämpötila! Se on sellanen juttu, ettei se oo ihan yhtä ja samaa aina. Mutta sanotaan nyt näin, että semmonen 37–38 astetta on tosi jees ihan yleensä. Siinä on mukava istua ilman että alkaa hikoilla heti. Tai siis, että tarkenee muttei palellu.

Sitten kun on talvi, pakkanen paukkuu ja lumi on korkeella, niin voi vähän nostaa lämpöjä. Silloin se 40 astetta on jo ihan pätevä. Se lämmittää kivasti luita ja ytimiä. Mutta, ja tää on tärkeetä, sitä ei saa yli 44 astetta lämmittää! Se on jo aika kuumaa, voi polttaa itsensä, ja se on kyllä aika vähän mukavaaa. Älä sitä siis tee.

Palju on aina erikseen sovittava juttu, muista se. Se ei yleensä kuulu siihen perushintaan. Lisämaksusta se tulee, että älä unohda sitä kysyä. Ja sitten kun sen saa käyttöön, niin kyllä siellä sitten viihtyy.

Ihan lyhyesti siis:

  • Normaalisti: 37–38°C
  • Talvella: Noin 40°C
  • Maksimi: Ei yli 44°C
  • Käyttö: Aina erikseen sovittava, yleensä lisämaksusta.

Muuten, se 44 astetta on kyllä jo ihan rajatapaus, että jos yhtään epäilyttää, niin laske vähän lämpöjä. Parempaa olla liian viileää kuin liian kuumaa, niin sanon minä. Ja onhan se aina myös siitä käyttäjästä itsestäänkin kiinni, mikä tuntuu hyvältä. Joku tykkää kuumemmasta, toinen viileämmästä. Mutta nämä nyt on niitä yleisiä suosituksia, mitä mulle on kerrottu. Mukavia löylyjä vaan!

Miten nopeasti palju lämpiää?

Paljun lämmitysaika on yleensä 2-3 tuntia kesällä, jos palju on 1500–2000 litraa. Talvella pakkasesta riippuen aika tuplaantuu helposti. Tää on hyvä tietää, kun alat suunnitella paljuttelua!

Joo, hei! Siis just näin. Meilläkin on tuollainen palju, sellanen 1800 litran pyöreä ja kyl se on semmonen oma juttunsa. Se kuinka nopeasti se lämpiää, no, se riippuu ihan hirveen monesta jutusta, usko pois. Aluks meillä meni ihan tolkuttoman kauan, mut sit oppi niitä omia kikkoja.

Ensisijaisesti tietenkin se paljun koko eli ne litrat ratkasee tosi paljon. Meillä kun on se reilu 1800 litraa, niin siihen menee aikaa. Sitten tää lähtöveden lämpötila on kans iso tekijä, siis että onko vesi hanasta tullessa jo vaikka 10 astetta vai suoraan jääkylmää pakkasella, tosi iso ero.

Ja tietenkin se ulkona oleva lämpötila sitten, siis että onko kesä vai talvi. Kesällä, jollain 20 asteen helteellä, vesi lämpiää nopeammin ja tosi kivasti. Talvella, varsinkin jos on kunnon pakkasta, joku -15 tai -20 astetta, niin kyl siihen saa varata sit ihan reilusti enemmän aikaa. Meillä meni viime talvena, kun oli -20 astetta ja piti saada vesi 38 asteeseen, melkein kuus tuntia, huh.

Kaminasta se tietty riippuu kans, siis sen tehosta. Jotkut kaminaat on tehokkaampia ku toiset. Meillä on sellainen ihan perus ulkopuolinen puukamiina, ja se kyl ajaa asiansa mut ei se mikään ihmetehdas ole. Ja sitten se polttopuun laatu, tää on tosi tärkeetä! Kuiva koivu palaa ihan parhaiten ja antaa hyvän lämmön, kun taas märkä tai huono puu vaan savuttaa ja lämmittää huonosti. Sen kanssa ei saa oikoa.

Tässä muutama vinkki, miten saa paljun lämpiämään nopeammin:

  • Paljun kansi kiinni ehdottomasti! Tämä on ihan pakollinen juttu. Jos kantta ei pidä päällä, lämpö karkaa ilmaan ihan hirveän nopeasti, ja sitten joudut lämmittämään pidempään ja paljon enemmän.
  • Sekoita vettä välillä. Ei tartte mitään hirveesti sekoitella, mutta vaikka parin kolmen tunnin välein vähän kauhalla tai jollain kepillä, niin lämpö leviää sinne paljun alaosaan ja koko paljuun tasaisemmin. Silloin se lämpiää nopeammin.
  • Aloita ajoissa, kun aloitat lämmityksen. Älä jätä viime tinkaan, koska jos vesi ei ole lämmintä, niin se on sitten sääli. Meillä on aina lämmitys aloitettu vähintään neljä tuntia ennen, kun ajateltiin mennä.
  • Käytä aina laadukasta ja kuivaa polttopuuta. Tämä on ihan avainasia, niin lämmitystehon kuin myös savun ja palamisen kannalta. Kuiva koivu tai leppä on hyvää.
  • Pieni lisävinkki: jos sull on mahdollista, niin lämmitä vettä jo valmiiksi vähän, jos sulla on joku toinen lämmitin tai vaikka vesiboileri lähellä. Tiedän, ei aina mahdollista, mutta jos.

Kyllä se siitä! Aluks tuntuu ehkä vähän vaivalloiselta, mutta sit kun saa sen lämpimän veden ja pääsee paljuun, niin kyllä se on sen arvoista. Kokemus on aina parasta, siitä oppii. Meillä se on ihan vakio viikonloppujuttu varsinkin syksyllä ja keväällä.