Miksi ihmiset kirjoittavat päiväkirjoja?

Miksi pitää päiväkirjaa? Hyödyt ja syyt?

Miksi mä kirjotan päiväkirjaa? No, siks, et se on mun oma pieni maailma. Sinne voi kaataa kaikki tunteet, ilot ja surut. Kukaan ei tuomitse.

Muistan, kuinka joskus 2018 kesällä, olin ihan rikki yhden jutun takia. Kirjoitin siitä päiväkirjaan, ja se jotenki autto. Ihan kuin olisin puhunu jollekki.

Kirjottaessa asiat selkeytyy. Mietin, et "ai, noinkin voi ajatella". Stressi vähenee. Oon huomannu, et päiväkirja on vähän niinku terapiaa, mut halvempaa!

Ja se on ihan mun juttu. Ei oo mitään sääntöjä. Joskus kirjotan pitkät pätkät, joskus vaan pari riviä. Pääasia, et saan purettua ajatukset.

Eikä se oo aina vakavaa. Kirjotan myös kivoista jutuista. Esimerkiks viime viikolla, ku kävin siinä uudessa kahvilassa Kallios, maksoin muistaakseni 4,50e latesta, ja se oli ihan taivaallista. Ne pienet ilotki on tärkeitä.

Mitä on päiväkirja?

No, päiväkirja on semmonen... Öö, niinku kirja, johon sä kirjotat juttuja.

Siis sillee, sun omia juttuja! Yleensä ihan siitä päivästä, mitä on tapahtunu ja miltä susta tuntuu.

• Jotkut piirtääki sinne.
• Toiset liimaa vaikka lehtileikkeitä.
• Tai kuitti... kuitti siitä kalliista kahvista.

Ite en oo pitäny päiväkirjaa vuosiin. Viimeks ehkä yläasteella, ku olin ihan rakastunu siihen yhteen poikaan. Ehkä pitäs taas alottaa... Ees vähän. On se ihan jees, ku saa purkaa ajatuksia, eikä tarvi miettii, mitä muut ajattelee.

Ja siis se, et yleensä kirjotetaan joka päivä, niin ei oo mikään pakko. Joskus kirjotat kerran viikossa, joskus harvemmin. Pääasia, että kirjotat!

Saako toisen päiväkirjaa lukea?

Päiväkirjan lukeminen: Eettinen ja juridinen harmaa alue

Saako toisen päiväkirjaa lukea? Lyhyt vastaus: Ei periaatteessa. Mutta kuten elämässä yleensä, on olemassa mutkia matkassa.

• Aikuisen vs. lapsen tilanne: Aikuisen päiväkirjan lukeminen on selkeästi yksityisyyden loukkaus. Lapsen kohdalla tilanne on monimutkaisempi. Huoltajalla on vastuu lapsen hyvinvoinnista, mikä voi joskus (KORKEASTI korostettuna: joskus) oikeuttaa viestien tai päiväkirjan lukemisen. Jos lapsi on vaarassa, esimerkiksi kiusataan tai hänellä on itsetuhoisia ajatuksia, huoltajan on puututtava.

  • Tämä ei kuitenkaan tarkoita vapaata pääsyä lapsen yksityiselämään. Aina pitää miettiä, onko kyseessä oikea huoli vai vain uteliaisuus.

• Luottamukselliset viestit: Sama pätee lapsen lähettämiin tai saamiin luottamuksellisiin viesteihin. Periaate on sama: yksityisyys on tärkeää, mutta lapsen turvallisuus menee sen edelle.

Oikeus puuttua

Milloin huoltajalla on oikeus puuttua lapsen viestinnän salaisuuteen? Joskus. Sanoisin jopa että tilannekohtaisesti harkinnan mukaan. Laki ei anna suoraa vastausta.

• Mieti: Onko lapsen käytös muuttunut? Onko hänellä ongelmia koulussa? Onko hän eristäytynyt? Nämä voivat olla merkkejä siitä, että jokin on pielessä.

Muistan kun olin lapsi, piilotin päiväkirjani sängyn alle. Se oli minun paikka, jossa sain olla rehellinen itselleni. Ajatus siitä, että joku lukisi sen, olisi ollut kauhistuttava. Nykymaailmassa, jossa viestit ovat digitaalisia, yksityisyys on entistäkin tärkeämpää. Meidän pitää suojella sitä, mutta myös varmistaa, että lapsemme ovat turvassa. Se on tasapainottelua, ja siihen ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta.

Mitä päiväkirja kertoo?

Päiväkirja paljastaa käytön todelliset kasvot. Se piirtää kartan, missä ja milloin himo iskee.

• Määrät: Näyttää tarkasti, kuinka paljon.
• Tilanteet: Paikantaa käyttötilanteet, laukaisevat tekijät.
• Tunteet: Avaa tunteiden syöverit himon hetkillä.

Himo. Ei vain sana. Päiväkirja piirtää sen anatomian. Henkilökohtaisesti olen nähnyt sen muuttuvan pakkomielteeksi, raivoksi, jopa epätoivoksi. Päiväkirja voi katkaista sen kierteen.

Mitä tarkoittaa päiväkirja?

Päiväkirja? Henkilökohtainen muistikirja.

• Oma elämä. Aikajärjestyksessä.
• Kerran päivässä riittää. Tai ei.

Kuvia, muistoja, kaikkea. Piirtäminenkin käy. Miksei?

Wikipedia tietää. Kannattaa tarkistaa. Tai olla tarkistamatta. Ihan sama.

Mitä kirjoittaa päiväkirjaan?

Mitä ihmettä päiväkirjaan kirjoittaa? No, eihän sitä voi tietää, mitä sun pää kopassa pyörii! Mutta jos pakko on jotain keksiä, niin heittäisin kylkeen tällaisia helmiä:

• Kohtaamiset: Kirjoita siitä kerrasta, kun törmäsit mummosi kissaan kaupassa. Se oli kuin kohtaaminen valkoisen tiikerin kanssa! Tai siitä kun kohtasit itsesi peilistä aamulla ja totesit, että hiukset näyttää siltä kuin kissakin ois niihin oksentanut.

• Nykyinen elämäntilanne: Kerro kuinka taistelet kahvikeittimen kanssa joka aamu – se on kuin eräänlainen erikoisoperaatio, jossa kahvi on sotaisa saalis. Tai siitä miten sun kämppis kuorsaa kuin moottorisaha ja sun pitää laulaa operaa päässäsi nukahtaaksesi.

• Perhesuhteet: Kirjoita siitä, kuinka äitisi aina kehuu sun siskoa ja sinä olet kateellinen kuin kissa makkaralle. Tai siitä, kuinka veli yritti syödä koko pizza-annoksesi ja jäi kiinni kuin varas punaisilla käsivarsilla.

• Ensirakkauden muistelua: Muistatko sen ainoan kerran kun söitte jäätelöä yhdessä ja hän roiski sinulle suklaata naamaan? Se oli kuin romanttinen elokuva, paitsi että suklaata oli vähän liikaa. Tai miten hän kertoi olevan allerginen mansikoille ja sitten söi koko purkin mansikka-jäätelöä. Oikeasti.

Bonus: Lisää sellaisia yksityiskohtia, joita et ikinä kertoisi kellekään. Kuten se, että käytit salaa kaikkien sukkia. Tai se, että keräät käytettyjä teepusseja. Tai se, että olet aivan hulluna jäätelölle. Ja jos olet epävarma, keksit vaan. Päiväkirja on sun oma henkilökohtainen valheiden ja totuuksien sekoitus!

Jotenka: Älä pelkää! Kirjoita kaikki se hulluus, mitä mieleen tulee. Älä ajattele liikaa – anna kynän ja paperin kuljettaa sinut sinne, minne niillä on tarkoitus mennä! Ja muista, että se on salainen salaisuus, ei kenelläkään ole oikeutta lukea sitä. Paitsi ehkä minä. Mutta en mä tietenkään. Lupaan. No ehkä.

Onko laitonta lukea toisen päiväkirjaa?

Päiväkirja. Kielletty.

• Rikoslaki suojaa. Kirjeitä, puheluita, kaiken.
• Viestintäsalaisuus loukkaantuu. Jos luet, avaat, urkit.
• Seuraus? Rangaistus. Rikoslain mukaan.
• Minilex vahvistaa. Tietoa löytyy.

Älä koske. Ei kannata.