Kuka on Suomen toiseksi pisin ihminen?

kuka on suomen toiseksi pisin ihminen: Tunnetut pituusvertailut

Poikkeuksellinen pituus on herättänyt uteliaisuutta sukupolvesta toiseen, sillä virallista keskitettyä rekisteriä maamme pisimmistä henkilöistä ei ole ylläpidetty. Aiheeseen perehtyminen paljastaa mielenkiintoisia historiallisia tarumoita ja taustoja tunnetuimmista suomalaisjäteistä, jotka erottuvat joukosta kuka on suomen toiseksi pisin ihminen.

Kuka on Suomen toiseksi pisin ihminen?

Kysymys siitä, kuka on suomen toiseksi pisin ihminen, ei saa täysin yksiselitteistä vastausta historiallisten ja epävarmojen tietojen vuoksi. Suomen tunnetuimpiin jättiläisiin lukeutuvat muun muassa historiallinen Daniel Cajanus sekä myöhemmältä ajalta tunnetut pitkät suomalaiset. Kysymykseen vaikuttavat eri aikakausien mittaustavat ja kirjavat lähdetiedot, minkä vuoksi tarkkaa yksittäistä nykyajan henkilöä on vaikea nimetä varmasti.

Maamme kaikkien aikojen ehdoton ykkönen on tunnetusti Väinö Myllyrinne, jonka pituus oli parhaimmillaan lähes 252 senttimetriä. Hänen jälkeensä tilanne kuitenkin hämärtyy. Vaikka virallisia ja kattavia tilastoja kaikkien aikojen pituusjärjestyksestä ei ole ylläpidetty, julkisuudessa ja historiatiedoissa on mainittu useita vaikuttavia lukuja ja henkilöitä suomen pisimmät ihmiset.

Historialliset jättiläiset ja Daniel Cajanus

Suomen tunnetuimpiin varhaisiin jättiläisiin kuuluu 1700-luvulla elänyt Daniel Cajanus, joka tunnettiin niin sanottuna Pohjanmaan jättiläisenä. Cajanuksen pituudeksi on aikoinaan arvioitu eri lähteissä noin 248 senttimetriä, vaikka nykytutkijat pitävät lukemaa mahdollisesti liioiteltuna ajan hengen ja esiintyjäluonteen vuoksi. Tästä huolimatta hän on historiankirjoituksessa merkittävä hahmo daniel cajanus pituus.

Historiallisten mittojen luotettavuuteen 1700- ja 1900-luvuilla liittyy aina epävarmuutta. Tuon ajan mittausmenetelmät eivät olleet standardoituja, ja viihdetarkoituksessa toimineet esiintyjät saattoivat liioitella pituuksia yleisön houkuttelemiseksi. Vanhat kirjaukset ovat kuitenkin säilyneet arvokkaina aikakautensa dokumentteina.

Nykyaikaiset pitkät suomalaiset ja Sami Eerola

Myöhemmän ajan tunnetuimpiin pitkiin suomalaisiin lukeutuu muun muassa Sami Eerola, jonka pituudeksi on julkisuudessa mitattu noin 220 senttimetriä. Häntä pidetään usein yhtenä elossa olevista tai lähivuosina tunnetuista Suomen pisimmistä miehistä heti Myllyrinteen jälkeen, vaikka kilpailevia ja virallistamattomia mittoja saattaa löytyä muiltakin yksityishenkilöiltä sami eerola pituus.

Tilastojen sirpaloituminen johtuu siitä, että terveydenhuollon rekisterit suojaavat yksityisyyttä, eikä Suomessa ole avointa tai pakollista rekisteriä maan pisimmille ihmisille. Siksi monet tiedot perustuvat lehtiartikkeleihin, haastatteluihin ja epävirallisiin ilmoituksiin.

Miksi virallista vastausta on vaikea antaa?

Pituusennätysten vertailussa kohtaa aina saman ongelman: mittausmetodit vaihtelevat. Siinä missä Väinö Myllyrinne mitattiin virallisesti sotilas- ja lääketieteellisissä tutkimuksissa, monien muiden kohdalla kyse on ollut kotimittauksista tai elämäkerratiedoista, joita ei ole jälkikäteen varmistettu.

Lisäksi jättiläiskasvuisuus eli gigantismi on sairaus, joka voi aiheuttaa kehon pituuden vaihtelua eri elämänvaiheissa, etenkin ryhdin heikentyessä iän myötä. Myllyrinteenkin kohdepituus vaihteli hieman mittausajankohdan ja hänen elämäntilanteensa mukaan.

Suomen tunnetuimpien pitkien henkilöiden vertailu

Eri aikakausien pitkät suomalaiset eroavat toisistaan merkittävästi sekä historiallisten lähteiden luotettavuuden että mittaustapojen osalta.

Väinö Myllyrinne

- Korkea, perustuu lääketieteellisiin mittauksiin

- Noin 252 senttimetriä (maamme ennätys)

- 1900-luku (eli vuosina 1909-1963)

Daniel Cajanus

- Epävarma, perustuu vanhoihin aikakirjoihin

- Noin 248 senttimetriä (historiallinen arvio)

- 1700-luku

Sami Eerola

- Perustuu julkisuudessa annettuihin tietoihin

- Noin 220 senttimetriä

- Nykyaika

Minhin haaste pitkien ihmisten tiedon etsinnässä

Minh, tiedonkeruusta kiinnostunut opiskelija Helsingistä, yritti koota kattavaa listaa Suomen pitkäkasvuisista henkilöistä koulutyötä varten. Aluksi hän uskoi löytävänsä selkeän ja päivitetyn virallisen tilaston.

Ensimmäinen yritys törmäsi heti ongelmiin: internetin keskustelupalstoilla liikkui ristiriitaisia lukuja, eikä viranomaisilta löytynyt mitään keskitettyä rekisteriä pituusennätyksistä yksityisyyden suojan vuoksi.

Kahden viikon arkistotyön ja vanhojen lehtileikkeiden selailun jälkeen Minh tajusi, että historiallisia mittoja ei voi verrata suoraan nykypäivän tarkkoihin lääketieteellisiin mittauksiin.

Tuloksena oli tasapainoinen artikkeli, joka osoitti, että tarkkan toisen sijan nimeäminen on mahdotonta ilman yhtenäisiä mittauskriteereitä.