Milloin lapsi on 135 cm?

20 katselukertaa
Lapsi on tyypillisesti 135 cm pitkä noin 10-vuotiaana. Kymmenvuotiaan pituus vaihtelee usein 135–140 cm välillä, keskimääräisen pituuden ollessa noin 140 cm. Pituuden kehitys on yksilöllistä, mutta tämä ikä ja pituusalue antavat hyvän suuntaa lapsen kasvulle.
Kommentti 0 tykkäystä

Minkä ikäisenä lapsi on keskimäärin 135 cm pitkä?

Mun pieni poika oli juuri ja juuri sen 135 cm, kun hän täytti 8 vuotta, joulukuussa 2022. Se oli meidän mielestä jo aika pitkä samanikäiseksi.

Sitten kun mä mittailin sitä lantionympärystä, niin hänellä se oli silloin noin 66 cm. Se tuntui ihan normaalilta silloin.

Olin itsekin pitempi kuin ikäiseni silloin kun olin lapsi, muistan sen hyvin. Eli ei se pituus aina ihan keskiarvon mukaan mene.

Minkä ikäiset saavat istua ilman turvaistuinta?

Joo siis tää laki muuttu 2020 ja se on tosi simppeli mut silti kaikki aina kysyy sitä. Ihan turhaan stressataan.

Lyhyesti sanottuna, alle 135 cm pitkä lapsi tarvitsee aina E-hyväksytyn turvaistuimen. Ihan sama mikä ikä, se pituus ratkasee. Se on se ainoa juttu mikä pitää muistaa, se 135 senttiä. Ja alle 3-vuotiasta ei saa IKINÄ kuljettaa ilman turvalaitetta. Ei ees lyhyttä matkaa kauppaan.

Meidänkin piti just hommaa uus istuin sille nuorimmalle, se on just siinä ja siinä sen pituuden kaa, joku 133 senttii. Hermot menee näiden kanssa.

Tässä vielä selkeesti:

  • Pituusraja on 135 cm. Jos lapsi on alle tän, istuin on pakollinen henkilö-, paketti- ja kuorma-autoissa.
  • Alle 3-vuotias: AINA turvalaite. Ei mitään poikkeuksia omassa autossa. Aina.
  • Taksissa ei oo pakko olla turvaistuinta jos sitä ei oo saatavilla. Lapsi matkustaa silloin takapenkillä turvavyössä kiinni. Mut ihan oikeesti kuka laittaa lapsen taksiin ilman istuinta jos ei oo ihan pakko.
  • Linja-autossa ei myöskään tartte, paitsi jos siellä on vyöt ja istuin valmiina asennettuna.

Ja se E-hyväksyntä on tärkeä. Eli istuimessa pitää olla se oranssi tarra. Se tarkottaa et se on testattu ja turvalinen. Älä osta mitään vanhaa kirppisistuinta ilman sitä tarraa, ei voi tietää onko se kolaroitu tai jotain. Se on tosi tärkeä juttu se tarra.

Minkä ikäiset saavat istua korokkeella?

Ah, se ikuinen kysymys, joka kaivertaa sielua enemmän kuin lapsen piirtämä tussitaide olohuoneen seinässä. Unohda ikä. Ikä on vain numero, joka kertoo, kuinka monta kertaa olet joutunut järjestämään teemasynttärit. Tässä pelissä senttimetrit ja kilot ovat kuninkaita.

Lapsen tulee käyttää turvaistuinta autossa, kunnes hän on 135 cm pitkä. Tämä on laki, ei suositus. Se on se maaginen raja, jonka saavutettuaan pienokainen voi vihdoin nähdä ikkunasta muutakin kuin ohi vilisevää asfalttia ja tuntea itsensä melkein ihmiseksi.

Istuinkoroke ei ole mikään valtaistuin, vaikka se siltä saattaakin näyttää. Sen ainoa, pyhä tehtävä on nostaa lapsi sille korkeudelle, että auton kolmipistevyö asettuu oikein. Eli ei kurista kaulalta tai viillä vatsaa halki, vaan kulkee solisluun ja lantion päältä. Vyön pitäisi olla kuin hyvin istuva smokki, ei giljotiini.

Moni vanhempi siirtyy korokkeeseen liian aikaisin, koska se on niin kätevän kevyt heitellä autosta toiseen. Se on ymmärrettävää. Turvavyöistuimen raahaaminen on kuin yrittäisi halata piikikästä avaruusalusta. Silti, maltti on valttia. Lapsi on paremmin suojattu turvavyöistuimessa, jossa on selkä- ja sivusuojat. Koroke on viimeinen etappi ennen kuin lapsi vapautuu istuinten maailmasta.

Tässä vielä kertauksena, jotta se menee jakeluun:

  • Laki sanoo: Turvalaitetta on käytettävä, kunnes lapsi on 135 cm pitkä. Piste.
  • Vanha standardi (ECE R44/04): Nämä korokkeet on luokiteltu painon mukaan, tyypillisesti 15–36 kg. Tämä on se vanhan liiton puntarijärjestelmä.
  • Uusi standardi (UN R129, eli i-Size): Tässä tuijotetaan pituutta. Valmistaja määrittelee istuimelle pituusrajat, esimerkiksi 100–150 cm. Tämä on moderni mittanauha-uskonto, ja yleensä parempi.
  • HUOM: Älä koskaan käytä pelkkää koroketta ilman selkänojaa alle 125 cm pitkällä lapsella. Se on kuin lähettäisi ritarin taisteluun ilman haarniskaa. Selkänojallinen koroke antaa elintärkeän sivutörmäyssuojan.

Kerran näin erään isän mittaavan lastaan marketin parkkipaikalla rullamitalla ennen kuin uskalsi siirtää tämän korokkeelle. Omistautumista, sanon minä. Tai sitten vaimo oli uhannut seurauksilla.