Milloin lukio muuttui maksuttomaksi?

11 näyttökertaa
Lukiokoulutuksen maksuttomuus toteutui vaiheittain. 1960-luvun lopulla alkoi ilmainen lukiokoulutus yleistyä, mutta täysin maksuttomaksi se tuli vasta 1970-luvun alussa. Tarkka ajankohta vaihtelee hieman kunnan ja koulutyypin mukaan. Täydellinen maksuttomuus saavutettiin pääosin 1970-luvun alussa, mutta joissakin paikkakunnissa prosessi saattoi viivästyä hieman.
Palaute 0 tykkäykset

Lukion maksuttomuuden tie polkuja ja aikajaksoja

Lukiokoulutuksen maksuttomuus on suomalaisen koulutusjärjestelmän kulmakivi, joka takaa kaikille tasavertaiset mahdollisuudet jatko-opintoihin. Mutta milloin tämä tärkeä askel kohti tasa-arvoista koulutusjärjestelmää otettiin? Vastaus ei ole yksinkertainen, sillä maksuttomuus toteutui vaiheittain, ja sen täysimääräinen saavuttaminen kesti useita vuosia. Ei ole yhtä tarkkaa päivämäärää, jolloin kaikki lukiot kaikkialla Suomessa muuttuivat maksuttomiksi.

1960-luvun lopulla alkoi tapahtua merkittäviä muutoksia lukiokoulutuksen rahoituksessa. Tuolloin alkoi ilmainen lukiokoulutus pikkuhiljaa yleistyä, mutta kyseessä oli pikemminkin asteittaista siirtymistä maksullisesta maksuttomaan kuin yhtäkkinen, maanlaajuinen muutos. Tämä johtui siitä, että lukioiden rahoitusvastuu oli tuolloin pitkälti kuntien harteilla. Kunnat omaksuivat maksuttomuuden eri tahtiin, ja siksi täsmällinen ajankohta vaihtelee suuresti alueittain.

1970-luvun alussa prosessi kiihtyi ja maksuttoman lukiokoulutuksen saavuttaminen tuli entistä lähemmäksi. Tämän vuosikymmenen alku voidaan pitää lähtöpisteenä lukiokoulutuksen yleiseen maksuttomuuteen. Merkittävä edistysaskel oli valtion lisääntynyt rahoitusosuus lukiokoulutukseen, mikä mahdollisti kuntien siirtymisen maksuttomaan opetukseen. Tämä kuitenkin tapahtui eri tahtiin eri kunnissa riippuen paikallisista talousoloista ja poliittisista prioriteeteista.

Täydellinen maksuttomuus saavutettiin pääosin 1970-luvun alkupuolella, mutta tämä ei tarkoita, että kaikki lukiot olisivat samanaikaisesti luopuneet maksuista. Joissakin kunnissa prosessi saattoi viivästyä, ja esimerkiksi erikoislukioissa tai pienillä paikkakunnilla maksut saattoivat olla voimassa vielä jonkin aikaa 1970-luvun alkupuoliskon jälkeenkin. Täydelliseksi kuvaa sotkee myös se, että maksuttomuus saattoi kattaa vain opetuksen, kun taas esimerkiksi oppikirjat ja muut materiaalikulut saattoivat jäädä oppilaiden vastuulle vielä jonkin aikaa.

Yksittäisten oppilaiden kokemus maksuttomuuden saapumisesta riippui siis asuinpaikasta ja koulusta. Lopullinen siirtyminen täysin maksuttomaan lukiokoulutukseen oli siis prosessi, joka jatkui useita vuosia ja jättää jälkeensä hieman epämääräisen aikajanan. Vaikka 1970-luvun alku on merkittävä virstanpylväs, ei yhtä tarkkaa päivämäärää ole mahdollista määritellä. Tämän prosessin monimutkaisuus korostaa sitä, kuinka iso ja merkittävä muutos maksuttoman lukiokoulutuksen toteuttaminen oli. Se oli tärkeä askel kohti tasa-arvoisempaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa, joka tarjoaa kaikille nuorille mahdollisuuden jatko-opintoihin varallisuudesta riippumatta. Tämä periaate on tänäkin päivänä yksi Suomen koulutusjärjestelmän vahvuuksista.