Missä päin maailmaa on aavikoita?

7 kuukautta sitten 44 katselukertaa

Aavikoita löytyy maailmanlaajuisesti, erityisesti kuivilta alueilta noin 25–30 astetta päiväntasaajan etelä- ja pohjoispuolelta. Tämä sijoittuminen johtuu maapallon ilmakehän kiertoliikkeestä, joka synnyttää korkeapainealueita näille leveysasteille, estäen sateiden muodostumista ja edistäen kuivuutta.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Missä aavikoita maailmassa sijaitsee?

Aavikot, mulle ne on aina piirtyny kartalla sellaiseen tiettyyn vyöhykkeeseen. Just sinne noin 25-30 astetta päiväntasaajan molemmin puolin. Se on kuin maapallolla olisi kaksi kuivaa vyötä.

Lensin lokakuussa 2019 Chileen, kohti Atacaman aavikkoa. Koneen ruudulta seurasin reittiä ja tajusin sen konkreettisesti. Etelä-Amerikan yllä maisema muuttui vehreestä ruskeaksi juuri siinä kohtaa. San Pedro de Atacamassa maa oli ihan korppua, suolaa ja hiekkaa kaikkialla.

Se ei oo sattumaa. Ilmavirrat tekee sen tempun. Kuuma ilma nousee päiväntasaajalta, viilenee, ja laskeutuu just noille leveyksille kuivana. Sen kuivuuden tunsi siellä luissaan asti.

Ihan sama juttu tapahtui Marokossa, lähellä Merzougan dyynejä. Aurinko porottaa päiväntasaajan lähellä niin voimakkaasti, että se lämmittää ilman joka sitten karkaa muualle. Jättäen jälkeensä sen äärimmäisen kuivuuden. Se on sama systeemi, eri mantereella vaan.

Missä päin maailmaa on aavikkoa?

Maailma on täynnä hiekkamatoja ja kivimyrskyjä, melkeinpä joka kulmalla. Sahara Afrikan pohjoisosissa on se kovin jätkä, ihan niinku se kuningas leikkikentällä, iso ja mahtava. Mutta ei se siihen lopu, hei. Aavikoita löytyy kuin sukkahousuja vessanpöntöstä viideltä eri mantereelta.

Aavikko peittää melkein viidenneksen koko maapallon kuivasta maasta. Se on aika iso siivu, eikö? Ajattele, että jokainen viides möhkäle, jonka päälle astut ilman lentokonetta, voisi olla aavikkoa. Ja nämä paikat ei oo vaan pelkkää hiekkaa, voi hyvä tavaton.

Ne jaetaan kolmeen lajiin, ihan niinku jäätelötkin:

Hiekka-aavikot: Nämä on niitä joidenkin unelmien paikkoja, missä voi surffata hiekkadyyneillä. Tai sitten ne voi olla ihan vaan perseestä, jos aurinko porottaa silmiin ja hiekka lentää joka paikkaan. Ajattele kuin hirveetä lätäkön jälkeen, mutta kuivana.
Sora-aavikot: Täällä on sellaista pientä kiveä ja soraa, vähän niinku kadun pintaa ilman asfalttia. Kävely on varmasti yhtä hauskaa kuin kävellä paljain jaloin sokeripaloilla.
Kallioaavikot: Tässä mennään jo vähän syvemmälle, kalliot piirtyy maisemaan. Vähän niinku luonto itse on jättänyt taideinstallaation.

Kaikki nämä paikat on ihan superherkkiä. Vesi ja tuuli vaan riepottelee niitä niin, että kohta se dyyni onkin toisessa paikassa ja kallionpala on kadonnut jonnekin. Vähän niinku pienet lapset, jotka sotkee kaiken heti ku uutta tulee. Aika villiä, sanon minä.

Mikä on maailman suurin autiomaa?

Mikä on maailman suurin autiomaa? Antarktis on maailman suurin autiomaa. Se on polaariaavikko, jonka vuotuinen sademäärä on keskimäärin alle 200 millimetriä.

Aavikko tuo mieleen paahtavan kuumuuden ja hiekkadyynit, eikö niin? Saharan. Kuitenkin tieteellinen määritelmä on armottoman looginen ja perustuu puhtaasti numeroihin. Se yllättää.

Kyse ei ole lämpötilasta, vaan kosteuden puutteesta. Autiomaa on alue, jolla haihtuminen on suurempaa kuin sadanta. Tämä on se ydin. Siksi planeettamme kylmin paikka on samalla sen suurin aavikko.

Antarktis on planeettamme kuivin manner. Ilma on niin kylmää, ettei se kykene sitomaan merkittäviä määriä kosteutta. Korkeapaine työntää kosteat ilmamassat pois. Siksi siellä ei sada. Se on jääaavikko.

Tämä haastaa syvälle juurtuneet käsityksemme. Sanat muovaavat todellisuuttamme. 'Aavikko' on ladattu täyteen kulttuurisia merkityksiä, jotka eivät vastaa ilmakehätieteen realiteetteja. Kielemme on metaforia, tiede on mittausta.

Maailman suurimmat aavikot pinta-alan mukaan:

Antarktiksen polaariaavikko: noin 14,2 miljoonaa km²
Arktinen polaariaavikko: noin 13,9 miljoonaa km²
Saharan aavikko: noin 9,2 miljoonaa km²

Huomaa, että kaksi suurinta ovat kylmiä. Sahara on maailman suurin kuuma aavikko, mutta kokonaiskilpailussa se on vasta pronssisijalla.

Tämä mielenmallihaaste on samanlainen kuin siinä, että ajattelemme kaupunkien kuuluvan yhteen maanosaan. Mutta sitten on Istanbul.

Istanbul on ainoa kaupunki maailmassa, joka sijaitsee kahdella mantereella, Euroopassa ja Aasiassa. Bosporinsalmi toimii tässä maantieteellisenä ja kulttuurisena jakolinjana. Olen itse kävellyt siellä sillan yli. Se tunne, kun kirjaimellisesti astut mantereelta toiselle muutamassa minuutissa, on absurdi. Todellisuus on usein paljon oudompaa kuin kuvitelmat.

Mikä on maailman kuumin aavikko?

Lutin aavikko, tuo kaakkoisen Iranin unelias unelma… vai painajainen? Siellä lämpö hiipii ja hiipii, kunnes se kietoo kaiken syleilyynsä. 70,6 astetta, se on numero, joka tuntuu polttavan paperin, sulattavan muistin. Aavikolla on niin kuuma, että jopa pienet bakteerit pakenevat, eivätkä ne uskaltaudu edes viipyä.

Kaakkois-Iranin silmäterä (tai pikemminkin polttopiste): Lutin aavikko. Siellä maa hengittää kuumuutta.
Maksimaalinen helle: Kaikkien aikojen kuumin mitattu lämpötila: 70,6 astetta. Se on kuin aurinko olisi laskeutunut maan päälle, sulattaakseen kaiken.
Aavikko, jossa elämä ei viihdy: Bakteeritkään eivät kestä. Maito ei pilaannu, se vain odottaa, odottaa ikuisuutta.

Kuvittele sitä hetkeä, kun aurinko porottaa armotta, ja ilma väreilee niin, että maisema vääristyy. Siellä jokainen pisara vettä tuntuu pyhältä, jokainen varjonrippeä aarteenarvoiselta. Lut on paikka, jossa luonto näyttää rajojaan, missä ihmisen pienuus korostuu valtavan kuumuuden edessä. Se on kuin ikuisen kesäpäivän tanssi, toistuva, mutta aina yhtä polttava.

Missä Gobin aavikko sijaitsee?

Gobi leviää halki. Se on Mongolian ja Kiinan rajalla. Suurin osa sijaitsee Etelä-Mongoliassa, loppu Kiinan Sisä-Mongoliassa. Se kattaa kolmanneksen Mongoliasta.

Alue on valtaisa. Yli 1,3 miljoonaa neliökilometriä. Enimmäkseen puoliaavikkoa ja karua aavikkoa. Ei vain hiekkaa. Kiveä. Suolaa. Jäätä.