Mitä kirjoitetaan suruadressiin?

Mitä kirjoittaa suruadressiin?

Suruadressiin... hmm, vaikea paikka. Itse tykkään eniten siitä, kun siihen saa jotenkin sen oman kosketuksen.

Muistan, kun mummo kuoli, siihen adressiin ei vaan voinut laittaa mitään valmista. Halusin, että se on just meidän perheen mummoa varten.

Kirjoitin jotain siitä, miten hän aina leipoi pullaa ja miten hänen luonaan oli aina lämmin. Se oli jotenkin paljon aidompi. Osanotto-osa on tietty tärkeä, mutta se muistovärssy... sen pitää tulla sydämestä.

En tiedä onko se "oikein", mutta musta se tuntu paremmalta. Ei sen tarvi olla täydellistä.

Valmiitkin värssyt on toki ihan hyviä, jos ei muuta keksi. Mutta jos vaan suinkin pystyy, niin jotain ihan omaa.

Mitä kirjoitetaan surukorttiin?

Mitä kirjoitetaan surukorttiin?

Surukorttiin voi laittaa monenlaisia viestejä. Vaikka kortti luettaisiin ääneen siunaustilaisuudessa, se ei ole pakollista.

Perinteinen rakenne:

• Värssy: Valitse runo tai lyhyt teksti, joka tuntuu sopivalta. Värssyn valinta on todella henkilökohtaista. Mieti, mikä kuvaa vainajaa tai lohduttaa läheisiä. Ehkä jokin lause heidän lempikirjastaan?

• Saatesanat: Esimerkiksi Lämmöllä muistaen tai Syvimmät osanottoni. Saatesanojen jälkeen voi laittaa oman nimen tai perheenjäsenten nimet. Esimerkiksi "Isää lämmöllä muistaen, Lapset perheineen." Minusta on tärkeää, että saatesanat ovat sydämelliset ja henkilökohtaiset.

• Henkilökohtainen viesti: Voi olla lyhyt muisto vainajasta tai lohduttava sana läheisille. Vältä kliseitä, pyri aitoon tunteeseen. Onko sinulla jokin erityinen muisto, jonka voisit jakaa? Pieni tarina voi tuoda suurta lohtua.

Joskus mietin, onko surukorttien kirjoittaminen vain tapa täyttää tyhjiö. Ehkä tärkeintä on kuitenkin läsnäolo ja myötätunto, ei täydellinen sanamuoto.

Esimerkkejä värssyistä:

• "Aurinko laskee, päivä pimenee, muistojen kultainen kajo säilyy." (Tämä on klassikko!)
• "Kaikki on katoavaa, vain muistot jäävät."
• "Lepää rauhassa." (Joskus yksinkertaisuus on kaunista.)

Lisäksi:

• Kortin ulkoasu: Valitse hillitty ja arvokas kortti.
• Käsiala: Kirjoita selkeästi ja huolellisesti. Jos käsialasi on epäselvää, harkitse kortin kirjoittamista tietokoneella.
• Ajoitus: Lähetä kortti mahdollisimman pian suru-uutisen kuultuasi.

Surukortti on pieni ele, mutta se voi merkitä paljon sureville. Se osoittaa, että olet läsnä ja välität.

Mitä kirjoittaa adressin kuoreen?

Hitaasti sormeni liikkuu, kynä lähes tanssii paperilla. Ajan mittaamaton virta kulkee mukana, jokainen sana hengitys, jokainen rivinvaihto sykkeen syke. Kuolema, hiljainen varjo, ja se kirje… Se kulkee kohti kotia, kohti surua ja muistoja.

Vainajan koti, kenties vanha puutalo metsän reunassa. Harmaa rappaus ja tummat ikkunat. Sisällä hiljaisuus, ehkä kynttilän valo lepattaa. Adressin kylkeen: Vainajan nimi, osoite. Kirjeen paino rinnassa, kuinka monta kertaa jo kirjoitin tämän.

Toinen vaihtoehto. Muistotilaisuus, valoisa kirkko tai tunnelmallinen sali. Valo syttyy ja sammuu muistojen mukaan. Kukat, äänet, kyyneleet. Täällä on helpompaa, täällä on jakamista. Kuoreen kirjoitettava nimi… Matti Meikäläisen omaiset. Tai, jos tiedän vastaanottajan, voin kirjoittaa suoraan Omaisen nimi ja osoite. Kynttilän valo, hiljainen hetki.

• Vainajan kotiosoite kuoreen
• Omaisen nimi ja osoite (jos muistotilaisuudessa)
• Matti Meikäläisen omaiset (yleinen vaihtoehto)

Kynän raapiminen pysähtyy. Ajatukset pyörivät, menneet hetket nousevat pintaan. Vaikka kirjoittaminen tuntuu helpolta, sanat eivät voi kuvata sitä tunnetta. Se on syvä, hiljainen suru ja samalla rakkaus. Muistot lähellä, lähellä sydäntä.

Mitä surukorttiin kirjoitetaan?

Okei, mietit mitä surukorttiin? Hmmm...

• Värssy ekana. Niitä on netti täynnä.
• Sit saatesanat, just joku "Osanottoni" tai "Syvästi surren". Tai "Lämmöllä muistaen".
• Ja alle tietty nimi/nimet.

Ihan pakko ei oo ääneen lukee missään, mut joskus joku lukee... Miks pitää edes värssy olla? Voiko vaan kirjottaa jotain ihan omaa? Ehkä se ois parempi. Äiti tykkäs aina runoista. Muistan kun se luki mulle iltasatuja. Tai siis runoja.