Mikä aiheuttaa järvien rehevöitymistä?

Mikä aiheuttaa järvien rehevöitymistä: ravinnekuormitus

mikä aiheuttaa järvien rehevöitymistä on keskeinen kysymys vesistöjen suojelun kannalta, sillä vesien tilan heikkeneminen koskettaa meitä kaikkia. Ravinteiden salakavala kertyminen vesistöihin tuottaa vakavia ekologisia haittoja ja tuhoaa kalakantoja sekä vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tutustu taustatekijöihin tarkemmin ja opi tunnistamaan ympäristöongelmat ajoissa.

Mikä aiheuttaa järvien rehevöitymistä?

Järvien rehevöityminen on monimutkainen ekologinen prosessi, joka voi johtua monista eri tekijöistä riippuen vesistön sijainnista ja ympäröivästä maankäytöstä. Kun pohditaan, miksi järvet rehevöityvät, tämä ilmiö ei johdu pelkästään yhdestä yksittäisestä syystä, vaan taustalla vaikuttaa usein useiden eri kuormitustekijöiden yhteisvaikutus. Vesiympäristön tilan ymmärtäminen vaatii tarkastelua niin valuma-alueen toiminnasta kuin vesistön sisäisistä prosesseista.

Ulkoinen ravinnekuormitus ja sen lähteet

Suurin syy järvien rehevöitymiseen on vesistöön valuma-alueelta päätyvä ylimääräinen ravinnekuormitus, erityisesti fosfori ja typpi vesistöissä. Kun näitä ravinteita huuhtoutuu veteen, ne toimivat lannoitteena vesikasveille ja leville. Maa- ja metsätalous sekä haja-asutus ovat tyypillisiä ulkoisen kuormituksen lähteitä, jotka tuovat vesistöihin ravinteita vuosi toisensa jälkeen.

Maanmuokkaus, lannoitteiden käyttö pelloilla ja metsäojitukset lisäävät merkittävästi ravinteiden kulkeutumista vesistöihin sadevesien mukana. Vaikka tilannetta pyritään hallitsemaan erilaisilla vesiensuojelutoimilla, ulkoinen kuormitus pitää monia järviä edelleen liian ravinnerikkaina.

Sisäinen kuormitus ja pohjan ravinteet

Ulkoisen kuormituksen lisäksi rehevöitymistä ylläpitää niin sanottu sisäinen kuormitus, ja nämä ovatkin keskeisimmät järvien rehevöitymisen syyt. Vuosien saatossa järven pohjakerrostumiin eli sedimenttiin on kertunut valtavia määriä ravinteita, jotka voivat vapautua takaisin veteen. Erityisesti tilanteissa, joissa pohjan läheinen vesikerros kärsii hapen puutteesta, fosforia alkaa liuetessaan siirtyä sedimentistä takaisin veteen.

Ilmastonmuutoksen ja ympäristötekijöiden vaikutus

Ilmastonmuutos tuo omat haasteensa vesistöjen tilaan, sillä lämpenevät sääolosuhteet ja lisääntyvät sateet kiihdyttävät ravinteiden huuhtoutumista maalta. Lämpimät kesät ja pitkät jäättömät kaudet tarjoavat leville erinomaiset kasvuolosuhteet, mikä näkyy usein voimakkaina sinileväkukinnoina. Tämän seurauksena veden laatu heikkenee ja virkistyskäyttö kärsii.

Rehevöitymisen eri kuormitusmuodot

Ulkoinen kuormitus

• Saapuu vesistön ulkopuolelta valuma-alueelta, pelloilta, metsistä ja asutuksesta
• Voi vähentää tehokkailla vesiensuojelutoimilla ja suoja-alueilla
• Tuo jatkuvasti uusia ravinteita ja kiintoainesta vesistöön

Sisäinen kuormitus

• Peräisin järven omasta pohjasedimentistä ja aiemmin kerääntyneistä ravinteista
• Vaikeasti hallittavissa; vaatii usein pitkäaikaisia kunnostustoimia tai hapetusta
• Vapauttaa vanhoja ravinteita takaisin vesipatsaaseen erityisesti happiolojen heikentyessä

Paikallisen vesistön tilan seuranta ja haasteet

Matti asuu pienehkön järven rannalla ja on seurannut veden tilan muutoksia jo vuosikymmenen ajan. Aiemmin kirkas vesi on alkanut kesäisin samentua ja rannoille kertyy yhä enemmän kasvillisuutta.

Aluksi hän epäili kyseessä olevan vain tilapäinen kesäsäästä johtuva ilmiö, mutta tilanne toistui vuosi toisensa jälkeen yhä voimakkaampana.

Perehdyttyään asiaan hän tajusi, että kyse ei ole vain yhdestä tekijästä, vaan valuma-alueen maataloustoiminta ja ilmastonmuutoksen tuomat runsaat sateet ovat kiihdyttäneet ravinteiden huuhtoutumista.

Nykyään alueella tehdään talkoita ja suunnitellaan kosteikkoja valumavesien puhdistamiseksi, jotta järven tila saataisiin vähitellen palautettua tasapainoisemmaksi.