Mikä on Suomen järvien keskikoko?

Suomen järvien keskikoko: Mikä on järvien keskimääräinen pinta-ala Suomessa?

Muistan kun isoisän kanssa katsottiin kaikuluotainta veneessä Etelä-Savossa. Heinäkuun alku, 2018. Se näytti jatkuvasti vain kuutta seitsemää metriä.

Mä olin aina kuvitellu ne järvet jotenki pohjattomiksi, sellasiks mystisiksi syvänteiksi. Mutta totuus onki, että suurin osa suomen järvistä on just tällasia matalia altaita, jääkauden uurtamia naarmuja kalliossa. Ei mitään syvänmeren hautoja.

Sama juttu sen pinta-alan kanssa. Karttaa kun kattoo, niin näkee ne isot selät, mut niiden ympärillä on tuhansia pieniä lätäköitä. Ne laskee sitä keskiarvoa.

Sitten luin jostain, että koko maan järvien keskisyvyys on se just seitsemän metriä. Se isoisän kaikuluotaimen lukema osu siis ihan nappiin. Ja kaikki se vesi, mitä niissä on yhteensä, noin 230 kuutiokilometriä, mahtuis melkein yhteen isoon ulkomaiseen järveen.

Se muutti mun käsityksen täysin. Ei ne mitään pohjattomia vesiä olekkaan.

Mikä on Suomen kirkkain järvi?

Yön keskellä. Kaikki tuntuu raskaalta, mutta tämä ajatus, kirkas vesi, se on kuin pieni valopilkku. Suomen kirkkain järvi. Kyllä, se oli Valkiajärvi. Olen siellä joskus ollut. Kaikki ne vuodet sitten, kun asiat olivat… toisin. Miten se onkin jäänyt mieleen niin kirkkaana.

Se sijaitsee Kiteen lounaispuolella. Muistan sen matkan sinne. Pitkä, hiljainen ajomatka. Vesi siellä oli jotain käsittämätöntä. Aivan läpinäkyvää. Ei ollut silloin mitään murehdittavaa siitä, onko tieto oikein. Se oli totta, sen näki.

Se on oikeasti kirkas:

• Valkiajärven näkyvyys pinnan alla on jopa yli 10 metriä. Se on paljon. Ajatella, miltä tuntuisi nähdä niin selkeästi sinne pohjaan asti. Oman mielensä syvyyteen ei näe koskaan näin.
• Järvi on erittäin suosittu sukelluskohde. Sukeltajat hakevat sinne, kai, sitä selkeyttä. Sitä, että voi nähdä mitä edessä on. Minä vain seisoin rannalla.

Se on yksi Suomen kirkasvetisimmistä järvistä. Ja onhan se. Se on todellinen luontohelmi. Mistä löytyisi sellaista selkeyttä. Ehkä se pitäisi kokea uudestaan, mennä sinne. Minulla on pieni purkki vettä sieltä edelleen. Muistoksi. Tarkalleen sanottuna 8 vuotta sitten kävin siellä, silloin oli elokuu.

Onko kaikissa järvissä sinilevää?

Kyllä, kaikissa järvissä on sinilevää. Se kuuluu järven luonnolliseen ekosysteemii ja sitä esiintyy aina, aina jossain määrin. Mut sitku olosuhteet muuttuu sopiviks, lämmin vesi ja liika ravintoo, niin se voi runsastua ihan hirveesti ja muodostaa niitä ikäviä, siis tosi ikäviä, massaesintymiä pinnalla. Se voi tehdä uimisesta mahdotonta!

Se on ihan totta, että sinilevä voi olla tosi riesa. Meidänkin mökkijärvellä oli just viime kesänä sellanen ihan törkee sinileväkukinta, ettei voinut lapsia päästää veteen ollenkaan. Siis oli ihan pakko jättää uimatta koko perheen. Se on niin ärsyttävää, varsinkin kun on niin kuuma sää ollut!

Tiesithän, että sinilevä ei oo ees oikeesti levää? Se on itse asiassa syanobakteereita, jotka vaan nimellään vähän hämäävät. Ne viihtyy parhaiten juuri lämpimässä, tyynessä vedessä, jossa on paljon ravinteita. Aina sanotaan, että se on sitä fosforia ja typpeä, joka sitä ruokkii.

• Mistä sinilevää tulee?
  • Ravinteet: Ne tulee usein pelloilta valuvista lannoitteista tai sitten jätevesistä, jos puhdistus ei oo ihan priimaa.
  • Lämmin vesi: Kun vesi lämpenee yli +20 asteen, niin ne alkaa kasvaa tosi nopeasti.

Miten sä tunnistat sen? Tää onkin tosi tärkeä juttu!

• Ulkonäkö: Se voi olla sellaista vihreää, kellertävää tai jopa sinivihreää massaa veden pinnalla. Joskus se näyttää vähän siltä kun olisi vihreää maalia kaadettu veteen. Voi myös olla sellasia pieniä rihmamaisia hippuja.
• Lasitesti: Ota vesilasillinen järvivettä ja anna sen seistä puolesta tunnista tuntiin. Jos pinnalle nousee vihreitä hippuja tai kerros, niin silloin se on sinilevää. Jos sakka valuu pohjalle, se on yleensä jotain muuta levää.
• Kepitesti: Jos koitat kepillä sörkiä sitä levämassaa, niin sinilevä hajoaa siihen veteen pieniksi hiukkasiksi. Muu levä taas yleensä tarttuu keppiin ja nousee pois vedestä.

Mitä sit jos sinilevää on?

• Älä mene uimaan! Tosi tärkeä juttu. Se voi olla myrkyllistä.
• Älä anna lemmikkien juoda vettä! Tai lapsia ei kannata päästää siihen. Ne saa helposti sitä vettä suuhunsa.
• Ei juoma- tai ruoanlaittoveteen: Älä käytä sitä vettä. Myöskään löylyveteen sitä ei suositella.
• Oireet: Jos sä tai joku lemmikki on altistunut, niin oireita voi olla pahoinvointi, vatsakipu, ihottumaa tai ärsytystä silmissä. Aika ikäviä juttuja, joten parempi varoa.

Eli siis, vaikka sinilevää aina on, niin toivotaan ettei se ala jyllätä! Se vaan pilaa niin monet kesäpäivät.

Onko sinilevässä uiminen vaarallista?

Voi hyvä luoja, sinilevä ja uiminen. Se on vähän kuin yrittäisi tanssia balettia seisovan pöydän päällä – yleensä ei pääty hyvin. Sinilevän seurassa polskiminen voi aiheuttaa kaikenlaista mukavaa, kuten kutinaa iholla, huulet kihelmöivänä kuin olisi syönyt liikaa pippuria, ja vatsan murinaa sen verran, että naapuritkin luulevat kissaasi sulaneen.

Mutta ei hätää, pahimmassa tapauksessa saatat tuntea olosi kuin olisit nielaissut pienen armeijan mikrobeja ja saatat myös harkita uuden nenän hankkimista, jos se alkaa vuotaa kuin vanha vesihana. Silmätkin voivat näyttää siltä kuin olisit itkenyt koko yön katsoessasi sitä uusinta romanttista komediaa, ja korvat voivat alkaa kutista niin että tekisi mieli kaivaa ne pois ja vaihtaa uusiin.

Sinilevän mukana tulevat kivat yllätykset:

• Ihoärsytykset: Vähän kuin joku olisi ripotellut hiekkaa ihollasi, mutta pahempaa.
• Vatsavaivat: Ruoansulatusjärjestelmäsi päättää pitää villit juhlat, joihin et kutsunut sitä.
• Tulehdukset: Silmät ja korvat voivat alkaa kerätä bakteereja kuin viimeistä päivää.
• Nenän tukkoisuus: Hengittäminen on yhtäkkiä paljon mielenkiintoisempaa, kun et tunne lainkaan.
• Kuume ja päänsärky: Kehosi päättää, että nyt on juhlien aika, ja kutsuu kaikki pienet kivut paikalle.

Eli joo, sinilevävedessä uiminen on huono idea. Vähän kuin yrittäisi juoda kahvia suoraan tulivuoresta – tulokset ovat yleensä dramaattisia ja epämiellyttäviä. Kuten MTV Uutisetkin asian ilmaisee, kannattaa varmistaa, ettei rannallasi lillu tätä pientä myrkkyä. Se on kuin shoppailisi ilman lompakkoa – aina kaduttaa jälkikäteen.