Miten kehittää työmuistia?

36 katselukertaa
Työmuistia voi kehittää yksinkertaistamalla asioita ja huolehtimalla aivojen hyvinvoinnista. Muistiharjoitukset, lukeminen ja tunteiden hallinta tehostavat työmuistia. Muistisääntöjen käyttö on myös tehokas tapa parantaa muistia.
Kommentti 0 tykkäystä

Työmuistin kehittäminen: Vinkit ja harjoituksia parempaan muistiin?

Työmuisti, se on kyllä jännä juttu. Miten sitä vois parantaa? No, ainakin stressin vähentäminen auttaa!

Yksinkertaistaminen on mun mielestä avain. Liikaa tietoa, liikaa kaikkea, se vaan sekoittaa pään.

Muistan, kun yritin opetella uuden kielen (saksa) samaan aikaan, kun olin muuttamassa. Ei tullut mitään! Stressi vei muistin.

Aivot tykkää lukemisesta, kokkailusta, jopa siitä tunteiden kanssa painimisesta! Nää kaikki on niinku treeniä aivoille.

Muistisäännöt on kans hyviä. "Mielessä, missä, miten" - niillä pääsee jo pitkälle!

Mä oon huomannu, että kun pidän huolta itsestäni, syön hyvin (ei liikaa roskaruokaa!) ja nukun kunnolla, muistinkin toimii paremmin. Eikä se oo mikään salaisuus!

Onko työmuisti kunnossa?

Työmuistin kuntoa voi pohtia monelta kantilta. Onko pää täynnä kaikkea – vai pysyykö fokus?

  • Toimiva työmuisti on kuin hyvin järjestetty työpöytä: tiedät, missä mikäkin on ja pystyt keskittymään olennaiseen.
  • Heikko työmuisti taas tuntuu siltä, että yrität jonglöörata liian monella pallolla yhtä aikaa.

Oppiminen on todellakin työmuistin varassa. Jos uusi tieto ei tartu, voi olla, että työmuisti on ylikuormittunut. Itse olen huomannut, että stressi tukkii työmuistin tehokkaasti. Kaikki tuntuu pyörivän samaan aikaan päässä, eikä mikään jää kunnolla mieleen.

Työmuisti on siis se hetki, kun ajattelet, ratkot, päättelet. Mieti vaikka tätä:

  1. Lasket päässäsi 17 + 25.
  2. Muistat sen, mitä luit äsken.
  3. Suunnittelet, mitä sanot seuraavaksi.

Kaikki tämä tapahtuu työmuistissa. Tai ainakin pitäisi.

Mistä huono työmuisti johtuu?

Huono työmuisti? Aivot ylikuormitettu. Liikaa samaan aikaan. Häiriöitä. Yksinkertainen.

  • Univaje. Kova fakta. Aivot tarvitsevat lepoa. 2023, ja ihmiset yhä väsyneitä. Tragedia.
  • Stressi. Toki. Elämä on stressiä. Jokainen tietää. Mitä ihmettä.
  • Masennus/ahdistus. Kierre. Muisti kärsii. Ei uutinen.
  • Päihteet. Tuhoavat aivoja. Logiikkaa.

Bentsodiatsepiinit. Rauhoittavat. Mutta samalla tylsistävät. Kuten elämä itse. Ironiaa.

Ydin: Liikaa inputtia, liian vähän resursseja. Aivot on kuin tietokone, joka kaatuu. Joskus pysyvästi. Oma kokemus. Muistinmenetys ei ole huumoria.

Voiko muistia harjoittaa?

Kyllä, voi. Itse huomasin sen selvästi viime vuonna, 2023. Aloitin säännöllisen kävelyn joka päivä, noin tunnin verran. Ennen sitä muistin tosiaan paljon huonommin, asioita unohtui jatkuvasti. Avaimet, nimiä, tapaamisia… Se oli todella ärsyttävää, ja se alkoi jo stressata. Mutta nyt? Aika paljon parempi! En silti muista kaikkea, mutta olen huomannut suuren eron. Aivot toimivat selvästi tehokkaammin.

  • Rytminen liikunta: Se kävely oli avainasemassa. Säännöllisyys on tärkeää.
  • Uni: Yritin myös panostaa uneen. Kahdeksan tuntia joka yö. Täällä helpompaa kuin ennen, kun asuin Helsingin keskustassa. Nyt maalla on hiljaisempaa.
  • Ruoka: En ole mikään ravitsemusterapeutti, mutta pyrin syömään monipuolisesti. Marjat, kasvikset, kalaa. Vähemmän roskaruokaa. Ei täydellinen, mutta parempi kuin ennen.
  • Stressin vähentäminen: Maaseudulle muutto auttoi tässä valtavasti. Rentoutuminen on muistin kannalta tärkeää.

Olen huomannut parannusta myös keskittymiskyvyssäni. Aikaisemmin se oli tosi heikko, mutta nyt suoriudun työtehtävistä paljon paremmin. Viime aikoina olen lukenut myös paljon, ja sekin vaikuttaa auttaneen. Muisti on kuin lihas: sitä täytyy käyttää, jotta se pysyy kunnossa. Olen tyytyväinen edistykseen. Ei ole enää samaa paniikkia kuin ennen, kun asioita unohtui.

Lisäksi olen huomannut hyötyä uuden oppimisesta. Aloitin saksan kielen opiskelun muutamaa kuukautta sitten, ja sekin on pitänyt aivojani aktiivisina. Muistipeli on myös hyvä harjoitus.

Voiko muisti palautua?

Voiko muisti palautua? Joo, voi! Ainakin osittain. Muistan kun serkkuni kaatui polkupyörällä ja ei muistanut mitään hetkeksi. Sitten kun oli kotona ja rauhallista, niin muisti palasi.

  • Stressi vaikuttaa tosi paljon! Joka tapauksessa. Mielestäni se on avainasemassa. Jos elämä on kaaosta, niin ei ihme jos muisti ei toimi.
  • Dissosiatiivinen muistinmenetys, mikä ihmeen sana se onkin. Kuulostaa vakavalta. Mutta sekin voi parantua. Lääkäri sanoi niin. Kävi ystävälläni niin, lääkäri sanoi. Ei ole enää samassa tilassa.

Mitä muuta tässä oli? Aa, turvallisuus! Turvallisuudentunne on tosi tärkeää, molemmat ystäväni ja serkkuni sanoivat samoin. Täytyypä muistaa itsekin tämä kun olen ahdistunut.

Mitä jos en muista mitään lapsuudesta? Onko se sitten normaalia? Miten paljon lapsuudesta tulisi muistaa? Äiti on sanonut, että jotkut muistavat enemmän kuin toiset. Minä en muista paljon. Onko se huono asia? Ehkä se liittyy traumaan? Vai onko se vain normaalia?

  • Tarvitseeko hakea apua, jos muisti ei palaa?
  • Mitä hoitoja on tarjolla? Psykoterapiaa? Lääkitystä?
  • Pitäisköhän kysyä lääkäriltä tästä lisää?
  • Mä olen vähän stressaantunut. Stressi on aina ollut minulle haitallista.
  • Pitäisiköhän kokeilla joogaa tai meditaatiota?

Elämän rauhoittaminen on tärkeää, tosiaankin. Lisää turvallisuutta. Ehkä se auttaa muistia palautumaan. Ja lääkäriin jos tuntuu, että jotain vakavampaa on.

Miten muistamista voi kehittää?

Miten muistamista voi kehittää? No, itse olen huomannut, että ruokavalio on aivan ratkaiseva. Kesällä 2023, kun söin pääasiassa salaatteja, marjoja ja kalaa, muistin kaikki työpaikan päivämäärät ja asiakastiedot ihan helposti. Toisin kuin tammikuussa 2024, kun eläinrasvojen ja sokerin määrät nousivat huomattavasti ja ahmin pizzaa joka päivä. Muisti rupesi aivan heittelehtimään! Olin jatkuvasti unohtanut asioita.

  • Säännöllinen liikunta on toinen asia. Ennen kävin salilla kolme kertaa viikossa, ja muisti oli paljon parempi. Nykyään käyn ehkä kerran, joskus kaksi. Ehkä siksikin tämä muistin heittely.

  • Unirytmi on myös tärkeä, yritän nukkua vähintään 7 tuntia yössä. Mutta stressaavina jaksoina se ei onnistu. Ja sitten tietysti se näkyy muistissa.

Yhteenvetona:

  • Terveellinen ruokavalio: runsaasti kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljaa, terveellisiä rasvoja ja proteiinia.
  • Säännöllinen liikunta: varsinkin aerobinen harjoittelu.
  • Riittävä uni: ainakin 7 tuntia yössä.
  • Stressinhallinta: stressaavat jaksot vaikuttavat muistiin negatiivisesti.

Lisäksi olen huomannut, että aktiivinen oppiminen, vaikkapa uuden kielen opiskelu tai vaikkapa uuden soittimen soittamisen aloittaminen, piristää muistia. Olen itse kokeillut saksan kielen opiskelua, mutta siitä on vähän aikaa, en tiedä oliko sillä vaikutusta muistiini.