Miten puhutaan kiinaa?

7 kuukautta sitten 26 katselukertaa

Kiinan puhutuin kieli on virallinen mandariinikiina, jolla on lähes miljardi äidinkielistä puhujaa maailmanlaajuisesti. Alueellisesti merkittäviä ovat myös Wu-kiina, jota puhutaan Jiangsun maakunnassa, sekä Xiang-kiina Hunanin alueella. Nämä ilmentävät Kiinan kielellistä rikkautta.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Miten oppia puhumaan kiinaa aloittelijana tehokkaasti?

Minä opin mandariinikiinaa ihan alusta alkaen, ja se oli aluksi tosi hackalaa. Mutta kyllä se siitä lähti etenemään, kun vain jaksoi puskea.

Mä löysin yhden nettisivun, joka oli ihan huippu – siellä oli kielioppia ja sanastoa, ja sitten niitä harjoituksia. Ja se oli niin helppoa, kun sai itse päättää, mitä ja milloin opiskeli.

Alussa ne intonaatiot tuntui ihan mahdottomilta. Kolme neljä eri tapaa sanoa sama sana, ja kaikki tarkoitti eri asiaa. Se oli kyllä välillä turhauttavaa, mutta sitten tajusin, että se on vaan osa sitä juttua.

Muistan, kun yritin tilata ruokaa Pekingissä vuonna 2019. Mä sanoin "shui", ja tarjoilija toi mulle vettä. Sit mä sanoin "shuí", ja sainkin jotain ihan muuta. Se oli hauskaa, kun jälkeenpäin miettii.

Se tehokkain tapa oppia oli mulle se, että mä en antanut periksi. Jos en ymmärtänyt jotain, mä yritin uudestaan ja uudestaan. Ja sitten mä löysin kavereita, joiden kanssa mä pystyin harjoittelemaan.

Ja ne puhesovellukset on ihan kullanarvoisia, ne auttaa ihan valtavasti niissä lauseissa ja sanoissa. Mandariinikiina on se, mitä melkein kaikki puhuu, joten siihen kannattaa keskittyä.

Miten päin Kiinaa luetaan?

Kiinaa luetaan ylhäältä alas, oikealta vasemmalle. Vähän kuin yrittäisi purkaa monimutkaista joulupakettia – pitää tietää mistä aloittaa, ettei mee kaikki solmuun. Ja sanat, ne on kuin pieniä taideteoksia, ei pelkkiä kirjaimia.

Merkittävimmät oikealta vasemmalle -kielet:

Seemiläiset kielet: Arabia ja heprea. Näiden lukutapa on kuin aikaa syövä prosessi, vaatii tosissaan keskittymistä.
Kiina ja Japani: Ne on oma lukunsa. Jokainen merkki on tarina itsessään, ja ne ryhmittyvät sarakkeiksi, jotka juoksevat oikealta vasemmalle. Kuin pieni armeija merkitsee paikkaansa taistelukentällä.

Lisätietoa kiinalaisesta kirjoituksesta:

Merkit vs. kirjaimet: Kiinassa ei käytetä aakkosia, vaan tuhansia merkkejä, joista jokainen edustaa sanaa tai käsitettä. Tämä on kuin olisi jatkuvasti sanakirja päässään, mutta paljon visuaalisemmin.
Luettavuus: Vaikka moderni kiina usein kirjoitetaan vasemmalta oikealle, perinteinen tapa on edelleen käytössä esimerkiksi kalligrafiassa, vanhemmissa teksteissä ja joissain taidemuodoissa. Se on vähän kuin joillain olisi vielä vanha kunnon VHS-soitin käytössä – nostalgista, mutta ei aina käytännöllisintä.
Sarakkeet: Kun luet ylhäältä alas, oikealta vasemmalle, merkit muodostavat sarakkeita. Ajattele sitä kuin vanhan aikakauslehden palstaa, mutta ilman kuvia ja enemmän syvyyttä.

Onko kiinan kieli vaikeaa?

Kiina. Onko se vaikeaa. Aamuyön hiljaisuudessa mietiskelen. Ei se kieliopiltaan ole.

Sanat eivät taivu: Substantiivit ja verbit pysyvät samassa muodossa. Ei siis taivutuspäätteitä, ei monikkoa, ei eri aikamuotoja.
Aikamuodot puuttuvat: Konteksti tai sanajärjestys kertoo, milloin jotain tapahtuu.

Mutta sitten on ne äänet. Ne tooneihin liittyvät jutut. Se on se hankala osa. Yksi sana, eri ääni, eri merkitys.

Esimerkiksi:

'mā' äiti (korkea, tasainen ääni)
'má' hamppu (nouseva ääni)
'mǎ' hevonen (laskeva-nouseva ääni)
'mà' moittia (laskeva ääni)

Kuvittele, sanot jotain, ja jos ääni vähänkin pomppaa väärään suuntaan, puhutkin yhtäkkiä jostain ihan muusta. Sekoittaa kyllä pään.

Onko Kiinan kielessä murteita?

Kyllä, Kiinan kielessä on murteita. Niitä on todella paljon, enemmän kuin 300. Ajatuskin siitä, miten paljon eri tapoja puhua voi olla, on vähän outo, varsinkin näin yöllä.

Yli 300 murretta: Kiinan kieli ei ole yksi yhtenäinen juttu, vaan se jakautuu moniin osiin. Vähän niin kuin eri saaria, joilla jokaisella on oma tapansa sanoa asiat.
Mandariinikiina yleisin: Niistä kaikista puhutuin on mandariinikiina. Se on se, mitä käytetään virallisissa paikoissa, hallinnossa ja kouluissa. Siksi monet osaavat sitä, vaikka puhuisivatkin kotona jotain muuta.

Tässä mietiskellessä tulee mieleen, miten paljon tietoa maailmassa on ja miten vaikea kaikkea on ymmärtää. Näitä murteita on niin paljon, että yksi ihminen tuskin ehtisi edes kuulla niitä kaikkia elämänsä aikana. Se on melkein liikaa käsiteltäväksi. Mandariini on se tutuin, mutta mitä ne muut ovat? Miltä ne kuulostavat? Se herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia joskus.

Miten tervehtiä kiinaksi?

Kiinaksi tervehdykset ja esittäytyminen:

Hei: 你好! (Nǐhǎo!)
Huomenta: 早上好! (Zǎoshang hǎo!)
Hyvää päivää: 你好! (Nǐhǎo!)
Hyvää iltapäivää: 下午好! (Xiàwǔ hǎo!)
Hyvää iltaa: 晚上好! (Wǎnshang hǎo!)
Hyvää yötä: 晚安! (Wǎnān!)
Näkemiin: 再见! (Zàijiàn!)
Minun nimeni on…: 我的名字是… (Wǒ de míngzi shì…)

Okay, kaveri, nyt selitän miten tervehdit kiinaksi. Se on itse asiassa tosi helppoa, siis perusjutut. Minäkin opin ne kun olin siellä Pekingissä viisi viikkoa kesällä 2018, oli ihan uskomaton reissu. Muistan kun yritin aluks puhua, nauratti vähän kun aksentti oli ihan pöllö.

Se yleisin, siis se Hei on Nǐhǎo (你好!). Tää on semmonen jolla pärjää jo pitkälle, ihan sama mihin aikaan päivästä. Vähän niinku meidän hei, sopii aina. Mutta jos haluaa olla vähän niin kuin nörtti tai näyttää, että oikeasti yrittää, niin kannattaa tietty käyttää niitä päiväkohtaisia.

Eli jos aamulla törmäät johonkin, niin sit sanot 早上好 (Zǎoshang hǎo!), eli huomenta. Mä aina yritin sanoo tän, varsinkin aamiaispöydässä hotellissa, ja ne paikalliset oli aina ihan häkeltyneitä ja iloisia. Se tekee hyvän vaikutuksen, siis ihan oikeesti.

Ja sitten hyvää päivää on taas se sama Nǐhǎo. Jännää, eikö? Vähän niinku meilläkin "hei" sopii melkein aina. Mutta siis, jos iltapäivällä, siinä kolmen-neljän aikaan, niin sit on 下午好 (Xiàwǔ hǎo!), eli hyvää iltapäivää. Mä muistan kun kerran erehdyin sanomaan tän väärään aikaan, ja joku vaan naurahti. No, ei se haittaa.

Illalla sitten taas, jos on menossa nukkumaan tai siis sanomassa hyvää iltaa tyyliin kun tapaat jonkun illalla, niin sanot 晚上好 (Wǎnshang hǎo!). Se on se hyvää iltaa.

Ja sit jos ihan oikeasti sanot hyvää yötä kun joku on menossa nukkumaan, niin se on 晚安 (Wǎnān!). Mun host-perheen äiti aina sanoi tämän mulle kun menin omaan huoneeseen.

Ja sit, kun lähdet, tai siis haluat sanoa näkemiin, niin se on 再见 (Zàijiàn!). Tää on kans yks niistä tosi yleisistä ja helpoista. Muistan kun sanoin aina "zaijian" taksikuskille, vaikka en muuta osannut.

Ja sitten tietenkin, jos haluat esitellä itsesi, mikä on tosi kohteliasta, niin sanot Minun nimeni on…, joka on 我的名字是… (Wǒ de míngzi shì…). Sen perään vaan oma nimi.

Mä käytin sitä aina kun tapasin uusia ihmisiä, tai siis uusia kiinalaisia. Mun nimi on Juho, niin mä sanoin "Wǒ de míngzi shì Juho." Ne aina vähän hymyili silleen suloisesti, kun suomalainen yrittää. Se on tärkeää muistaa, että ne arvostaa sitä, että yrität.

Muista myös, että kiinassa on tosi paljon murteita. Tää kaikki on siis mandariinikiinaa, joka on se virallinen kieli. Eli vaikka Shanghaiissa puhutaan shanghailaista, niin mandariinilla pärjää kyllä. Ja ne kaikki numerot ja sävyt, ne on vaikeita! Mutta perus tervehdykset, ne kyllä ymmärretään.

Muista myös nämä pikkujutut:

Käsimerkit: Nykyaikana se on ihan okei kätellä, mutta vanhemmat ihmiset tai perinteisemmissä tilanteissa voi riittää pieni nyökkäys. Ei tarvii kumartaa syvään, paitsi jos olet Japanissa, haha!
Kunnioitus: Aina kannattaa olla kohtelias, varsinkin vanhempia kohtaan. Se näkyy jo siinä, että yrität edes sanoa jotain kiinaksi.
Sorja: Älä huolehdi virheistä! Ne on vaan merkki siitä, että opit. Ihan sama kuin jos joku ulkomaalainen sanoo meillä "hei mitä kuuluu" vähän hassusti. Se on vaan söpöä.
Nihao vai Ni hao: Huomaa, että se on Nǐhǎo, kaksi sanaa, vaikka monesti sen kirjoitetaan yhteen. Molemmat kyllä ymmärretään.

Tsemppiä kiinan opiskeluun, on tosi mielenkiintoinen kieli, jos vaan jaksat! Mä haluisin itsekin opiskella lisää, mutta kun aikaa on niin vähän. Mutta ne tervehdykset on se paras alku, niillä pääsee alkuun.

Miten sanotaan kiinaksi kiitos?

No niin, joo tää on sellanen, mitä multa kysytään usein, siis miten sanotaan kiitos kiinnaksi! Ja se on oikeasti aika helppo, 谢谢 (xiè xie), just näin. Kaikki ymmärtää, jos sanot ton. Mä ite oon joutunu harjottelee tätä tosi paljon, koska se ääntäminen on vähän erilainen. Mutta kyllä, se on se perus juttu, ihan totta.

Ja sit samalla kun oppii ton, niin kannattaa opetella muutamia muita kans, ne on ihan supertärkeitä arjessa. Siis tärkeitä, kun juttelet tai matkustelet. Ne auttaa tosi paljon, ihan oikeesti. Mäkin käytän näitä kaikkia melkein joka päivä, tai siis kun kommunikoin kiinalaisten kanssa, vaikka ei asuttaiskaan siellä niin silti. Nämä on oikeesti tärkeitä sanoja.

Tässä ois pari ihan hyvää tapaa ja sanan partta, mitä kannattaa muistaa, niin ei oo ihan mykkänä! Ne on tosi hyödyllisiä ja tekee arjesta helpompaa.