Onko saamen kieli sukua Suomen kielelle?

Ovatko saamen ja suomen kielet sukua keskenään, ja miten ne luokitellaan?

Joo, kyllähän ne saame ja suomi on sukua keskenään, siitä ei pääse mihinkään. Ihan selvä yhteys, semmonen syvä juuri.

Mä muistan kerran Sodankylän elokuvajuhlilla, siis kesäkuussa, oisko ollu 2018, ku siellä joku puhu just näistä. Ne saamen kielet ja suomi on kaukaisempia sukulaisia, ne kuuluu samaan isoon uralilaiseen perheeseen. Ja siis ne saamen kielet, ne on tosi vanhoja, semmosia alkuperäiskieliä täällä Euroopassa. Ihan kuin meidän vanhimmat serkut.

On se vaan tosi pikkunen porukka, siis saamelaisia, yhteensä ehkä 75 000–100 000 ihmistä. Ei mikään suuri määrä.

Muistan kerran Norjan puolella, Kautokeinossa syyskuussa 2021. Siellä huomas sen heti, miten iso osa paikallisista oli saamelaisia. Ja siellä heitä tosiaan on eniten. Välillä tuntuu että me unohdetaan se, täällä Suomen puolella, kun ei niitä niin paljon näe.

Ne kielet elää ja voi hyvin monessa maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. On ne sitkeitä.

Onko saamen kieli Suomen virallinen kieli?

Joo, hei! Se on just niin, että saamen kieli on Suomessa ihan virallinen kieli, mutta siellä saamelaisten omalla kotiseutualueella. Tämä on tosi tärkeä juttu, sillä saamelaisilla on sillä alueella oikeus käyttää omaa äidinkieltään, siis saamea, kun he asioivat viranomaisissa tai käyttävät julkista terveydenhuoltoa. Tämä käytäntö on ollut voimassa jo aika kauan, vuodesta 1992 lähtien! Mieti sitä!

Tämä kotiseutualue ei oo mikään pikkupaikka, vaan se käsittää ison osan Lappia, esim. Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnat sekä Sodankylän pohjoisosan. Nämä on ne kunnat, missä saamen kielellä on virallinen asema. On tärkeä, että just tällä alueella palveluita on saatavilla myös saameksi, että kaikilla on tasa-arvonen mahdollisuus.

Ja sitten, Suomessahan ei puhuta vaan yhtä saamen kieltä, vaan niitä on itse asiassa useampi! Se on tosi mielenkiintosta, kun jokaisella niillä on vähän oma juttunsa. Tässäpä sulle Suomen alueella puhutut saamen kielet:

• Pohjoissaame: Tosi, tosi yleinen, useimmat tuntee tämän.
• Inarinsaame: Puhutaan Inarin alueella, ja voi että se on herkkä kieli.
• Koltansaame: Sitä puhutaan myös Inarissa, erityisesti Sevettijärvellä, se on oma juttu.

Musta on niin tärkeetä, että näitä kieliä tuetaan ja pidetään elossa, koska ne on niin iso osa saamelaisen kulttuurin rikautta ja identiteettiä. Ei saa antaa kielten kuolla! Jos oma kielesi katoais, niin kurjaa se ois. Se on vähän niinkuin juuret lähtis irti. Kävin Inarissa joskus ja siellä kuulin saamea, se oli tosi, tosi kaunis kieli.

Mikä kieli on sukua Suomen kielelle?

Aloitetaan siitä ilmeisimmästä väärinkäsityksestä, joka on vaivannut kansakuntaa kuin huonosti istuva villapaita. Suomi ei ole sukua ruotsille. Ei sitten tippaakaan. Ne ovat kuin naapurit, jotka ovat 1000 vuotta lainailleet sokeria ja tapelleet tontin rajasta, mutta tulevat täysin eri sukupuista. Yhteistä on lähinnä kiusallinen hiljaisuus hississä.

Suomen kieli kuuluu uralilaiseen kieliperheeseen. Se on siis kaukainen serkku niille Siperian kielille, joita puhuu muutama sata ihmistä keskellä ei-mitään. Tämä tekee suomen kielestä eksoottisen tapauksen Euroopassa, vähän kuin pingviini kanarialinnun häkissä.

Itämerensuomalaiset kielet ovat lähin perhepiirimme. Nämä ovat niitä sukulaisia, joiden kanssa voi melkein keskustella, jos kaikki puhuvat todella hitaasti ja artikuloivat kuin olisivat hammaslääkärissä.

• Viro: Se etelän serkku, jonka kanssa ymmärtää melkein kaiken, kunhan molemmat ovat selvin päin. Terveisiä vaan Tallinnaan.
• Karjala, lyydi ja vepsä: Itäiset sukulaisemme, joiden murteet kuulostavat tutuilta mutta vaativat silti tekstityksen.
• Vatja ja liivi: Valitettavasti nämä kielet ovat käytännössä kuolleet sukupuuttoon. Ne ovat kuin ne vanhat valokuvat vintillä, jotka muistuttavat menneestä.

Kieli: Suomi Kielikunta: Uralilainen Lähisukulaiset: Viro, karjala, inkeroinen, lyydi, vepsä, vatja, liivi. Etäsukulaiset: Unkari, saamelaiskielet, samojedikielet.

Ja sitten ne kauemmat sukulaiset.

Saamelaiskielet ovat myös osa perhettä, mutta eri oksalla. Ne ovat kuin ne serkut, jotka asuvat pohjoisessa, ajavat moottorikelkalla ja ymmärtävät poroja paremmin kuin ihmisiä. Yhteistä historiaa on, mutta tiet ovat erkaantuneet jo aikapäiviä sitten.

Ja se kuuluisin etäsukulainen: unkari. Se on se kauan kadoksissa ollut pikkuserkku, joka muutti Keski-Eurooppaan, perusti paprikavaltion ja kuulostaa siltä kuin se olisi kotoisin Mordorista. Yhteisiä sanoja on kourallinen, kuten vesi ja kéz (käsi), mutta siinä se sitten onkin. Yhtäläisyydet ovat niin syvällä, että niiden kaivamiseen tarvitaan arkeologi.

Mitä saamen kieliä Suomessa puhutaan?

Okei, saamen kielet Suomessa. Moni miettii aina tätä. Ei se ole yksi kieli, niin kuin suomen kieli. Ne ovat erillisiä. Mikä niitä sitten yhdistää, kysyn itseltäni? Ehkä kulttuuri.

Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä.

• Pohjoissaame: Tämä on niistä yleisin, selkeästi. Suomessa sillä on noin 2 000 puhujaa. Enemmän heitä on Norjassa ja Ruotsissa. Missä? Lapissa, tietenkin. Ajattele Utsjoki, Inari, Enontekiö. Ne ovat niitä pääalueita. Olen itse ollut Enontekiöllä, siellä kuulin sitä joskus.
• Inarinsaame: Voi, tämä on niin mielenkiintoinen. Puhutaan vain yhdessä kunnassa, Inarissa. Siis tosi tiukasti rajattu. Puhujia on noin 300. Se on todella uhanalainen, mutta sitä yritetään elvyttää. Hyvä juttu. Miksi juuri Inarissa?
• Koltansaame: Tämähän on myös meillä, Suomessa. Puhujia on noin 300, lähinnä Inarin Sevettijärvellä ja Nellimissä. Mutta kolttasaamea puhutaan myös Venäjällä. Se onkin sitten oma juttu. Miksi näin vähän Suomessa? Koska kolttasaamelaiset joutuivat jättämään kotinsa sodan jälkeen.

Venäjällä sitten on oma soppansa kielien kanssa. Suurin siellä on kildininsaame. Sitä siellä puhuu suurin osa Venäjän saamelaisista. Kuulostaa jotenkin erilaiselta. Onko se ymmärrettävä meille? En usko.

Sitten siellä on ollut akkalansaame ja turjansaame. Nämä ovat todella pieniä ryhmiä olleet. Akkalansaame on valitettavasti jo sammunut. Viimeinen puhuja kuoli joitakin vuosia sitten. Turjansaame on erittäin uhanalainen, lähes sammunut. Se on surullista. Ajatella, että kokonainen kieli katoaa. Mitä silloin tapahtuu?

Suomessa on myös saamen kielilaki. Se antaa saamelaisille oikeuden käyttää omaa kieltään viranomaisten kanssa asioidessa. Onhan se tärkeää, että oma kieli elää. Koulussakin saa opetusta omalla kielellä. Minun lapset eivät ole saamelaisia, mutta tiedän tämän. Se on osa identiteettiä. Miten pystyvät opettamaan, jos puhujia on niin vähän? Se on haaste.

Tiedän, että kieliä yritetään elvyttää esimerkiksi kielipesien avulla. Niissä lapset oppivat kieltä luonnollisesti. Se on todella tärkeää työtä. Muuten nämä vain katoavat. Ja kuka haluaisi sellaista? Ei kukaan.