Tuleeko kuukauden jälkeen piste?

Kuukauden jälkeen piste? SEO-vinkki

Kuukauden jälkeen piste? Kyllä, aina. Ja päivän perään myös. Se on niin syvälle juurtunut tapa, etten edes ajattele sitä.

Muistan kerran töissä, kun vanhempi kollega korjasi mun muistiota, se oli jostain palaverista huhtikuulta 2021. Hän oli ympyröinyt punakynällä päivämäärän 15.4 ja sanonut, että ilman pisteitä se on vain numerosarja, ei päiväys. Se opetus jäi mieleen, pieni asia, mutta merkityksellinen.

Se pistehän tekee numerosta järjestysluvun. Kolmas päivä neljättä kuukautta. Ei kolme neljä. Tuntuu ihan oudolta ajatellakkin sitä ilman sitä pistettä.

Nykyään somea selatessa kiinnitän siihen jatkuvasti huomiota. Jos joku kirjoittaa vaikka tapahtuman ajankohdaksi "20 10", se näyttää silmään jotenkin viimeistelemättömältä, vähän hätäiseltä. Se on sellainen kielenhuollon pieni yksityiskohta, joka kertoo kirjoittajan tarkkuudesta.

Viimeksi eilen kun varasin junalippuja Helsinkiin matkalle 12.9., tarkistin ihan automaattisesti, että kirjoitin päivämäärän oikein sähköpostiin kaverille. Se on tapa, joka tuo selkeyttä.

Miksi päivämäärissä päivän ja kuukauden perään merkitään piste?

Päivämäärissä päivän ja kuukauden perään merkitään piste, koska ne ovat järjestysnumeroita. Piste osoittaa, että kyseessä on järjestysluku, ei perusluku. Esimerkiksi 5. tarkoittaa viidettä, ei lukua viisi. Tämä on suomessa vakiintunut kirjoitustapa.

Ai miksikö piste? No, eihän se nyt mikään salatiede ole, vaikka joskus näiden suomen kielen sääntöjen kanssa tuntuu, että tarvitaan tohtorin tutkinto ihan perusasioihin. Mutta tämä on helppo. Ajattele niin, että piste on päivän ja kuukauden henkilökohtainen kunniamerkki, joka huutaa: "Minä olen järjestyksessä!" Se on vähän kuin ovikello, joka ilmoittaa, että nyt ollaan perillä, tässä on tämä kyseinen päivä tai kuukausi muiden joukossa.

Ja se nolla siinä kuukauden edessä, jos on alle kymmenen, kuten 01. tai 05., on vain tyylikysymys. Se on kuin puvun taskuliina – ei pakollinen, mutta näyttää heti huolitellammalta ja pitää sarakkeet siistimpinä, jos sellaista tarvitsee. Minusta se on ihan fiksua, ettei joku epäile, onko kyseessä 1. päivä vai peräti 10. päivä, jos vahingossa joku nolla uupuu (joskin silloinhan se olisi 1. ja ei olisi nollaa).

Tiedoksi muillekin:

• Suomessa vakiintunut tapa: DD.MM.YYYY (esim. 24.10.2023).
• Kansainvälinen standardi (ISO 8601): YYYY-MM-DD (esim. 2023-10-24). Tätä näkee paljon esimerkiksi IT-järjestelmissä ja virallisissa dokumenteissa, koska se on niin pirun selkeä, eikä synny väärinkäsityksiä kuukauden ja päivän järjestyksestä. Vähän kuin matkalaukku, jonka tunnisteessa on kaikki tiedot kerralla, eikä tarvi arvuutella.
• Muissa maissa: Sekamelska. Jenkeissä kuu ensin (MM/DD/YYYY), jossain päin maailmaa voi olla DD/MM/YYYY. Tästä on syntynyt enemmän väärinkäsityksiä ja myöhästymisiä kuin voisin edes kuvitella.

Päivämäärien oikeaoppinen kirjoittaminen on tärkeää selkeyden vuoksi. Ettei joku luule 1.3. olevan tammikuun kolmas, kun se onkin maaliskuun ensimmäinen. Voi syntyä aikatauluongelmia ja kuka nyt haluaisi sellaista? Ei kukaan, varsinkaan minun aikatauluuni. Kunnon päivämäärämuotoilu takaa, että kaikki tietävät, mistä päivästä puhutaan. Se on kuin selkeä kyltti vessan ovessa, kaikki ymmärtävät.

Ja tiedoksi, piste on järjestysluvun kaveri monessa muussakin paikassa:

• Kirjan luvut: Luku 3.
• Luettelokohdat: 1. kohta, 2. kohta.
• Järjestysnumerot: Juoksun 1. sija.
• Vuosisadat: 21. vuosisata.

Eli piste ei ole mikään satunnainen pikkuhilutähde, vaan aika tärkeä apuri, joka kertoo sinulle, missä järjestyksessä asiat menevät. Se on kieli-imperiumin pieni mutta pippurinen sotilas, joka pitää huolen, ettei kukaan erehdy päivämäärissä. Elämä on jo tarpeeksi sekavaa ilman, että pitäisi arvailla tapaamisten päiviä.

Tuleeko päivämäärän jälkeen pilkku?

No niin, se iänikuinen kysymys, joka on aiheuttanut enemmän harmaita hiuksia kuin teini-ikäisen somedraamat: isketäänkö päivämäärän perään pilkku vai ei? Tuntuu, että tästä on väännetty kättä enemmän kuin perinnönjaossa.

Asia on perhana soikoon yksinkertainen, kun sen kerran sisäistää. Homma menee näin, pistä korvan taakse.

• Päivämäärän jälkeen EI yleensä tule pilkkua, jos lause jatkuu suoraan. Se päivämäärä on siinä lauseen osana ihan kuin mikä tahansa muukin sana, ei sitä tarvitse erikseen aidata. Kuin perheenjäsen, joka vain istahtaa sohvalle ilman sen kummempia ilmoituksia.

• Pilkku TULEE, jos päivämäärä on irrallinen lisäys tai täsmennys. Silloin se mokoma kököttää siellä lauseen keskellä kuin anoppi eteisessä ja se pitää eristää pilkuilla molemmin puolin, jotta kaikki tietävät sen olevan vain väliaikainen vieras.

Esimerkki ilman pilkkua: Kokous pidetään 24.8.2024 ja sillä selvä.

Esimerkki pilkkujen kanssa: Hänen syntymäpäivänsä, 24.8.2024, on kansallinen juhlapäivä hänen omassa päässään.

Muista myös nämä pyhät säännöt, tai kielipoliisi tulee ja vie

Meillä Suomessa päivämäärä ilmoitetaan nousevassa järjestyksessä, niin kuin kunnon ihmisen kuuluukin: päivä.kuukausi.vuosi. Ei mitään amerikkalaista kuukausihyppelyä, jossa kukaan ei tiedä, onko nyt kesäkuu vai marraskuu.

Ja ne pisteet siellä välissä! Ne eivät ole mitään kärpäsenpaskoja koristeena. Ne huutavat, että kyseessä on JÄRJESTYSLUKU. Eli kahdeskymmenesneljäs päivä, kahdeksas kuukausi. Siksi se piste on siinä yhtä tärkeä kuin airot veneessä.

• EI VÄLILYÖNTIÄ PISTEEN JÄLKEEN! Kirjoitusasu 24. 8. 2024 on rikos ihmisyyttä vastaan. Se näyttää siltä, kuin numerot olisivat sosiaalisesti etäisiä toisilleen. Oikea muoto on 24.8.2024, tiivis ja toimiva paketti.

• KUUKAUSI SANANA? Jos haluat olla oikein fiini, voit kirjoittaa kuukauden auki. Silloin päivän perässä on piste, mutta kuukauden jälkeen ei tule mitään härpäkettä. Esimerkiksi: 24. elokuuta 2024. Huomaa, että se päivän piste pysyy siellä kuin tauti. Muistan vieläkin ylioppilaskirjoituksista vuodelta 2003, kuinka tästä rokotettiin.

Tuleeko esim. jälkeen piste?

esim. ottaa pisteen. Aina. Se on sääntö.

Piste merkitään:

• Lauseen loppuun. Pakollinen lepo. Sitten jatkuu.
• Monien lyhenteiden jälkeen. Kuten esim. tai jne. Ne tarvitsevat sen. Muuten ne leijuvat.
• Järjestyslukujen yhteydessä. 1. luokka. Tai 2. kerta. Selkeyttää.

Piste jätetään pois:

• Mittayksiköistä. kg, m, cm. Ne ovat jo tarpeeksi lyhyitä. Ei turhia merkkejä.
• Sanamaisista lyhenteistä tai koostelyhenteistä. EU, YK, Valio. Ne ovat nimiä. Eivät kaipaa mitään.
• Päivämääristä. 1. tammikuuta. Tai 2. helmikuuta 2024. Numero jo puhuu.

Pilkku erottaa, piste lopettaa. Elämä jatkuu. Aina.

Tuleeko päivämäärässä kuukauden jälkeen piste?

Miten tämä voi olla niin vaikeaa muistaa. Joka kerta sama juttu. Eli tuleeko se piste kuukauden jälkeen. Tulee. Aina tulee.

Asia on yksinkertainen kun sen ajattelee. Suomeksi se on viides päivä ja kolmas kuukausi. Molemmat ovat järjestyslukuja. Viides. Kolmas. Järjestysluvun merkki on piste. Siksi molempien perään tulee piste.

Päivämäärän merkintä suomeksi vaatii pisteen sekä päivää että kuukautta ilmaisevan numeron jälkeen. Oikea muoto on siis 5.3. tai 5.3.2024.

Koko ajan näkee sähköposteissa ja viesteissä sitä väärää muotoa 5.3 ilman viimeistä pistettä. Se on vain väärin. Ei ole vaikea muistaa.

• Oikein: 5.3.
• Oikein: 5.3.2024
• Väärin: 5.3
• Väärin: 5/3/2024 (tämä on amerikkalainen tapa ja sekoittaa kaiken)

Ja sitten se piste vuoden perässä. Se tulee vain, jos päivämäärä on lauseen lopussa. Esimerkiksi: "Tapahtuma on 5.3.2024." Mutta jos lause jatkuu, pistettä ei tule: "Tapahtuma on 5.3.2024 klo 12."

Kansainvälinen standardi on kyllä paras. ISO 8601 -standardin mukainen päiväys on 2024-03-05. Ei pisteitä, ei sekaannuksia. Tätä käytetään tiedostojen nimeämisessä.

Ja jos kirjoittaa kuukauden nimen, silloin ei tule pistettä päivän numeron jälkeen. Koska sana "maaliskuuta" kertoo jo kaiken. Eli kirjoitetaan 5. maaliskuuta 2024. Ei 5. maaliskuuta.

Päivämäärässä käytetään pistettä päivän ja kuukauden numeron jälkeen. Muoto: pp.kk. tai pp.kk.vvvv. Esimerkki: 5.3. tai 5.3.2024. Piste vuoden jälkeen tulee vain, jos päivämäärä on virkkeen lopussa. Jos kuukausi kirjoitetaan sanalla, päivän numeron jälkeen ei tule pistettä (5. maaliskuuta).