Mitä tapahtui 15.11. 1917?

Mitä tapahtui 15.11.1917: Eduskunnan historiallinen päätös

Suomen valtiollisen historian merkittävät käännekohdat koskettavat kysymystä siitä, mitä tapahtui 15.11.1917 yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tämän keskeisen historiallisen vaiheen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan itsenäistymiskehityksen perusteita. Aiheeseen perehtyminen valottaa kansallisen suvereniteetin syntyä ja valtapoliittisia muutoksia, jotka muovasivat maan tulevaisuutta ratkaisevasti.

Mitä tapahtui 15.11. 1917 Suomen historiassa?

Kysymys siitä, mitä tapahtui 15.11.1917, liittyy Suomen historian merkittävimpään murrosvaiheeseen, jolloin maa otti ratkaisevan askeleen kohti itsenäisyyttä. Marraskuun 15. päivänä vuonna 1917 Suomen eduskunta julistautui maan korkeimman vallan haltijaksi. Tämä historiallinen päätös katkaisi lopullisesti vuosisataisen valtiosääntöoikeudellisen riippuvuuden Venäjän keisarikunnasta, jossa bolshevikit olivat juuri ottaneet vallan.

Päätös syntyi kiihkeän poliittisen kriisin ja yleislakon keskellä. Pitkään jatkunut epävarmuus valtionjohdosta päättyi, kun eduskunta korkeimman vallan haltija 1917 otti hallitsijan valtaoikeudet itselleen äänin 127-68. Tämä poikkeuksellinen äänestystulos muutti Suomen aseman autonomisesta suuriruhtinaskunnasta käytännössä itsenäiseksi toimijaksi - ja se tapahtui tasan kolme viikkoa ennen virallista itsenäisyysjulistusta.

Valtapoliittinen tyhjiö ja Venäjän vallankumouksen vaikutus

Suomen eduskunta joutui syksyllä 1917 toimimaan tilanteessa, jota leimasi täydellinen laillisen esivallan puuttuminen. Venäjällä oli käynnissä valtava poliittinen kaaos, joka huipentui bolshevikkien lokakuun vallankaappaukseen vain reilua viikkoa aiemmin. Kun Venäjän väliaikainen hallitus kukistui, suomen itsenäistyminen vaiheet 1917 saivat uuden käänteen, kun Suomella ei ollut enää ketään, jolle keisarin vanhat valtaoikeudet olisivat kuuluneet.

Marraskuun 15 päivä 1917 historia muuttui pysyvästi, kun puhemies Johannes Lundson johti eduskunnan täysistuntoa poikkeuksellisen paineen alla. Kadulla velloi punakaartien julistama valtakunnallinen yleislakki, ja ilmassa oli avoimen sisällissodan uhka. Olen tutkinut tuon ajan pöytäkirjoja - ja se epävarmuuden tunne, joka istuntosalissa vallitsi, oli käsinkosketeltavaa. Poliitikot tiesivät, että jokainen minuutti ilman laillista hallitusta syvensi anarkiaa.

Maalaisliiton ja porvarillisten puolueiden riveistä nousi vaatimus, että eduskunnan on pelastettava maa ottamalla korkein valta omiin käsiinsä. Eduskunta päätti soveltaa vanhaa vuoden 1772 hallitusmuotoa uudella tavalla. Ratkaisu vaati rohkeutta, sillä Suomen maaperällä oli yhä kymmeniätuhansia venäläisiä sotilaita. Silti päätös tehtiin, ja se loi laillisen pohjan tulevalle valtiolliselle itsenäisyydelle.

Miten marraskuun 15. päivä eroaa itsenäisyyspäivästä?

Moni sekoittaa keskenään marraskuun tapahtumat ja virallisen itsenäisyyspäivän, jota vietetään 6. joulukuuta. Ero näiden kahden päivämäärän välillä on kuitenkin juridinen ja toiminnallinen. Siinä missä marraskuun päätös oli vallansiirto eduskunnalle, joulukuun päätös oli varsinainen ilmoitus uuden valtion perustamisesta maailmalle.

Marraskuun 15 päivä 1917 historia sai uuden suunnan päätöksellä, jolla eduskunta loi itselleen oikeuden asettaa maahan hallituksen. Heti tämän jälkeen perustettiin niin sanottu Svinhufvudin senaatti, joka ryhtyi valmistelemaan varsinaista eronpyyntöä Venäjästä. Ilman marraskuun valtapäätöstä senaatilla ei olisi ollut mitään laillista valtaa toimia.

Itsenäisyysprosessi eteni vauhdilla. Eduskunta kokoontui vain 21 päivää myöhemmin hyväksymään senaatin esittämän itsenäisyysjulistuksen. Marraskuun poikkeuspäätös oli siis peruskivi, jonka päälle joulukuun 6. päivän itsenäisyysjulistus pystyttiin rakentamaan ilman, että maata pidettiin laittomassa tilassa.

Suomen itsenäistyminen vaiheet 1917 syksyllä

Suomen matka itsenäiseksi valtioksi ei ollut yksittäinen temppu, vaan monimutkainen ketjureaktio. Prosessi alkoi jo maaliskuun vallankumouksesta ja huipentui vuoden loppuun mennessä. Jokainen viikko toi mukanaan uuden käänteen, joka pakotti suomalaiset päättäjät reagoimaan nopeasti.

Historiallinen kehitys osoittaa, kuinka nopeasti tilanteet etenivät syksyn 1917 aikana:

1. Maaliskuu 1917: Venäjän keisari Nikolai II luopuu kruunusta, ja valta siirtyy väliaikaiselle hallitukselle. 2. Heinäkuu 1917: Suomen eduskunta hyväksyy valtalain, mutta Venäjän väliaikainen hallitus hajottaa eduskunnan. 3. Marraskuu 1917: Bolshevikit tekevät vallankaappauksen Pietarissa, mikä katkaisee laillisen vallan ketjun. 4. 15 marraskuuta 1917 suomi ja sen eduskunta julistautuu korkeimman vallan haltijaksi Suomessa äänin 127-68. 5. 27. marraskuuta 1917: P. E. Svinhufvudin johtama itsenäisyyssenaatti aloittaa toimintansa. 6. 4. joulukuuta 1917: Senaatti antaa itsenäisyysjulistuksen eduskunnalle tiedoksi. 7. 6. joulukuuta 1917: Eduskunta hyväksyy itsenäisyysjulistuksen, ja Suomi julistautuu virallisesti itsenäiseksi.

Marraskuun 15. päivän ja joulukuun 6. päivän erot

15. marraskuuta 1917 (Korkeimman vallan haltuunotto)

• Eduskunnan sisäinen säädös valtaoikeuksien siirrosta keisarilta kansanedustuslaitokselle

• Ei vielä ilmoitettu ulkovalloille virallisena eronpyyntönä tai uuden valtion perustamisena

• Valtatyhjiön täyttäminen, anarkian torjunta ja laillisen hallituksen muodostamisen mahdollistaminen

6. joulukuuta 1917 (Virallinen Itsenäisyyspäivä)

• Erillinen, valtiollinen julistus uuden ja suvereenin Suomen tasavallan perustamisesta

• Lähetettiin diplomaattiset tiedonannot ulkovalloille itsenäisyyden virallista tunnustamista varten

• Täydellinen irtautuminen Venäjän valtiosta ja uuden valtiomuodon vahvistaminen

Marraskuun 15. päivän päätöksenteko ja kansanedustajan valinta

Heikki, nuori keskisuomalainen kansanedustaja, istui Helsingin säätytalolla marraskuussa 1917 suuren paineen alla. Hän oli luvannut äänestäjilleen pitää järjestystä yllä, mutta kaupungilla raivoava yleislakko teki tilanteesta pelottavan.

Heikin ensimmäinen ajatus oli odottaa, että tilanne Venäjällä rauhoittuisi, jotta sopimus voitaisiin tehdä laillisesti. Tämä odotus osoittautui virheeksi - Pietarista tulevat uutiset kertoivat vain väkivallan lisääntymisestä.

Istunnon venyessä yön tunneille Heikki ymmärsi, että odottaminen johtaisi vain katastrofiin. Hän päätti äänestää sen puolesta, että eduskunta ottaa korkeimman vallan, vaikka pelkäsi venäläisten sotilaiden reaktiota.

Äänestyksen ratkottua Heikki tunsi helpotusta, sillä eduskunta sai vallan äänin 127-68, mikä loi laillisen pohjan senaatin toiminnalle ja esti maan ajautumisen täydelliseen hallinnon romahdukseen.