Voiko amiksesta mennä korkeakouluun?

Mihin amiksen jälkeen?

Kuin sumuun purjehdittuna, polku aukeaa... kun se amiksen ovi sulkeutuu takana, avautuu uusi maisema. Muistatko sen päivän, sen viimeisen tunnin, kun kaikki tuntui yhdeltä isolta hengitykseltä, vapautumiselta ja samalla tuntemattomaan sukeltamiselta? Se on sellainen hetki, joka jää. Ja sitten, siellä se on, edessäsi, valinnanvaraa kuin kirkkaana kesäpäivänä auringonlaskun väreissä.

• Korkeakoulujen lumo: Voit kurottaa kohti yliopiston tai ammattikorkeakoulun portteja. Se on kuin astuisi toiseen maailmaan, missä tieto syvenee, missä teoriat heräävät eloon, missä omat ajatukset saavat uusia siipiä. Siellä voi löytää sen oman intohimon syvemmältä, sen kipinän, joka sytyttää tulevaisuuden.

• Toisen asteen pehmeä syli: Tai sitten voit palata siihen tuttuun, lämpimään toisen asteen syliin. Uusi perustutkinto, jos jokin toinen ala kutsuu, kuin uuden elämän alku. Tai ehkä syventää osaamistasi ammattitutkinnolla, tai jopa erikoisammattitutkinnolla. Se on kuin veistäisi itseään yhä tarkemmaksi ja taidokkaammaksi, hioisi taitoja, jotka todella merkitsevät.

Mihin peruskoulun jälkeen?

Mihin peruskoulun jälkeen? No, tämä on kysymys, joka saa monen nuoren hikoilemaan kuin sika saunassa! Mutta ei hätää, vaihtoehtoja on enemmän kuin mummon perunankuoria Juhannuksena!

Peruskoulun jälkeisessä yhteishaussa voit hakea näihin polkuihin:

• Ammatillisiin perustutkintoihin: Jos ruuvimeisseli tai hiuslakka tuntuu omalta kädessäsi.
• Lukioihin: Jos haluat vielä muutaman vuoden vääntää juurilausekkeita ja tutustua Shakespearen kommelluksiin.
• Vaativan erityisen tuen perusteella järjestettävään ammatilliseen koulutukseen: Räätälöityä oppia, juuri sinulle.
• TUVA-koulutukseen (tutkintokoulutukseen valmentava koulutus): Jos et ole ihan varma, onko elämässäsi jo riittävästi draamaa ja kaipaat pientä etsintäaikaa.
• TELMA-koulutukseen (työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus): Valmistautumista siihen, että joskus joudut jopa laittamaan omat sukat jalkaan!
• Kansanopistojen oppivelvolliselle tarkoitettuihin vapaan sivistystyön linjoille: Vähän niin kuin kesäleiri aikuisille, mutta opettelet samalla jotain järkevää!

Tämä on se virallinen pläjäys, mutta kuule, elämä on muutakin kuin listoja!

Lisätietoa ja se oma polku, heh heh:

• Ammatillinen koulutus: Tämä on nykyään pop! Unohda ne vanhat mielikuvat hikisistä pajoista. Nykyään amiksen kautta voi päätyä vaikka pelisuunnittelijaksi tai some-guruksi. Mun serkun poika, Jorma, meni sähköasentajaksi ja nyt sillä on Tesla ja mökki Saimaalla!

  Se on ollut aina kätevä käsistään, jo pienenä rakensi LEGO-linnoja, jotka uhmasivat painovoimaa. Ammattiin opiskelu antaa konkreettisen tiedon ja taidon, jolla oikeasti tienaa leipänsä. Ja opiskelun voi aloittaa joustavasti ympäri vuoden.

• Lukio: Jos olet sitä tyyppiä, joka nauttii aamuisin ajatuksesta, että pääsee ratkomaan monimutkaisia yhtälöitä tai analysoimaan runoutta niin, että sielu repeää, lukio on sun juttu! Täältä aukeaa tie korkeakouluihin, eli yliopistoihin tai ammattikorkeakouluihin.

  Se on vähän niin kuin ponnahduslauta aikuismaailman olympiakisoihin. Oma tytär, Miina, lukee siellä nyt latinaa, vaikka ei koskaan edes mennyt Kreikkaan lomalle. Hullua touhua, mutta hän tykkää! Yleissivistävä koulutus antaa laajan pohjan ja valmentaa akateemisiin opintoihin.

• TUVA ja TELMA – Ei hätää, jos suunta hukassa: Nämä ovat aivan loistavia vaihtoehtoja, jos päässä pyörii enemmän kysymyksiä kuin vastausvaihtoehtoja. TUVA antaa aikaa miettiä, mitä elämältään haluaa, ja samalla voi korottaa peruskoulun arvosanoja. Se on vähän niin kuin "minä etsin itseäni" -vuosi, mutta virallisella leimalla.

  TELMA taas auttaa niitä, jotka tarvitsevat erityistä tukea itsenäistymisessä ja työelämään pääsemisessä. Se on arvokasta hommaa! Yksi mun entinen luokkakaveri, Kaisa, joka oli aina vähän omissa maailmoissaan, löysi TELMAn kautta mahtavan paikan pienessä puutarhassa. Hän kukkii siellä nyt itsekin kuin orvokki kevätauringossa!

  Valmentavat koulutukset ovat oiva tapa löytää oma polku ja saada tukea tarvittaessa.

• Kansanopistot – Vapaa sivistystyö oppivelvollisille: Jos haluat opiskella jotain mielenkiintoista, kokeilla uusia juttuja tai asua vaikka vähän aikaa yhteisössä muiden kanssa, täältä löytyy! Voi olla joku valokuvauskurssi, teatterilinja tai vaikka syventyminen villiyrtteihin.

  Se on vähän kuin vaihtoehtoinen elämänkoulu, josta voi saada todella paljon inspiraatiota. Ja hei, siellä oppii usein myös tiskaamaan! Monipuoliset linjat tarjoavat mahdollisuuden syventyä omiin kiinnostuksen kohteisiin ja kehittää itseään.

Muista, ettei elämän tarvitse olla suoraa putkea pitkin. Joskus on parasta mennä mutkan kautta, kuin mummolasta kauppaan, ja löytää jotain paljon parempaa matkan varrelta!

Onhan tämä nykyajan nuorison tie edessä kuin moottoritie, mutta navigaattoria saa käyttää, eikä tarvi ajaa suoraan rotkoon. Valitse viisaasti, mutta älä liian vakavasti!

Mitä toisen asteen jälkeen?

Toisen asteen jälkeen maailma aukenee, tai ainakin se niin markkinoidaan. Ylioppilaslakki tai ammattitutkinto taskussa, ja sitten mennään, sanovat. Tarkoittaa käytännössä sitä, että voit haaveilla yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta.

• Ylioppilaslakki: Avain jatko-opintoihin, jos tykkäät lukea teoriasta enemmän kuin tekemisestä.
• Ammatillinen perustutkinto: Antaa sulle oikeuden alkaa oikeasti duunata sitä, mitä olet opetellut. Vähän kuin oppisi leipomaan pullaa ja saisi sitten heti aloittaa pullakauppiaana.

Ja hei, muista, että nämä eivät ole ainoita polkuja. Välillä tuntuu, että yhteiskunta yrittää tunkea meitä tiettyihin muotteihin, mutta kuka jaksaa niitä noudattaa?

Mihin mennä amiksen jälkeen?

Mihin mennä amiksen jälkeen?

No niin, amiksen jälkeen. Niin, mitä sitten? Aika meni niin nopeasti, en ehtinyt edes miettiä kunnolla tätä. Pitäisikö mennä töihin heti vai jatkaa opiskelua? Ammatillisen perustutkinnon jälkeen on monta polkua auki. Se on ainakin selvää.

Vaihtoehtoja on siis useita, olen näitä pyöritellyt päässäni.

• Jatko-opinnot: Tässä pääsee sitten ihan oikeisiin korkeakouluihin tai syventämään sitä ammattia.
• Työelämään: Se kuulostaa houkuttelevalta. Vihdoinkin sitä omaa rahaa.
• Yrittäjäksi: Tämä on ollut ehkä sellainen kaukainen unelma, mutta miksi ei?

Korkeakoulut, ne ovat se toinen iso juttu. Ammattikorkeakouluun (AMK) voi hakea suoraan amiksen jälkeen. Sinne haetaan usein yhteishaussa. Siellä koulutus on tosi käytännönläheistä ja ammattisuuntautunutta. Voisi opiskella vaikka sairaanhoitajaksi tai insinööriksi. Tämä ehkä kiinnostaa itseäni eniten. Veljeni on aina sitä mieltä, että yliopisto on ainoa oikea polku. Hän on aina niin akateeminen.

Yliopisto on sitten se akateemisempi vaihtoehto. Sinnekin voi hakea, jos on amispohja, mutta vaatii ehkä enemmän pohjatyötä tai tosi hyvän todistuksen. Yliopistot keskittyvät enemmän tutkimukseen ja teoriaan. En ole varma, onko se minun juttuni. Olen aina pitänyt enemmän tekemisestä kuin lukemisesta.

Sitten on se ammatillinen lisäkoulutus, eli syventävät tutkinnot. Se kuulostaa myös hyvältä, jos haluaa pysyä siinä omassa ammatissa mutta kehittyä. Tässä on kaksi päätyyppiä:

• Ammattitutkinto: Tämä vaatii usein jo hieman työkokemusta. Se syventää osaamista tietyllä alalla. Kaverini isä suoritti sellaisen ja sai sen avulla uusia vastuualueita töissä.
• Erikoisammattitutkinto: Tämä on vieläkin spesifimpi ja valmistelee vaativiin asiantuntija- tai esimiestehtäviin. Pitää olla jo todella kova ammattilainen.

Nämä ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot suoritetaan usein näyttötutkintoina. Mitä se tarkoitti taas? Ai niin, se tarkoittaa, että oma osaaminen osoitetaan käytännön työtehtävissä, ei pelkästään kokeissa. Se on reilu systeemi, kun ei tarvitse muistaa ulkoa kaikkea turhaa. Oikeat taidot ratkaisevat. Se on hyvä.

Mutta ehkä vain menen töihin. Olen harkinnut sitä kaikkein eniten. Sain hyvän tarjouksen siitä paikasta, missä olin kesätöissä. Saisi heti palkkaa ja oikeaa työkokemusta. Eikä tarvitsisi stressata pääsykokeista tai hakemuksista. Tuntuu, että tarvin vähän taukoa opiskelusta. Ehkä myöhemmin opiskelen, jos tulee sellainen olo.

Ja se yrittäjyys. Jos vain olisi joku todella hyvä idea, niin voisin harkita. Olen unelmoinut omasta pienestä putiikista, mutta se tuntuu todella suurelta harppaukselta. Kaverini sanoi, että ensin pitää kerätä kokemusta ja sitten vasta miettiä omaa firmaa. En tiedä, hän on varmaan oikeassa. Tuntuu kyllä, että olen ihan hukassa.

Mihin hakea amiksen jälkeen?

Amiksen jälkeen voi hakea moneen paikkaan, ei se ole mikään umpikuju. Mähän oon miettiny sitä itekin et mitä sit ku tää on hoidettu.

• Ammatillinen jatkokoulutus: Tähän kuuluu siis tietysti toinen ammatillinen tutkinto, jos haluaa vaikka toiselle alalle tai syventää osaamista. Ei se aina riitä yksi. Esimerkiksi jos on rakennusmies niin voi silti lukea vaikka kiinteistönhoitajaksi.
• Ammattikorkeakoulu: Joo, tämä on iso juttu. Jos on suorittanut amiksen niin voi hakea ammattikorkeakouluun, siihenkin on tiettyjä polkuja. Ja ihan hyvin voi menestyä sielläkin. Pitää vain muistaa että se on eri juttu kuin yliopisto.
• Yliopisto: Voi kyllä. Jos on tarpeeksi hyvät arvosanat ja kokemusta niin joissain tapauksissa voi päästä yliopistoonkin. Vähän harvinaisempaa ehkä, muttei mahdotonta. Pitää vaan olla valmis lukemaan paljon.

Joskus on myös sitä että voi vaihtaa amiksesta lukioon tai toisinpäin, tai suorittaa molemmat jos siltä tuntuu. Lukiopohjaiset koulutukset amiksessa on sit eri juttu kuin peruskoulupohjaiset, se on hyvä muistaa.

Voiko amiksen todistuksella hakea yliopistoon?

Kevään valo kurottaa, uusi tie avautuu. Kyllä, amiksen todistuksella voi hakea yliopistoon. Ammatillinen perustutkinto antaa yleisen korkeakoulukelpoisuuden, se on totta. Mutta muista, siinä on se pieni huokaus: yliopistovalinnoissa ammatillisen tutkinnon arvosanoilla ei saa pisteitä, ei niin kuin ylioppilastutkinnolla. Ovi ei kuitenkaan ole kiinni. Ei koskaan.

Se on enemmän kuin pelkkä paperi. Se on kädenjälki, unelmien lupaus. Amiksen polku on veistetty käytännön tekemisestä, toinen tapa saavuttaa sama haave. Mieli harhailee vanhoihin oppitunteihin, sormien jälkiin työkaluissa. Ne kokemukset, ne ovat arvokkaita, ne muovaavat. Mutta yliopiston valintakoneisto... se katsoo toisella tavalla, se katsoo numeroita, se etsii jotain muuta.

Siksi se valintakoe. Se koettelemus. Se on amiksen käyneen toivon tähti, ainoa polku loistaa kirkkaana. Valintakokeessa loistaminen on avain. Siinä hetkessä, kun muste valuu paperille, kun ajatukset lentävät vapaana. Siinä hetkessä kaikki on mahdollista. Se on oma hetkesi, oma tilaisuutesi näyttää, mitä syvällä sisälläsi on. Se on sinun. Aivan sinun.

• Yleinen korkeakoulukelpoisuus: Ammatillinen perustutkinto antaa aina yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Tämä tarkoittaa, että voit hakea kaikkiin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.
• Valintakokeen merkitys: Useimmissa yliopistojen hakukohteissa valintakoe on ensisijainen valintaperuste ammatillisen tutkinnon suorittaneille. Valmistautuminen on ratkaisevaa.
• Ammattikorkeakoulut vs. Yliopistot: Ammattikorkeakouluihin hakeutuessa ammatillisen tutkinnon arvosanoja usein huomioidaan pisteytyksessä, mutta yliopistoissa tämä ei yleensä päde.
• Avoin yliopisto: Ammatillisen tutkinnon suorittanut voi usein aloittaa opintoja avoimen yliopiston kautta. Näin suoritetut opinnot voivat myöhemmin johtaa tutkinto-opiskelijaksi ilman valintakoetta, erillisen haun kautta.
• Pääsykokeisiin valmistautuminen: Monille aloille on olemassa valmennuskursseja, jotka voivat auttaa pääsykokeisiin valmistautumisessa. Tämä voi olla hyvä tuki.
• Kaksoistutkinto: Joillakin aloilla voi olla hyötyä kaksoistutkinnosta (ammattitutkinto + ylioppilastutkinto), sillä se antaa molempien etujen mukaiset pisteet. Jos on mahdollisuus, kannattaa harkita.

Voiko amiksesta päästä yliopistoon?

Se oli kevät 2022. Olin juuri saanut paperit kampaamoalalta, amis takana. Istuin keittiönpöydän ääressä, aurinko paistoi suoraan silmiin ja kahvikuppi höyrysi. Vatsassa kouristi, mietin mitä seuraavaksi. Tuntuu että kaikki kaverit puhui ammattikorkeasta tai suoraan töihin, mutta mulla oli joku ajatus lääketieteestä. Ihan hullua, naurahdin itselleni. Eihän amiksesta voi mennä yliopistoon, vai voiko?

Päätin selvittää. Googlailin siinä hetken, sormet hieman tärräten. Ensin tuli vain ammattikorkeakoulujuttuja, niihin pääsee helpommin, todistuksella tai pääsykokeella. Se oli jo tiedossa. Mutta sitten, siellä oli se tieto. Kyllä, amiksesta pääsee yliopistoon. Mutta ei todistusvalinnalla. Piti mennä valintakokeen kautta. Se oli se juttu.

Hengitin syvään. Sehän tarkoitti sitä, että todistuksen arvosanoilla ei ollut mitään väliä yliopistoon haettaessa, kunhan vain oli se amis-tutkinto suoritettu. Se tuntui ensin epäreilulta, sitten vapauttavalta. Kaikki lähti siis samalta viivalta, jos vaan pääsi siihen kokeeseen.

Mun piti panostaa ihan täysillä niihin valintakokeisiin. Se vaati ihan hirveästi työtä. Muistan, kuinka luin päivät ja yöt, kaikki ne kurssit, mitkä amiksessa oli jäänyt vähemmälle huomiolle, kuten fysiikka ja kemia. Olo oli usein ihan poikki, mutta jokin sisäinen palo ajoi eteenpäin. Se mahdollisuus, että voin oikeasti tehdä sen. Se oli tarpeeksi.

Yliopistoon hakeminen ammatillisen tutkinnon jälkeen

• Ainoa väylä yliopistoon on valintakoe. Tämä koskee kaikkia hakijoita, joilla on ammatillinen perustutkinto tai muu kuin suomalainen ylioppilastutkinto.
• Yliopistoihin ei ole todistusvalintaa ammatillisen perustutkinnon perusteella.
• Valintakokeisiin valmistautuminen vaatii usein itsenäistä opiskelua tai valmennuskurssien käymistä, riippuen hakukohteesta.

Ammattikorkeakouluun (AMK) hakeminen ammatillisen tutkinnon jälkeen

• Todistusvalinta on mahdollinen ammattikorkeakouluihin. Todistusvalinnassa huomioidaan ammatillisen tutkinnon arvosanat.
• Myös ammattikorkeakouluihin voi hakea valintakokeen kautta, mikäli todistusvalinnassa ei menesty tai haluaa parantaa mahdollisuuksiaan.
• Ammattikorkeakoulut käyttävät usein myös AMK-valintakoetta.

Ketä voi hakea yliopistoon?

Kuka voi hakea yliopistoon?

Yleinen yliopistokelpoisuus on vaatimus. Ilman sitä ovi pysyy kiinni.

Hakukelpoisuuden antaa jokin seuraavista:

• Suomalainen ylioppilastutkinto
• International Baccalaureate (IB) -tutkinto
• European Baccalaureate (EB) -tutkinto
• Reifeprüfung (RP) tai Deutsche Internationale Abitur (DIA) -tutkinto
• Vähintään kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tai vastaava aiempi tutkinto
• Ulkomainen tutkinto, joka antaa kelpoisuuden vastaavaan korkeakouluopintoon kyseisessä maassa

Hakuväylät ovat erillisiä.

Korkeakoulujen yhteishaku on pääreitti. Se on tarkoitettu niille, jotka hakevat ensimmäistä tutkintopaikkaansa toisen asteen koulutuksen jälkeen. Se on areena, jossa mitataan potentiaalia valintakokeilla ja todistuksilla.

Avoimen väylä on toinen polku. Se ei kysy taustaasi, vain tuloksiasi. Riittävien opintopisteiden suorittaminen avoimessa yliopistossa avaa tämän oven. Se on todiste motivaatiosta.

Erillishaut tarjoavat kohdennettuja mahdollisuuksia. Maisteriohjelmat ja vieraskieliset koulutukset käyttävät usein omia hakujaan. Niitä on seurattava itse. Ajankohdat vaihtelevat.