Voiko korkeakouluun päästä ilman toisen asteen tutkintoa?

Korkeakouluun pääsy ilman toisen asteen tutkintoa

Toisen asteen tutkinnon eli esimerkiksi lukion tai ammatillisen koulutuksen puuttuminen ei aina sulje pois mahdollisuutta korkeakouluopintoihin. Erivapauden myötä on mahdollista hakeutua valintakokeeseen, jonka läpäiseminen voi johtaa opiskelupaikkaan korkeakoulussa.

Erivapauden hakeminen

Erivapauden hakeminen valintakokeeseen osallistumiselle on ensimmäinen askel kohti korkeakouluopintoja ilman toisen asteen tutkintoa. Erivapauden myöntää korkeakoulu, johon hakija pyrkii.

Hakemuksessa tulee perustella, miksi hakija ei ole suorittanut toisen asteen tutkintoa. Syyt voivat olla esimerkiksi pitkäaikainen sairaus, perhesyyt tai työkokemus. Hakija voi liittää hakemukseen myös todistuksia tai suosituskirjeitä.

Valintakoe

Erivapauden saaneet hakijat osallistuvat korkeakoulun järjestämään valintakokeeseen. Kokeen sisältö vaihtelee korkeakoulun ja opiskeltavan alan mukaan.

Valintakokeessa hakijan tulee osoittaa riittävä osaaminen alalla, jolle hän pyrkii. Kokeessa arvioidaan esimerkiksi hakijan tiedot, taidot, kyvyt ja valmiudet.

Opiskelupaikan saaminen

Valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen. Korkeimmat pistemäärät saaneet hakijat saavat opiskelupaikan korkeakoulussa.

On tärkeää muistaa, että valintakokeen läpäiseminen ei ole tae opiskelupaikan saamisesta. Opiskelijavalinnoissa otetaan huomioon myös esimerkiksi hakijan aikaisempi työkokemus ja motivaatiokirjeet.

Muita mahdollisuuksia

Valintakokeen lisäksi on olemassa myös muita mahdollisuuksia päästä korkeakouluun ilman toisen asteen tutkintoa. Näitä ovat esimerkiksi avoimen korkeakoulun opinnot, tutkinnon tunnustaminen tai yliopistolakiin perustuva suora pääsy.

Avoimen korkeakoulun opintojen kautta hakija voi suorittaa yksittäisiä korkeakouluopintoja ilman toisen asteen tutkintoa. Näiden opintojen perusteella on mahdollista hakea myöhemmin varsinaiseen tutkintokoulutukseen.

Tutkinnon tunnustaminen tarkoittaa sitä, että hakijan aiemmat opinnot tai työkokemus arvioidaan vastaaviksi toisen asteen tutkinnon kanssa. Tällöin hakija voi hakea korkeakouluopintoihin tutkintoa vailla olevien hakijoiden kiintiössä.

Yliopistolakiin perustuva suora pääsy mahdollistaa korkeakouluun pääsyn henkilöille, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa, mutta joilla on osoitettavissa sellaisia valmiuksia ja edellytyksiä, että he pystyvät suorittamaan korkeakoulututkinnon. Tätä mahdollisuutta tarjoavat kuitenkin vain muutamat yliopistot.

Korkeakouluun pääseminen ilman toisen asteen tutkintoa vaatii siis useimmiten valintakokeen suorittamista. Erivapauden hakeminen ja valintakokeessa menestyminen ovat avaintekijöitä opiskelupaikan saamisessa. On kuitenkin tärkeää tutustua myös muihin mahdollisuuksiin, sillä ne voivat olla sopivampia vaihtoehtoja riippuen hakijan henkilökohtaisesta tilanteesta.