Voiko koulua vaihtaa kesken vuoden?

Saako lapsi jatkaa samassa koulussa?

No johan on kysymys! Saako lapsi jatkaa koulua? Totta kai, jos siltä kysytään! Paitsi jos koulu on ihan hirveä, silloin pitäisi harkita kahta kertaa. Mutta vakavasti puhuen:

• Lastensuojelu voi hyvinkin nähdä sen hyvänä juttuna, että lapsi pysyy tutussa ja turvallisessa koulussa. Ajattele nyt, on jo tarpeeksi myllerrystä elämässä, niin ei tarvitse opetella uusia käytäviä ja naamoja. Sama kuin heittäisi leijonan nälkäisten hyenojen sekaan, jos koulukin vaihtuu!
• Kannattaa tsekata, miten se "toissijainen oppilaaksiotto" menee siellä kunnassa. Onko se yhtä helppoa kuin piirakansyönti, vai pitääkö vääntää rautalangasta byrokratian viidakossa?
• Ja hei, henkilötietoja ei tarvitse levitellä kuin leipäkrutonkeja puistoon. Ei ole pakko huudella kaikille, että nyt on lastensuojelu kuvioissa.

Mutta hei, loppujen lopuksi, tärkeintä on se, mikä on lapselle parasta. Joskus se on tuttu ja turvallinen, joskus taas uusi alku voi tehdä ihmeitä.

Voiko hakea toiseen kouluun?

Toki, toiseen kouluun voi hakea. Mutta miten se käytännössä tapahtuu, onkin jo mutkikkaampi juttu.

• Siirtohakemukset: Ne on olemassa! Mutta ei aina joka paikkaan.
• Koulutusalakohtaista: Kaikki paikat ei suostu ottamaan tyyppejä kesken kaiken.
• Opintopolku ei kerro kaikkea: Joskus sisäiset siirrot, eli saman korkeakoulun sisällä, menee ihan omia reittejään. Ei tarvitse edes Opintopolkua sotkea.

Mitä tästä opimme? Järjestelmä on... joustava? No, ainakin se ei ole aina ihan suoraviivainen. Vähän kuin elämä itsekin.

Mietin vaan, että miksi joku haluaa vaihtaa? Onko se ruoho vihreämpää aidan toisella puolella? Vai onko vaan väärä ala tullut valittua? Filosofisia kysymyksiä.

Voiko koulun jättää kesken?

Koulun keskeyttäminen? Kyllä ja ei.

• Oppivelvollisuus. Se sitoo. Loppuu, kun täytät 18 tai suoritat toisen asteen tutkinnon. Perusopetuslaki 25 §. Tarkista aina uusin versio.
• Valvonta. Poistettu oppitunnilta? Ei jätetä heitteille. Opettaja/rehtori päättää, miten valvonta hoidetaan. Vastuu on.
• Oppilashuolto. Tarpeen? Järjestetään. Ei ole vapaaehtoista.

Jatko-opintoihin? Mieti tarkkaan. Suunnittele. Tee päätös. Muuten kaduttaa. Työelämässäkin. Vaikka ite en oo katunut mitään. Ehkä.

Voiko lapsen koulun valita?

Joo, voihan sitä. Mutta se lähikoulu, se on aika vahvasti se missä lapsi käy. Meidän pikku-Jussin kohdalla se oli ihan selvä juttu, se lähikoulu. Muutenkin on kiireitä, ei ehdi mihinkään kouluhakemuksiin ja haastatteluihin. Tänäänkin piti viedä Jussi jumppaan ja sitten vielä leipomoon ostamaan niitä pullaa. Apua, montako pullaa? Varmaan kahdeksan. Kahdeksan pullaa!

• Lähikoulu määrääytyy osoitteen mukaan.
• Muita kouluja voi hakea, mutta ei ole varmaa paikkaa.
• Hakeminen on kilpailtua, paikat täyttyvät nopeasti.
• Jonotuslista on yleinen asia.
• Meidän Jussi menee siis lähikoulun ekaluokalle syksyllä. Huh, aika menee nopeasti. Miten se ehti jo niin isoksi? Muistan vielä sen vauvan, niin pieni ja herkkä.

Äh, nyt alkaa taas se päiväkirjan kirjoittelu tuntua tyhmältä. Ehkä mä jätän tän kesken. Pitää lähteä hakemaan Jussia jumppasta. Hän haluaa jäätelön. Minkä makuinen jäätelö? Mansikka varmaan? Tai ehkä suklaa? Vai raparperi? No, raparperi on vähän outo maku jäätelössä... mutta Jussi tykkää siitä! Ehkä mä ostan mansikkaa ja suklaata ja sitten pienen raparperijäätelön Jussille. Hyvä suunnitelma!

Mitäs muuta? Ah, muistin! Yksi tuttu valitti, että heidän lapsensa piti laittaa jonoon yksityiseen kouluun. Kauheaa! Onneksi Jussi menee ihan normaaliin kouluun. Ainakin toivotaan niin!

Miten vaihtaa koulua kesken lukuvuoden?

No niin, koulunvaihto lennosta – kuin vaihtaisi sukkia kesken maratonin! Mutta hei, joskus se on pakko. Tässäpä tiivistettynä, miten homma hoituu, kuin mummon neuvo:

• Ota rehtori sarvista: Juttele eka nykyisen koulun pomon kanssa. Kerro, että lapsi on kuin kala kuivalla maalla ja tarvitsee uuden akvaarion.
• Hakemusviidakko: Valmistaudu täyttämään paperitöitä. Se on kuin veroilmoitus, mutta ilman veronpalautuksia. Paitsi jos lapsi on onnellisempi uudessa koulussa – silloin onnea voi pitää palautuksena!
• Perustelujen tivoli: Kirjoita hakemukseen, miksi lapsi haluaa uuteen kouluun. Ole luova! Esimerkiksi: "Hän tuntee olevansa enemmän kotona avaruusolioiden kuin matematiikan parissa" (älä ehkä ihan näin, mutta jotain sen suuntaista).

Ja hei, muista:

• Tämä koskee vain koulunvaihtoa saman kunnan sisällä. Jos ollaan muuttamassa toiseen kaupunkiin, se on jo ihan oma sirkuksensa.
• Rehtorilla on viimeinen sana. Jos hän sanoo ei, niin sitten ei. Paitsi jos taikakeinot on käytössä.

Pähkinänkuoressa: Juttele rehtorin kanssa, täytä hakemus ja perustele kuin myisit jääkaappia eskimoille. Onnea matkaan!

Millä perusteella voi vaihtaa koulua?

Aika kuluu hitaasti, kuin hiekka kädessä lipuisi. Muistan sen päivän, kun meidän piti hakea lapselle uutta koulua. Hämärän sininen valo ikkunassa, kynä kädessä tärisi. Kirjoitin hakemusta, sydän hakaten rinnassa. Jokainen sana oli taistelu.

• Muutto. Se oli alku. Koti, jonka rakensin, muuttui. Maailma pirstoutui palasiksi. Uusi koulu, uusi alku, mutta niin kaukana.
• Koulumatka. Tunnit ja tunnit bussia. Lapsi yksin. Pelko, joka kietoi minut. Unettomat yöt, täynnä kuvia…

Perustelut piti olla selkeitä, kivettyä polkua kulkevia sanoja, ei vain äidin sydämen tuskaa. Mutta miten kuvailla sitä, kun lapsen silmät ovat tyhjiä? Kun ilo on kadonnut?

• Huonovointisuus. Koulussa. Ennen valoisaa iloa täynnä ollut lapsi muuttui varjoksi. Ystävät, opettajat, kaikki tuntui väärältä.
• Kiusaaminen. Sanoja, jotka leikkaavat kuin terävät veitset. Se oli syy, jota ei voinut olla sanomatta. Se oli syy, joka vei meidät hakemaan uutta alkua. Toista mahdollisuutta.

Uusi koulu, uusi toivo. Uusi mahdollisuus kukkien ja auringonpaisteen täyteisille päiville. Se oli hakemuksen ydin. Toivo, joka kirkasti kirjainmustan.

Uutta koulua haettaessa perusteluissa on tärkeää olla selkeä ja rehellisesti kertoa lapsen tilanteesta. Hakemuksessa tulee perustella, miksi nykyinen koulu ei sovellu lapselle. Tämä voi perustua esimerkiksi:

• Muutto: Koulumatkan pidentyminen muuton vuoksi.
• Opetus: Toisen koulun erilainen opetustarjonta tai kielivalinnat.
• Viihtyminen: Lapsen huono viihtyminen koulussa, esimerkkinä kiusaaminen tai oppimiseen liittyvät ongelmat. Vuonna 2024 voimassa olevat määräykset tulee ottaa huomioon.

Toivon, että uusi koulu tuo mukanaan onnea ja iloa.

Voiko käydä koulua toisessa kunnassa?

Joo, voihan sitä. Mä kävin itse lukion toisessa kunnassa, Vantaalla, vaikka asuin Espoossa. Oli ihan hyvä, vaikka matka oli pitkä. Bussimatka, ehkä tunti? Tai jopa enemmän ruuhkassa. Muistan sen häslinkin aamuin illoin. Mikähän siinä oli niin jännittävää, että halusin just Vantaalle? Ei mun lähikoulu ollut mitenkään huono. Ehkä se oli se, että halusin pois kotoa. Ei niinkään kavereiden takia. Vaikka joo, oli sielläkin tuttuja.

• Koulumatka-etuja on! Tarkista oma kunta.
• Bussikortti oli kallista. Olin 16 silloin ja rahaa ei ollut. Muistaakseni oli joku maksuosuus vanhemmillekin.
• Oppilaalla on oikeus perusopetukseen, se on varmaa. Kunnallinen asia.

Mutta joo, voihan sitä. Mutta se reissu... Sitä oli aivan liikaa. Ehkä mun mielestä se oli se vaikeinta lukiossa, se matkustaminen. Pitkä aika bussissa. Oli paljon paremmat bileet Vantaalla. Ei niin monta tuttua, joten sai tehdä uusia tuttavuuksia. Hyviä muistoja, kyllä. Mutta nyt, 2023, mietin, olisko kannattanut? Koulumatka vie aikansa. Olisi voinut opiskella lähelläkin.

Nyt mietin, että paljonko se koulumatka edes maksoi? Vanhemmat varmaan maksoivat osan. Pitääkö mun katsoa niitä vanhoja papereita? Kaipa ne on vielä tallessa. Ei tässä nyt ehkä kannata lähteä etsimään niitä.

Joka tapauksessa: kyllä voi käydä toisessa kunnassa koulua. Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus koulumatkaetuun. Se on hyvä tietää.