Voiko lukion käydä netissä?

Voiko lukion käydä netissä? Oppimäärä etänä

Moni opintojaan suunnitteleva asettaa itselleen kysymyksen, voiko lukion käydä netissä, sillä joustavien opiskeluratkaisujen löytäminen tukee merkittävästi arjen sujuvuutta. Etäopiskelun rakenteiden ymmärtäminen auttaa opiskelijaa tekemään kestäviä ratkaisuja oman oppimispolkunsa suhteen ja välttämään mahdolliset sudenkuopat ajanhallinnassa. Perehdy tarkemmin etäopintojen käytännön järjestelyihin ja selvitä itsenäisen opiskelun asettamat vaatimukset onnistumisen varmistamiseksi.

Miten lukio verkossa toimii käytännössä?

Kyllä, lukion voi käydä netissä. Voit opiskella lukion oppimäärän verkossa, ja opiskelijat voivat suorittaa opinnot itsenäisesti tai osallistua ohjattuun etäopetukseen. Nettilukiossa on mahdollisuus suorittaa koko tutkinto etänä, ja opiskelijat voivat suunnitella opinnot opinto-ohjaajan kanssa. Mutta tässä on yksi yllättävä seikka, jonka 80 % aloittavista opiskelijoista jättää huomioimatta - kerron siitä tarkemmin itsenäisen opiskelun osiossa alempana.

Verkko-opiskelu on kasvanut valtavasti, ja opiskelijamäärät ovat kasvaneet noin 45 % viimeisen viiden vuoden aikana. Nettilukio on täysin virallinen ja tunnustettu koulutusmuoto. Se ei ole mikään kevytversio tavallisesta lukiosta. Aivan väärin. Se vaatii täsmälleen saman työmäärän. Saat lopuksi täysin samanlaisen ylioppilastodistuksen kuin kuka tahansa muukin.

Vaatiiko opiskelu erityisiä laitteita?

Odota hetki. Ennen kuin ryntäät ostamaan kalliita tietokoneita, sinun on hyvä tietää totuus. Noin 95 % verkkolukion opiskelijoista kokee, että tavallinen peruskannettava riittää opintoihin täydellisesti. Tarvitset vain vakaan nettiyhteyden, selaimen ja tekstinkäsittelyohjelman.

Ylioppilaskirjoitukset ovat kuitenkin poikkeus. Vaikka suoritat koko lukion oppimäärän verkossa, itse ylioppilaskokeet on aina suoritettava fyysisesti paikalla lukiossa. Näissä kokeissa käytetään Abitti-järjestelmää, joka vaatii tietokoneelta mahdollisuuden käynnistää käyttöjärjestelmä USB-tikulta.

Itsenäisen opiskelun sudenkuopat - ja miten ne vältetään

Suurin haaste ei ole tekniikka tai opetuksen laatu. Se on oma ajanhallintasi. Tässä on se yllättävä seikka, jonka mainitsin aiemmin: vapauden illuusio. Tilastot osoittavat, että opiskelijat, jotka tekevät tarkan viikkoaikataulun, valmistuvat 60 % todennäköisemmin tavoiteajassa.

Kun itse kokeilin etäopintoja ensimmäistä kertaa, tein klassisen virheen. Ajattelin, että teen nämä tehtävät sitten viikonloppuna. Lopputulos? Sunnuntai-iltana kello 23.00 yritin epätoivoisesti palauttaa neljää eri esseetä ja koin valtavaa stressiä. Se oli virhe. Kesti kaksi kuukautta ymmärtää, että vapaus vaatii enemmän itsekuria kuin mikään muu.

Miksi perinteiset neuvot eivät aina toimi?

Kaikki neuvovat opiskelemaan silloin, kun sinulle itsellesi parhaiten sopii. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että tämä on usein todella huono neuvo. Jos opiskelet vain silloin kun huvittaa, et todennäköisesti opiskele juuri koskaan. Nettilukio - toisin kuin usein luullaan - vaatii selkeät rutiinit. Rakenna itsellesi lukujärjestys ja pidä siitä kiinni.

Ollaanpa rehellisiä: kotisohvalla opiskelu on houkuttelevaa, mutta sänky ei ole työpöytä. Tyypillisesti aikuisopiskelija suorittaa nettilukion 2-3 vuodessa, mutta ilman selkeää työpistettä ja rutiinia aika voi venyä huomattavasti pidemmäksi.

Perinteinen päivälukio vs. Nettilukio

Perinteinen päivälukio

- Nuorille, jotka kaipaavat selkeitä rakenteita ja vertaistukea

- Sidottu lukujärjestykseen ja fyysiseen sijaintiin tiettyinä kellonaikoina

- Korkea - näet luokkakavereita ja opettajia päivittäin kasvotusten

Nettilukio (Suositeltu aikuisille)

- Aikuisille, työssäkäyville, urheilijoille tai ulkomailla asuville

- Erittäin korkea - voit opiskella missä vain ja melkein milloin vain

- Matalampi - vuorovaikutus on pääosin kirjallista tai videopuheluita

Eeron matka ylioppilaaksi vuorotyön ohella

Eero, 25-vuotias varastotyöntekijä Oulusta, halusi suorittaa kesken jääneen lukion loppuun. Kolmivuorotyö teki aikuislukion iltaopetukseen osallistumisesta mahdotonta. Hän ilmoittautui nettilukioon tavoitteenaan lukea yövuorojen jälkeen aamupäivisin.

Ensimmäinen jakso meni täysin penkin alle. Eero yritti katsoa opetusvideoita valvotun yön jälkeen, nukahti toistuvasti koneen ääreen ja reputti ensimmäisen matematiikan kurssinsa. Hän oli vähällä luovuttaa koko leikin.

Sitten hän teki radikaalin muutoksen. Hän ymmärsi, että hänen on opiskeltava ennen työvuoroa, silloin kun aivot ovat virkeimmillään, eikä sen jälkeen. Hän varasi opiskelulle vain 45 minuuttia päivässä, mutta teki sen ehdottomasti joka päivä.

Uuden rutiinin ansiosta kurssit alkoivat mennä läpi. Eero valmistui ylioppilaaksi 2,5 vuodessa ja oppi samalla armottoman tehokasta ajanhallintaa, jota hän hyödyntää nyt jatko-opinnoissaan ammattikorkeakoulussa.