Voiko ruotsin opiskelusta saada vapautuksen?

Mistä voi saada vapautuksen pakollisen ruotsin opiskelusta?

Pakollisesta ruotsista vapautuksen saaminen ei ole ihan simppeli juttu.

Meidän poika muutti Suomeen kasi-luokan alussa, syyskuussa 2021. Koko ruljanssi alkoi siitä kun rehtori Vantaalla sanoi, että uuden kielen aloittaminen siinä iässä, suomen kielen rinnalla, olisi ihan kohtuutonta. Se on se avainsana.

Pelkkä ulkomaalainen tausta ei riitä, sen ne teki selväksi heti.

Prosessiin vaadittiin lääkärinlausunto ja erityisopettajan arvio. Piti todistaa, että se kuormitus olisi liikaa ja haittaisi muiden aineiden, kuten sen suomen kielen oppimista. Se oli aika raskas paperisota.

Se perustuu lakiin, perusopetuslakiin, jossa just puhutaan tästä kohtuuttomuudesta. Ei ole mikään mielipidekysymys.

Kyse on siis lapsen kokonaistilanteesta, ei pelkästään siitä mistä on kotoisin.

Onko ruotsin opiskelu pakollista?

Kyllä. Ruotsin kielen opiskelu on Suomessa lakisääteinen velvoite. Se kattaa perusopetuksen, toisen asteen ja korkeakoulut.

Ruotsi on pakollinen. Järjestelmä on rakennettu niin. Se alkaa peruskoulussa, jatkuu läpi toisen asteen. Korkeakoulut vaativat oman osansa. Perinne on syvällä. Peruskoululaki sinetöi tämän vuonna 1968.

Velvoite ei ole kaikille sama. Se muuttuu koulutusasteen mukaan.

• Perusopetus:B1-ruotsi alkaa viimeistään 6. luokalla. Se on kaikille yhteinen.
• Toinen aste: Lukiossa ja ammattikouluissa on suoritettava pakolliset kurssit. Ilman niitä et valmistu.
• Korkeakoulut: Tutkintoon kuuluu virkamiesruotsi. Sen taso testataan. Se antaa kelpoisuuden julkisiin virkoihin, jotka vaativat ruotsin taitoa.
• Pääsyvaatimukset: Tietyillä aloilla, kuten oikeustiede, kieli on jo pääsyvaatimus.

Oma kokemus: kirjoitin B-ruotsin läpi lukiossa. Se riitti virkamiesruotsin pohjaksi yliopistolla. Yksi tentti ja se oli siinä. Järjestelmä on tehokas.

Taustalla on Suomen kaksikielisyys. Perustuslaki takaa sen. Tavoite on turvata kielelliset oikeudet. Palvelut on saatava molemmilla kansalliskielillä, suomeksi ja ruotsiksi. Tämä vaatii riittävän määrän osaajia.

Onko ruotsin kieli vaikeaa?

Suomenkieliselle ruotsin kieli ei ole rakenteellisesti vaikea. Sanajärjestys on SVO (subjekti-verbi-objekti), sijamuotoja ei ole, ja ääntäminen on verrattain helppoa. Kielessä on paljon suomenkieliselle tuttuja germaanisia lainasanoja.

Onko ruotsin kieli vaikeaa? No, se riippuu täysin siitä, onko mielestäsi helpompaa taistella yhtä hevosen kokoista ankkaa vai sataa ankan kokoista hevosta vastaan. Ruotsin opiskelu on vähän kuin jälkimmäinen.

Sen oppiminen on suomalaiselle kuin kokoaisi IKEA-huonekalun: ohjeet ovat yllättävän selkeät ja palaset näyttävät tutuilta, mutta lopputulos saattaa silti vähän keikkua ja yksi ruuvi jää aina yli.

Hyvät uutiset ensin, eli miksi ruotsi on melkein kuin lomamatka aivoille:

• Kielioppi on kuin kevytversio. Se on kuin englannin kielioppi, joka on käynyt dieetillä ja heittänyt turhat rönsyt pois. Unohda meidän 15 sijamuotoamme; ruotsi pärjää käytännössä ilman. Sanajärjestyskin on looginen, eikä kuten suomessa, jossa sanat voi heitellä lauseeseen kuin kiviä kaivoon ja merkitys säilyy.
• Sanasto on vanha tuttu. Katu, ikkuna, tuoli, kauppa. Sadat sanat ovat kuin vanhoja ystäviä, jotka ovat vain vaihtaneet takkia. Välillä ne tosin tekevät tepposet – rolig ei tarkoita rauhallista vaan hauskaa, mikä on johtanut moniin kiusallisiin tilanteisiin ruotsinlaivalla.
• Kirjoitusasu on rehellinen. Yleensä kirjoitat mitä kuulet. Ei tarvitse arpoa, muuttuuko K G:ksi vai katoaako se kokonaan, kuten meidän rakkaassa kielessämme, jossa konsonantit elävät omaa, kaoottista elämäänsä.

Sitten ne asiat, jotka saavat sinut kyseenalaistamaan elämänvalintojasi:

• Sukupuolet – En ja Ett. Miksi pöytä (ett bord) on eri sukua kuin tuoli (en stol)? Miksi vesi (ett vatten) on eri maata kuin maito (en mjölk)? Kysy viikingeiltä, he tämän sotkun aloittivat. Ainoa tapa oppia nämä on raaka ulkoa opettelu ja jatkuva nöyryytys.
• Laulava ääntäminen. Suomalainen puhuu kuin olisi juuri saanut perintöä koskevan puhelun – monotonisesti ja vakavasti. Ruotsalainen taas kuulostaa siltä, että hän kertoo satua lapsille, jatkuvasti. Tämän nuotin löytäminen on kuin yrittäisi opettaa kissaa laulamaan oopperaa.
• Ne pirulliset prepositiot. Oletko på torget vai i torget? Riippuu planeettojen asennosta ja siitä, onko tiistai. Säännöt ovat olemassa, mutta ne tuntuvat noudattavan omaa, humalaista logiikkaansa.

Tarvitseeko Suomessa osata ruotsia?

Istuin siellä Porthanian luentosalissa Helsingissä vuonna 2018 ja kirosin sitä virkamiesruotsia. Se tuntui niin uskomattoman turhalta. Miksi minun, savolaislähtöisen ihmisen, pitäisi opetella jotain "förvaltningsförfarande"? Koko homma oli yhtä tuskaa ja motivaatio nolla.

Sitten tuli se kesä. Hain töihin oikeusministeriöön. Hakulomakkeessa oli se rasti ruudussa kielitaitovaatimuksista. Ilman sitä hyväksytysti suoritettua ruotsin kurssia en olisi koskaan päässyt edes haastatteluvaiheeseen. Se oli se hetki. Se iski vasten kasvoja.

Ei siellä töissä kukaan puhunut ruotsia päivittäin. Ei todellakaan. Mutta se vaatimus oli olemassa. Se oli portti, joka oli pakko ylittää. Vaikka et käyttäisi kieltä aktiivisesti, sen olemassaoloa ei voi sivuuttaa tietyissä paikoissa. Se on vain fakta.

Myöhemmin kun siirryin yksityiselle puolelle IT-alalle, ketään ei kiinnostanut pätkääkään mun ruotsin taito. Englanti oli se kieli, jolla kaikki tapahtui. Se riippuu siis täysin alasta ja paikasta. Ihan täysin. Länsirannikolla asuva kaverini taas käyttää ruotsia joka päivä työssään sairaanhoitajana.

Ruotsin kielen osaamisen tarve Suomessa

• Pakollinen:Julkisella sektorilla (valtio, kunnat, sairaanhoitopiirit) vaaditaan lakisääteisesti riittävä ruotsin kielen taito kaksikielisillä alueilla ja valtion viroissa. Korkeakoulututkintoon sisältyvä virkamiesruotsi on usein edellytys.

• Hyödyllinen:Asiakaspalveluammateissa erityisesti rannikkoseudulla ja pääkaupunkiseudulla. Myös aloilla kuten oikeustiede, kaupallinen ala ja sosiaali- ja terveysala, joissa palvellaan ruotsinkielisiä asiakkaita.

• Ei yleensä vaadita: Suurimmassa osassa yksityisen sektorin työpaikkoja sisämaassa ja kansainvälisissä yrityksissä. Näissä tehtävissä englannin kielen taito on usein tärkeämpi ja korostuu enemmän.

Pitääkö upseerin osata ruotsia?

Joo se ruotsin kielen taito on juttu joka tulee vastaan. Ei siitä mihinkään pääse. Upseerin kielitaito on määritelty laissa. Se on pakollinen osa tutkintoa, ja se on osoitettava. Valtioneuvoston asetus 9/2004 on se mikä määrää. Pakko osoittaa osaaminen.

Upseerin tutkinnon suorittaneen tulee osoittaa valtioneuvoston asetuksen (9/2004) mukainen suomen ja ruotsin kielen taito.

Mietin vaan että kuinka moni sitä oikeesti tarttee työssään. Mut sit toisaalta, Suomi on kaksikielinen maa. Virkamiehen on palveltava molemmilla kielillä. Ja upseerihan on nimenomaan virkamies.

Syitä vaatimukselle on useita:

• Kaksikielisten joukko-osastojen palveleminen, kuten Uudenmaan prikaati. Siellä komentokieli on ruotsi.
• Asevelvollisten perustuslaillinen oikeus käyttää omaa äidinkieltään, oli se sitten suomi tai ruotsi.
• Kansainväliset tehtävät Pohjoismaissa. Ruotsin osaamisesta on siellä hyötyä.

Se on se sama virkamiesruotsi käytännössä mikä kaikissa muissakin korkeakoulututkinnoissa on. Ei se sen kummempi ole. Suullinen ja kirjallinen taito testataan. Miten se sitten käytännössä testataan? Kai siinä on kirjallinen ja suullinen osa. Joku kaveri oli Santahaminassa ja sanoi et se oli ihan perussettiä, ei mikään mahdoton rasti jos on lukiopohja kunnossa. Pääsykokeet on muutenkin ihan oma juttunsa.