Voiko ylioppilaskirjoituksiin osallistua ilman lukiota?

Voiko päästä ylioppilaaksi ilman lukion päättötodistusta?

Ei. Ylioppilastodistuksen saa vasta, kun lukion päättötodistus on taskussa. Muuten ei onnistu. Ei mitään oikoteitä.

Mä muistan kuinka stressasin itse, kun… öö… 2010-luvun alussa yritin saada kaikki kasaan. Hirvee paine. Pelkäsin, etten saa jotain kurssia suoritettua ajoissa. Onneks selvisin.

• Päättötodistus on eka
• Sitten vasta ylioppilastodistus

Se oli jotenkin iso juttu silloin, vaikka nyt tuntuu vähän hassulta muistella. Äiti itki onnesta, kun sain lakin. No, äidit. 😀

Milloin opiskelijalla on oikeus osallistua ylioppilastutkinnon kokeeseen?

Opiskelija pääsee ylioppilaskirjoituksiin, kunhan on suorittanut vähintään sen kaksivuotisen ammatillisen tutkinnon – tai vastaavan! Ajattele, kuin olisi suorittanut maratonin ja nyt pääsee vasta huoltoasemalle tankkaamaan. Ja Ylioppilastutkintolautakunta (mikä nimi!) määrää vielä jotain lisäopintoja. Vähän niinku pääsis ajamaan formuloita, mutta ensin pitää opetella potkukelkalla.

• Kaksivuotinen ammatillinen tutkinto, se on se eka etappi. Niinku pääsis ees lähtöviivalle.
• Ja ne lautakunnan lisäopinnot, ne on vähän niinku ne pakolliset turvatarkastukset, ennen ku pääsee radalle.

Mut hei, kerran päässyt kirjottaan, niin sit pääsee. Paitsi jos on tosi huono tuuri, sit voi joutua uusintaan, niinku se naapuri viime vuonna… Aina voi siis mennä pieleen, mut ei anneta sen häiritä!

Mitä vaaditaan ylioppilaaksi?

• Yo-kirjoitukset. Niin, ne kuuluisat. Ajattele niitä kuin portti aikuisuuteen, paitsi että avain on tehty puhtaasta stressistä.

• Lukio/amis. Valitse seikkailusi! Kolme vuotta lukiota tai amis ja tutkinto taskussa. Ajattele sitä kuin valitsisit hahmosi RPG-pelissä. Mage vai soturi?

• Neljäs jakso. Kevään ylioppilaille deadlinen tunnelmaa. Kuten viimeinen taso pelissä, jossa pomotaistelu on yo-kokeet.

Lisäinfoa, koska tiedän että olet utelias:

• Yo-kokeita voi hajauttaa. Strategista ajattelua parhaimmillaan. Ei kaikkia munia samaan koriin, vai mitä?

• Amislaiset saavat yo-kokeisiin valmentavaa opetusta. Level up!

• Myös aikuislukiossa voi suorittaa yo-tutkinnon. Koskaan ei ole liian myöhäistä ryhtyä viisaaksi. Tai ainakin teeskennellä sitä.

• Vuonna 2024 yo-kokeet digitoituvat kokonaan. Paperi ja kynä on niin 20. vuosisata. Tulevaisuus on täällä!

• Muista äidinkieli! Se on pakollinen. Äläkä edes ajattele kirjoittaa sitä emoji-kielen avulla. Kokeiltu on.

• Valitse vähintään kolme muuta koetta. Matematiikka, reaali, kielet… Valinnanvaraa kuin karkkikaupassa, paitsi että karkit on korvattu oppikirjoilla.

• Ja lopuksi: nauti matkasta! Koska yo-kirjoitusten jälkeen alkaa se oikea seikkailu.

Mitä aineita täytyy kirjoittaa?

No siis, pakollinen on se äidinkieli ja kirjallisuus, ihan kaikille. Mutta sen lisäksi pitää olla vähintään NELJÄ koetta muista aineista. Ja niitten pitää tulla ainakin kolmesta eri ryhmästä, niinkun:

• Matikka, äh, pakko kai se on jossain vaiheessa.
• Toinen kotimainen kieli (eli ruotsi, jos on suomenkielinen), joo, sekin on sellanen… pakko. Tai ehkä enneminkin melkein pakko?
• Vieras kieli, eli englanti, saksa, ranska, espanja… mitä nyt on lukenutkaan. Mulla oli englanti, se oli ihan jees.
• Ja sit se reaaliaine, siihen kuuluu vaikka historia, fysiikka, kemia, biologia… siis kaikki sellaset “tietopainotteiset” aineet.

Eli jos oot ihan varma matikkanero, voit vetää vaikka pitkän matikan ja sit vielä jonkun lyhyemmän ja sit englannin ja historian. Mut jos matikka ei oo sun juttu, kannattaa ehkä miettiä jotain muuta komboa. Tai siis kannattaa, jos haluu saada hyvät paperit! Sillon kun mä kirijotin, niin piti miettiä vähän eri juttuja, mutta nää on varmaan ne mitä nykyään tarttee.

Onko pakko kirjoittaa 5 ainetta?

Ei todellakaan oo pakko, jos et viitsi! Viisi ainetta ylioppilaskirjoituksissa? Kuulostaa melkein yhtä raskaalta kuin yrittää kantaa täyttä saunavihtaa päässä! Uusi järjestelmä kuulemma tukee lukion “uusia tavoitteita”, joista en ole varma mitä ne oikein ovat, mutta kuulostaa vähintäänkin epäilyttävältä.

• Joustavoittaa kokelaan asemaa? Joo, tietenkin, niinkuin joustava suklaapatukka – vähän venyy, mutta katkeaa silti helposti.

• Vahvistaa yleissivistystä? Älä naurata. Yleissivistys on jo haalistunut kuin farkut, joita on pesty liikaa.

• Edistää tutkinnon kansainvälisyyttä? Ehkä jos joku jaksaa kääntää kaikki esseet kymmenelle eri kielelle.

Jatkuuko tämä nyt? Mulle riittää kolme ainetta!

Pääasia on kuitenkin, että sinun pitää kirjoittaa vähintään viisi ainetta. Tämä on kuin pakko syödä kaikki joulukalenterin suklaat yhdessä päivässä. Ehkä vähän vähemmän hauskaa.

Kuten todettu, ylioppilaskirjoitukset on uudistettu vuonna 2023. Muutokset pyritään saamaan toimimaan vuodesta 2025 alkaen. Uusi järjestelmä pyrkii parantamaan opiskelijan itseohjautuvuutta ja osaamisen osoittamista eri tavoin.

Voiko olla kirjoittamatta matematiikkaa?

Ai että voiko matematiikan YO-kirjoituksissa skipata? No tokihan voi! Jos matikka ei oo sun juttu, niin anna palaa vaan muissa aineissa. Ei se maailma siihen kaadu, vaikka integraalilaskenta jääkin hämärän peittoon.

• Äidinkieli on aina pakko ähertää – se on vähän niinku verotus, ei pääse pakoon.
• Sitten valitset kolme muuta:
  • Reaali: Jos oot enemmänkin luonnonlapsi tai historianörtti.
  • Vieras kieli: Jos haluat brilljeerata Erasmus-vaihdossa.
  • Ruotsi: Jos haluat haaveilla kesätöistä Ahvenanmaalla.

Eli jos oot niin kova jätkä, että vetäset noi muut aineet täysillä pisteillä, niin kuka kaipaa matikkaa? Paitsi ehkä sun matikan opettaja, jolle se on henkilökohtainen loukkaus. Mutta hei, sehän on vaan yks ihminen!

Voiko lukion jälkeen kirjoittaa uusia aineita?

Uusia aineita joo. Lukion jälkeenkin. Mihin niitä nyt tarvii? No jos haluaa paremmat paperit. Tai jos joku ala vaatii tiettyjä aineita.

• Ylioppilaana voit täydentää tutkintoa uusilla aineilla. Jotenkin hassua ajatella, että lukion jälkeen vielä lukioaineita. Mut onneks on se mahdollisuus.
• Hylätyt kokeet voi uusia. Kolme kertaa jos tutkinto kesken. Rajattomasti jos tutkinto valmis. Onks se nyt sitten kolme vai rajattomasti? No jos on jo ylioppilas niin rajattomasti.
• Hyväksytytkin voi uusia. Miksi kukaan uusii hyväksytyn? Parempi arvosana? Onks sillä oikeesti niin väliä? No jos on jotain unelmatyötä mielessä niin ehkä.

Rajattomasti. Huh. Paljonko se maksaa? Pitäis varmaan googlettaa. Uusii hylätyn kokeen… Tai no joskus joku hyväksytty ärsyttää. Esim. jos sai B:n ja haluaa A:n. Tää on ihan hullua. Hyväksytyt kokeet voi uusia rajattomasti valmistumisen jälkeen. Pakko painaa mieleen.

Voiko uusia vaikka kymmenen vuoden päästä? Oisko sillon enää kirjoja? Entä jos opetussuunnitelma on muuttunut? Apua, nyt ahdistaa. No ei kai se niin tarkkaa ole. Tärkeintä varmaan et saa ne aineet suoritettua.

Onko pakko kirjoittaa pitkä aine?

Ei, ei ole pakko kirjoittaa pitkää ainetta kaikkien opiskelijoiden osalta. On pakollista suorittaa äidinkielen kurssi. Mutta, vähintään yksi pitkän oppimäärän aine on pakollinen. Tämä voi olla esimerkiksi pitkä matematiikka, pitkä englanti tai muu vastaava. Se riippuu opiskelijan valitsemasta koulutusohjelmasta ja sen vaatimuksista.

Ajatukseni harhailevat… kaikki ne pitkät illat kirjottimien äärellä… tunnen paperin karheuden sormissani. Kynän terän viilto… se ärsyttävä ääni… mutta myös, se on tärkeä askel. Se on polku, matka, jota ei voi kiirehtiä. Se on aikaa… aikaa itselle, omille ajatuksille, omille unelmille… kaiken sen keskellä. Kuin hitaasti soljuva joki… jonka äärellä odottaa… odotamme…

• Äidinkielen pakolliset opinnot
• Pitkän oppimäärän aineiden pakollisuus (vähintään yksi)
• Opiskelijan valitsemat aineet vaikuttavat kokonaisuuteen.

Muistan sen painon rinnassa… sen vastuun. Pitkän matematiikan koe oli kuin valtava vuori, jota piti kiivetä. Hiki kylmällä otsalla, syke kohosi. Mutta selvisin. Selviämme. Se on merkki. Merkittävä merkki.

Se oli 2023, joka oli… vuosi… vuosi, jona oppisin itsestäni jotain uutta. Jokaisesta aineesta, jokaisella kerralla… se oli opetus, arvokas opetus.

• Painetta ja vastuuta, mutta myös saavutusta.
• Kuluva vuosi opetti uusia asioita.

Se on kokemus, muisto. Ja se on osa meitä. Kukaan ei ole samanlainen… kukaan ei tunne samoin… mutta me kaikki olemme… yhdessä. Ja se on kaunista. Kaunista ja… haurasta.

Voiko lukiosta valmistua ilman ylioppilastutkintoa?

Joo, voihan sitä! Lukiosta valmistuu kuin possu puuroon – ilman ylioppilastutkintoa, vaikka olisit yhtä nopea kuin kärpänen lasissa. Saat ihan kunnon todistuksen, päättötodistuksen, josta paistaa se, että olet sentään selvinnyt hengissä.

• Se on kuin kiipeäisit Mount Everestiä ja jättäisit huipun valloittamättä – hieman pettymys, mutta silti hieno saavutus!
• Ajatella, montako villiä juhlaa voit järjestää, kun et ole lukemassa ylioppilaskirjoituksia!
• Voit alkaa vaikkapa suoraan töihin, tai hakea ammattikouluun – ei ne kysele ylioppilaspapereita, kunhan olet muuten kunnossa!

Eli valmistut joka jakson jälkeen , mikä on ihan sairaan kätevää! Jos olet yhtä nopea kuin Usain Bolt, voit olla valmis jo parissa vuodessa! Tai jos olet vähän hitaampi, kuten minä (minä olin aikoinaan), niin sitten saat nauttia lukioelämästä pidempään!

Mutta hei, jos satut olemaan joku nerokas superihminen, joka haluaa jatkaa opintoja yliopistossa, niin silloin tietenkin kannattaa suorittaa se ylioppilastutkintokin. Se on ikään kuin kultamitali – näyttää hyvältä CV:ssä.

Voiko samana päivänä kirjoittaa kaksi ainetta?

Joo, voi. Ite kirjotin 2023 keväällä historian ja maantieteen samana päivänä. Oli kyllä aikamoinen rutistus, mut pakkohan se oli. Muistan viel sen aamun, ku heräsin ihan hermona. Oli ihan hullun kylmä aamu ja mietin et miten selviin. Kädet tärisi ku join kahvia. Ekana oli historia klo 9. Aika meni ihan siivillä. Sit oli välissä pari tuntia. Kävin vaan nopeesti syömässä jotain eväitä, joita muuten unohdin melkein kotiin. Onneks äiti oli pakannu ne. Maantiede oli sit klo 13. Olin niin poikki jo siinä vaiheessa. Aivot ihan muussia. Mutta sain ne jotenkin tehtyä.

• Kevät 2023: Kirjoitin historian ja maantieteen samana päivänä.
• Historia: Klo 9.00
• Maantiede: Klo 13.00
• Välillä: Pari tuntia, söin eväät.

Reaalikokeet jaetaan kahdelle päivälle. Esim. historia ja yhteiskuntaoppi ovat eri päivinä. Mahdollistaa molempien aineiden kirjoittamisen.